Valikko

Asiakkaat edellä – toimistot perässä

Rohkeita ratkaisuja, käytännöllisyyttä ja jalat maassa -asennetta. Niitä voisi viedä enemmänkin.


Reilu kymmenes kotimaisista markkinointipalveluista menee vientiin.

– Luvun on pakko tulla isommaksi, jos ala haluaa kasvaa, sanoo mainostoimisto Contran perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Öhrling.

Haastavia toimeksiantoja ja työtehtäviä on kotimaassakin, Öhrling tunnustaa.

– Mutta vain rajallinen määrä. Suomessahan pyörii alle 0,2 prosenttia maailman mainosmarkkinoista.

Pelkistäminen ja selkeä ajattelu ovat Öhrlingin mukaan vaativia taitoja, joille on kysyntää kaikkialla.

– Yksinkertaiset ratkaisut ovat aina toivottavia, sillä maailma on monimutkainen.

– Suomalaiset hakevat suoria, toimivia ja käytännöllisiä ratkaisuja. Se on hyvä juttu varsinkin nykyisin, kun käytettävissä olevien keinojen määrä on niin valtava.

Selkeyttä kannattaa myös markkinointitoimisto Louderin toimitusjohtaja Juha Aalto.

– Lähdemme samalla konseptilla jokaiseen maahan. Silloin hommalla on mahdollisuus pysyä lapasessa. Jos pitäisi lähteä hyvälle markkina-alueelle ja hoitaa asiat eri tavalla kuin täällä, mieluummin jättäisimme väliin ja menisimme jonnekin muualle.

Tunnollisuus ja täsmällisyys ovat ulkomailla valttia, sanoo Aalto ja laskee Louderin tehneen projekteja 47 maassa.

– Olen usein saanut hymistellä sitä, miten paljon kysyntää suomalaisille on ja kuinka paljon asiakkaat ovat valmiita maksamaan.

– Monet muutkin voisivat lähteä, jos vain ottaisivat puhelimen käteen, näppäilisivät plussan eteen ja soittaisivat muualle kuin 09-verkkoryhmän sisäpuolelle.

Suomalaisyritysten arvomaailmoista puuttuu vielä oikeanlaista riskinottokykyä, sanoo itänaapurista jalansijaa hakevan Zeeland Eastin toimitusjohtaja Pekka Lehtonen.

– Jos et ota riskiä et juo samppanjaa. Niin menee venäläinen sanonta.

Designtoimisto Tangon kansainvälinen toimitusjohtaja Miisa Suvisaari kehuu ruotsalaisten aggressiivisuutta, joka nostaa alan luovuutta ja kiristää kilpailua.

– Suomalaisuus on neutraalia, eikä herätä intohimoja mihinkään suuntaan. Mainosalalla siitä ei ole etua, Öhrling harmittelee.

Kotimainen markkinointipalvelujen vienti tehdään pitkälti b-to-b-asiakkaille.

– Ruotsalaismarkkinoinnin maine on osaksi Ikean ja muiden kuluttajalähtöisten asiakkaiden ansiota. Kuluttajabrändit näkyvät, ja niiden avulla on myös helpompaa voittaa kansainvälisiä palkintoja, sanoo MTL:n toimitusjohtaja Markus Leikola.

Nöyryys ja jalat maassa -asenne voivat toisaalta olla myös valtteja.

– Moskovan markkina on niin kuuma, että mainostoimistot laskuttavat aivan käsittämättömiä summia. Siellä on tilausta toimistolle, jonka hintatasoon suomalaisyrityksilläkin on varaa. Valtaosa Venäjällä toimivista suomalaisfirmoistahan on pk-yrityksiä, Lehtonen sanoo.

– Ruotsalaiset ovat vähän töpänneet Venäjällä. He ovat menneet markkinoille liian arrogantisti.

Kun mainostoimistojen asiakaskunnat ovat jo kansainvälistyneet, mikseivät sitten toimistotkin, Lehtonen toteaa.

Asiakkaiden perässä suomalaistoimistot lähtevätkin. Niin on tehnyt myös Contra, jonka liikevaihdosta enää kolmannes tulee kotimaasta.

Yhtiö sai pian perustamisensa jälkeen parin toimeksiantoja, joiden vaatimaa suunnittelutaitoa ei pieneltä aloittelijalta löytynyt. Kotimaasta puuttuvien freelance-markkinoiden takia osaaminen oli haettava Lontoosta, Öhrling kertoo.

Samalla syttyi ajatus oma-aloitteisesta kansainvälistymisestä.

– Yleensähän kansainvälistyminen lähtee siitä, että ulkomainen toimisto ostaa suomalaisen, joka sitten liittää tarvittavan kirjain-akronyymin nimensä perään. Silloin ostajayritys kansainvälistyy suomalaisfirman verran, eikä päinvastoin välttämättä ollenkaan.

MTL:n markkinointiviestinnän toimistoilla teettämään tutkimukseen vastanneista joka neljäs ilmoitti kuuluvansa kansainväliseen ketjuun tai liittoumaan.

– Jotakin niiden kautta myös saadaan, sillä kolmannes kansainvälisestä koulutuksesta on peräisin ketjujen tai liittoumien sisältä, Leikola toteaa.

Ala on sekä kulttuuri- että kielisidonnainen, se on selvää.

Contra pitää putiikkiaan Shanghaissa ja Pekingissä, ja molemmissa on täysin kiinalainen miehitys. Asiakkaat ovat suomalaisia, ruotsalaisia ja kansainvälisiä suurbrändejä.

– Emme ole hakeneet kiinalaisia asiakkaita, sillä markkinat ovat hyvin patrioottiset. Kiinalaiset toimivat mielellään kiinalaisten kanssa.

Kemira Growhow’n markkinointimateriaali taas sirotellaan ympäri maailmaa, vaikka mainostoimisto Zeelandin Töölön-konttori sijaitseekin vain parin kilometrin päässä.

– Teemme suomalaisten asiakkaiden kanssa markkinointia sillä kielellä kun he haluavat, sanoo Zeelandin toimitusjohtaja Jari Tuovinen.

Asiakkaiden perässä lähteminen on Leikolan mielestä merkki suomalaismainostajien luottamuksesta kotimaisiin toimistoihin.

Kansainvälistymistä ei Öhrlingin mukaan voi silti painottaa liikaa.

– Meillä on hirvittävä aliedustus alan kansainvälisessä koulutuksessa. Toivoisin mahdollisimman monen lähtevän ulkomaille, se on avain kaikkeen. Tulevathan monet sieltä takaisinkin.

– En väheksy sitä mitä täällä tehdään, mutta pelkästään Lontoossa on valtavasti enemmän mainontaan ja sen tekemiseen liittyviä virikkeitä kuin koko Suomessa. Kova kilpailu pakottaa yrittämään enemmän ja pärjäämään.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    3. 3

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    4. 4

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    5. 5

      Lemminkäinen sopinut 10 kunnan kanssa asfalttikartelliasiassa

    6. 6

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    7. 7

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    8. 8

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    9. 9

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    10. 10

      Ikean tulos paisui +20 %

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    9. 9

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    10. 10

      Yle: Anttilan lahjakortteja yhä ulkona 800 000 eurolla – vielä ehdit velkoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää