Valikko

Konservatiivisuus kampittaa tulevaisuutta

Muutoskyky on lähivuosina koetuksella, kun tieto kypsyy ymmärrykseksi. Sokea usko näennäistehokkuuteen estää kehittymisen.


Pörssiyhtiöiden toimintakertomukset paljastavat yrityksen todelliset arvot ja johdon ajattelutavan. Professori Matti Vartiainen on plarannut näitä kertomuksia työkseen Helsingin Teknillisen korkeakoulun työpsykologian ja johtamisen laboratoriossa ja todennut, että inhimillisen pääoman merkitys on ymmärretty vain osassa yhtiöistä, vaikka kaikki siitä paahtavat. – Taloudellinen pakkohan siinä on viime kädessä taustalla. Business must go on.





Vartiaisen mukaan johtamisen ainoa mahdollisuus tulevaisuudessa on dialoginen kulttuuri. Nykyisellään ”johtoryhmien korvat eivät ole riittävät”, heikot signaalit jäävät huomaamatta. Tämä siitäkin huolimatta, että kuuntelemisen tärkeys on tiedostettu ja työn sujuvuus halutaan aidosti turvata.



– Kriittisyyden suvaitseminen on pörssiyhtiöiden hallitusten heikko kohta. Suljettuna kerhona toimiminen on omiaan luomaan yhtenäistä, mutta sokeaa toimintakulttuuria. Tämän kehityksen murtaminen olisi välttämätöntä. Kritiikin kautta syntyy uutta, mikä näkyy tulevaisuudessa uusina innovaatioina.

Ennakointi ontuu



Vartiainen on huolestunut yritysten kyvyttömyydestä ennakoida. Saneeraukset tarve ei koskaan ole yhtäkkinen. Signaalit jäävät välittömien taloustavoitteiden jalkoihin. Ongelmaksi asetelma kasvaa, kun henkilöstö ei voi enää tuntea oloaan turvalliseksi.



Ilmiö on tuttu Talent Partnersin johtaja Mia Ylitalollekin. Johdossa asuu suurin itsetietoisuus ja luottamus omaan itsenäiseen arviointikykyyn ja päätöksentekotaitoon. Kuitenkin lähempänä maan pintaa työskentelevät näkevät monta kertaa tarkemmin. Olisipa meiltä kysytty –kysymys jää liian usein leijumaan ilmaan viime hetken reagoinnin edessä.



Mielenkiintoisiksi lähivuosien kehityksen tekee se, miten yritykset pystyvät pitämään tasapainossa taloudellisen ja sosiaaliseettisen vastuun. Meiltä kuitenkin löytyy edelleen myös yrityksiä, joissa johto rankaisee työntekijöitä tottelemattomuudesta tavoilla, joita ei katsota suopeasti edes murrosikäisen kasvattamisessa.



– Meillä on eri yrityksissä hirveän erilaisia sosiaalisia realiteetteja, ihmiskäsityksiä ja näkemyksiä työn tekemisestä.



– Kun tähän liittää ajatuksen työvoimapulasta, on tosiaan mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu, Ylitalo pohtii ja viittaa muun muassa oman osaamisen mittauttamisen ilmiöön. Markkinat ovat pian työntekijän ja kynnys vaihtaa työnantajaa madaltuu, jos työ ei sovi työntekijän arvoihin.

Sitoutuminen työantajaan romahtaa



Vartiainen vahvistaa, että yritykset korjaavat jo satoa 2000-luvun alun puheista yksilön osaamisen pääomasta. Omien resurssipankkien rakentaminenkin saattaa olla pian hankalaa, sillä sitoutuneisuus yhteen työnantajaan vähenee kaiken aikaa.



– Ihmiset sitoutuvat usein oman kompetenssinsa kehittämiseen. Konsulttitoimistoissa on jo aika vaikea pitää työvoimaa talossa. Niistä on tullut läpivirtauspaikkoja, joissa käydään oppimassa ja keräämässä kontakteja. Yrityksissä olisi luotava aika monipuolinen systeemi, jotta saa ihmiset pysymään, Vartiainen lisää ja muistuttaa, että myös työntekijällä on taloudellinen pakko vaikuttimena. Ihmiset eivät enää voi olla varmoja työn pysyvyydestä. Tilanne pakottaa jatkuvaan itsensä kehittämiseen.



– Jokaisen edessä on väistämättä muutoskykyisyyden vahvistaminen. Käsityksen turvallisuudesta on muututtava ja se myös muuttuu. Useamman organisaatiomuutoksen läpikäyneille muutos on jo tavanomaista. Muutoskykyisyys on jo nyt yksi uusi kompetenssi, jota tarvitaan modernissa työelämässä, Ylitalo lisää.



Vääjäämättömät kehityskulut – ikääntyminen ja ilmastonmuutos – muuttavat paitsi työn tekemisen luonnetta myös luovat uusia toimintaympäristöjä ja bisnesalueita. Vaikutus yltää yhtälailla tuotekehitykseen kuin asumisen tai liikenteen järjestelyihin. Vartiainen ei näe vaihtoehtoja. Vaikutuksen on näyttävä kaikilla elämän alueilla, mikäli aiomme murroksesta selvitä.



Etätyöstä on puhuttu Suomessa jo 20 vuotta, mutta vasta nyt teknologia mahdollistaa kunnolla aidon monipaikkaisen työn teon. On syntynyt ensimmäinen mobiilityösukupolvi.



Mobiiliteknologian mahdollisuuksia ei vielä edes ole kokonaisuudessa ymmärretty. Yrityksissä monipaikkainen toimintaympäristö on syntynyt spontaanisti, työntekijöiden halusta ja ajamana.



– Se tietysti antaa vapauden tunteen omaan työhön, mutta pelisääntöjen puute puurouttaa käytäntöjä. Yksi vaaratekijä on työn ja vapaa-ajan rajojen häviäminen.



Liiketoimintamahdollisuuksia on kuitenkin poimittavissa, kun tarkastelee muutoksia oivaltavasti – niin kuin Jorma Ollila teki syyskuun 11. päivän iskun jälkimainingeissa, muistuttaa Vartiainen.



– Liian matkustamisen turhuus kuitenkin nähdään jo osassa yrityksissä.

Henkilökohtaisuus puhuttelee



Mia Ylitalo näkee tämän suuntaisen kehityksen vaativan omia reunaehtoja. Hän ei usko virtuaalitiimien tai mannerten välisten videokonferenssien pystyvän luomaa samanlaista luottamuksen, sitoumuksen ja oman panoksen merkityksellisyyden tunnetta kuin minkä henkilökohtainen kontakti luo.



– Ehkä syntyy jonkinlainen rytmisyys erilaisten tapaamismuotojen kesken. Kasvokkain tapaaminen sopivin väliajoin kantaa seuraavien virtuaalitapaamisten yli. Ihmisen on kuitenkin saatava lukea toista ilmeistä ja aistittava kollega lähellään, ja se ulottuvuus nykyisessä teknologiasta puuttuu, Ylitalo selventää.



– Tarve nähdä toisen kasvot on tosiaan juurtunut syvälle, ja nyt kun työ tehdään hajallaan, kommunikaatio jää työyhteisöissä tietojärjestelmien varaan. On hyvin olennaista, että se edes tehdään mahdollisimman läpinäkyväksi ja vuorovaikutteiseksi. Yhteisyyden hengen luominen on myös teknologinen haaste, Vartiainen vahvistaa.



Kansainvälistyminen haastaa suomalaisetkin petraamaan kielellistä osaamistaan. Yhteinen kieli on kulttuurissa kuin kulttuurissa kaikkein tärkein asia. Kielellisesti vahvimmat pystyvät helposti sanelemaan säännöt. Vartiainen ja Ylitalo pitävätkin kielitaitoa pohjimmiltaan laadullisena haasteena kansainvälisessä bisneksessä. Kyse on siitä, miten syvään ja tasaveroiseen vuorovaikutukseen muiden kanssa pystytään.



– Kulttuurien moninaisuus on sitten taas ihan toinen asia. Uudet ideat ja erilainen asiantuntevuus ovat positiivisia seikkoja luovien ratkaisujen kehittämisessä. Näin päästään tältä osin laadullisempaan lopputuloksen, Vartiainen avaa.



Kantapään kautta oppiminen on tietysti tehokas tapa omaksua uutta, mutta aikaa se ottaa. Ylitalo väläyttää ajatuksen monikulttuurisen yhteisön manageroinnista, missä suomalainen johtamisen tapa voisi loistaa. Selkeät ja osallistuvat käytännöt vähentävät kulttuurierojen vaikutuksia.

Uudet mallit portilla



Kaiken kaikkiaan suomalaiseen johtamiseen on hiipimässä uudenlaiset mallit, jotka vaativat uudenlaista sopimista. Kyse ei välttämättä olekaan enää työsopimuksista vaan lähinnä psykologisista sopimuksista. Useaan kerrokseen limittynyt työ hävittää kontrollin.

Hyvin suunnitellusta ja johdetusta työstä uhkaa tulla kaaos, joka nakertaa oman elämän hallintaa. Tehokkuuden harhassa paahtaminen voi pahimmassa tapauksessa koitua hyvin kohtalokkaaksi työnantajalle.



– Ei pidä olettaa, että ihminen pystyy siirtymään tehtävästä toiseen tuosta noin. Ihmiselläkin on asetusaika.



– Eräs kuuma tutkimuksen aihe on, miten järjestää työolot niin, että tehtävät voidaan suorittaa loppuun asti ilman jatkuvia häiriöitä, jotka rikkovat luonnollisen tekemisen rytmin. Ihmiset pakenevat työpaikoiltaan sen takia, etteivät he voi tehdä siellä työtään, Vartiainen huomauttaa.



Ja tosiaankin – kun monipaikkaiseen työhön on totuttu, yhteisöllisyyskin nousee uudelleen. Sillä kiinteästä työyhteisöstä ja siihen välinpitämättömästi suhtautuneet mobiilityöhön siirtyneet ovat alkaneet arvostaa yhteisöä.

Eivät työpaikkojen yhteiset tilat mihinkään häviä. Niiden merkitys vain muuttuu. Niistä tulee foorumeja, joihin kokoonnutaan aika ajoin jakamaan kokemuksia, ajatuksia ja ideoita.





Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    2. 2

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    3. 3

      Berner ihmettelee Postin laskelmia kustannusten kasvusta

    4. 4

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    5. 5

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    6. 6

      Nobel-voittaja Holmström: Luulen, että jatkossa olen varovaisempi lausunnoissani

    7. 7

      Nobel-voittaja Hart: Trumpin talouspolitiikka uhka USA:n ja maailman taloudelle

    8. 8

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    9. 9

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    10. 10

      Italia hyväksyi budjetin, Renzi eroaa tänään: ”Kauan eläköön Italia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    4. 4

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    5. 5

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    6. 6

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    9. 9

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    10. 10

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää