Vihtayritys pakastaa nyt jouluvihtoja

Vihtaekspertin Hannu Maasolan mukaan paras vihta syntyy koivusta. Finnvihta-yhtiö pakastaa vihtoja joulusaunoja varten.


Jos mielii saada oikein hyvän vihdan joulusaunaan, on se parasta tehdä sydänkesällä kesä–heinäkuussa.

– Vanha kansa tiesi, että vihdat kannattaa sitoa juhannuksen jälkeen nousevan kuun aikana. Samaa sanoi myös äitini, kertoo Hannu Maasola, joka on perehtynyt vihdantekoon toden teolla jo vuosikymmenien ajan. Hän aloitti Suomessa ensimmäisenä pakastevihtojen valmistamisen ja patentoi menetelmänsä 1981.

Insinöörin koulutuksen hankkinut Maasola työskenteli ennen omaa Finnvihta-yritystä tuotekehityspäällikkönä pakkausteollisuudessa, ja idea pakastettavasta vihdasta, joka olisi käytössä tuoksuva ja tuore, syntyi jo silloin.

Vihdan tekeminen on käsityötä, joka vaatii silmää ja näppäriä käsiä. Siitä, mikä on hyvä vihta, on kuitenkin monenlaisia käsityksiä alkaen vihdan koosta, muodosta ja sidonnasta.

– Ei kai yhtä ainoata oikeaa vihtaa olekaan. Sitä saakin olla erilaisia käsityksiä. Savolaiset esimerkiksi pitävät vähän pidemmästä ja litteämmästä vihdasta. Suurin osa vihdantekijöistä ja kylpijöistä katsoo kuitenkin, että paras vihta syntyy rauduskoivusta, tuumii Maasola.

– Rauduskoivusta tehty vihta pysyy vihreänä käytön jälkeen eikä muutu ruskeaksi kuten hieskoivusta tehty vihta. Kosteissa paikoissa kasvava hieskoivu eli suokko ei kestä lämmintä samalla tavalla.

Pakastevihtoja on valmistettu muun muassa Nastolan Villähteellä, missä sijaitsee myös vihtojen kylmävarasto. Maasola ottaa käteensä Fiskarsin oksasakset ja lähtee ulos näyttämään, minkälaisista aineksista syntyy kunnon vihta.

– Rauduskoivun lehti on kovempi ja muodoltaan puikea ja sipulimainen. Se on myös kerrannaisesti sahalaitainen. Hieskoivun lehti on taas pehmeä ja pyöreä. Eroa on myös puiden oksissa, sillä rauduskoivun pinta on karkeampi ja hieskoivun sileämpi, selvittää Maasola.

Kaikkein parhaimpia ovat pienet oksat. Varpuja ja urpuja ei vihtaan kelpuuteta eikä harvempaa, tuoretta kasvustoa. Kun oksia on saatu leikattua sopiva määrä, voidaan ryhtyä sitomaan vihtaa. Maasola laittaa oksat ensin samoin päin päällekkäin ja jakaa kimpun sitten niin, että sileät puolet tulevat vastakkain.

Sitten seuraakin se vaihe, joka on monelle vihdantekijälle kaikkein vaikein. Vihtaan on saatava napakka sidos. Mittojenkin on oltava paikallaan, tietää Maasola, jonka vihdan pituus kädensijoineen on noin 50 senttiä.

– Sidonnan pitäisi mennä minuuttiin, ja siihen on parasta käyttää nuorta pajua, joka on vetristynyt muutaman päivän vedessä. Sidoksen kiertäminen käy myös näpeille, varsinkin jos vihtoja tekee enemmän, toteaa Maasola.

Tasalaatuisten vihtojen sitominen on yllättävän vaikeaa, joten ei ole ihme, että taitavista, ammattimaisista tekijöistä on pulaa. Viime kesänä Villähteellä valmistettiin lähes 10 000 vihtaa, joita säilytetään tuotantolaitoksen kylmävarastossa.

Maasolan kehittämän patenttimenetelmän ansiosta nopeasti pakastetut, tyhjiöpakatut vihdat säilyvät tuoreen veroisina, joten niitä voidaan käyttää hyvin useamman kerran.

Suvi, sauna ja koivuvihta kuuluvat yhteen, mutta onpa vihtoja tehty toisinaan myös Suomessa tammesta, lepästä ja pähkinäpensaasta. Maasola uskoo kuitenkin vakaasti koivuvihtaan.

– Koivussa on eteerisiä öljyjä ja siitä tulee hyvä, raukea olo, kun käyttää vihtaa kunnolla. Vihtominen elvyttää verenkiertoa ja auttaa myös itikanpuremiin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    2. 2

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      Puolet Kampin kauppakeskuksesta myydään

    5. 5

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    6. 6

      Viro aikoo korottaa olutveroa 70 % parhaaseen myyntiaikaan – Olvia jännittää

    7. 7

      Nyt voit ostaa Donald Trumpin omistaman Ferrarin

    8. 8

      Tesla aikoo rakentaa jopa kolme uutta jättitehdasta – Suomen saumat paranivat?

    9. 9

      Donald Trumpin ”talvipalatsi” on huikean kallis eliittiklubi – katso hulppeat kuvat kartanosta

    10. 10

      220 000 jäsenen ammattiliitto JHL haluaa jäsenilleen palkankorotuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    6. 6

      Siwojen ja Valintatalojen yt:t päättyivät: 51 kauppaa lopettaa, 206 työpaikkaa katoaa

    7. 7

      Viro aikoo korottaa olutveroa 70 % parhaaseen myyntiaikaan – Olvia jännittää

    8. 8

      Asumisunelmat karkaavat: ”Monet yksinäiset vanhukset ovat loukussa”

    9. 9

      Kelan omat työntekijät huolestuivat ruuhkista: ”Jälleen yksi varoittava esimerkki”

    10. 10

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    3. 3

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    9. 9

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    10. 10

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    11. Näytä lisää