Valikko

Johdon ääni hukkuu

Henkilöstöjohdon ääni kuuluu vain kohtalaisesti yritysten suurissa muutoshankkeissa. Painoa saadakseen henkilöstöammattilaisten pitäisi hypätä vahvemmin mukaan bisnekseen.


Henkilöstöalan ammattilaisten ääni kuuluu yritysten muutoshankkeissa vain kohtalaisesti. Vain kohtalaista on myös henkilöstöjohtajien bisnesosaaminen. Lisäksi HR-johtajat tekevät aivan eri asioita kuin heidän pitäisi ihannetilanteessa tehdä. Henkilöstöjohdon pitäisi rakentaa menestystä tukevia ratkaisuja, mutta aika menee rutiineihin ja tämän päivän haasteiden ratkomiseen.

Tätä mieltä ovat toimitusjohtajat, henkilöstöjohtajat ja liiketoimintavetäjät Taloussanomien ja Trainers`Housen Henkilöstöjohto muutoksessa -selvityksessä.

Tulokset ovat yllättäviä aikana, jolloin henkilöstön osaamisen pitäisi ratkaista enemmän kuin koskaan yrityksen menestys. Siksi myös henkilöstöammattilaisten panoksen pitäisi olla vahva kaikissa yrityksen isoissa muutoksissa. Mutta näin ei näytä olevan. Selvityksen mukaan henkilöstöhallinnolla on tuloksen parantamisessa ja kasvun rakentamisessa tukijan tehtävä, mutta ei ratkaisevaa roolia.

Yllättäviä tuloksia voi selittää osaltaan henkilöstöammattilaisten etäinen suhde kovaan bisnekseen. Paljon kuulutettu henkilöstöjohdon nousu johtoryhmään ei auta, jos kontaktit itse liiketoimintaan ovat ohuet.

- Henkilöstöammattilaisten pitää olla siellä missä tapahtuu. HR:n pitää olla edustettuna kaikilla tasoilla. Ei riitä, että on johtoryhmässä, sanoo henkilöstöjohtaja Juha Äkräs Nokialta.

Liiketoiminnan syvä ymmärtäminen vaatii vahvaa osallistumista päivittäiseen tekemiseen. Siksi henkilöstöihmisten pitäisi tulla ulos pääkonttorista, verkottua tehokkaasti kaikkialle ja osallistua kehityshankkeisiin aktiivisesti.

- Aktiivisuus kyllä palkitaan. Meidän roolimme määräytyy oman osaamisemme kautta. Tuommeko lisäarvoa riittävästi? Ehdotammeko kyllin rohkeasti uusia asioita, pohtii Äkräs.

Henkilöstöjohdolta vaaditaankin laaja-alaista ymmärrystä asioista. Pahimmillaan henkilöstöjohto voi käyttää paljon voimia yksittäisen kompetenssin kehittämiseen, vaikka asia ei olisi bisneksen kannalta tärkeä.

Millä keinoilla henkilöstöihmiset sitten voivat imeä kaivattua bisnesosaamista?

Jo pelkästään kävely pääkonttorista tuotantolaitoksille tekee hyvää. Henkilöstöjohtaja muutoksessa -selvitys kertoo, että henkilöstöammattilaisten keskusteluyhteys liiketoimintaryhmien kanssa on sekin vain kohtalaisen hyvä.

- Aina on riski, ettei luo keskusteluyhteyksiä riittävästi. Henkilöstöjohto keskustelee kyllä liiketoiminnan vetäjien kanssa heidän odotuksistaan, mutta enemmän pitäisi tavata myös ilman akuuttia asiaa, sanoo Osuuspankkikeskuksen henkilöstöjohtaja Tarja Joensuu-Sarkio.

Osuuspankkikeskuksella on hyviä kokemuksia myös työnkierrosta, jossa henkilöstöosaston työntekijä on työskennellyt määräajan jossain alueosuuspankissa. Samalla tavoin henkilöstötehtäviin on terveellistä saada ihmisiä, jotka ovat työskennelleet itse liiketoiminnassa.

Mutta vahvaa osaamista syntyy myös osallistumalla työryhmiin, joissa kohtaavat esimerkiksi markkinointi, tuotanto ja henkilöstöammattilaiset.

- Yksinään ei pysty tekemään isoja saavutuksia. Kaikki isot muutokset kulkevat funktioiden yli, joten niitä tehdään yhdessä muiden kanssa, sanoo Nokian Juha Äkräs.

Henkilöstöjohdolla näyttäisi olevan myös vetoa kehityshankkeisiin, sillä kyselyn mukaan juuri toimitusjohtajat ja liiketoimintajohtajat sanoivat henkilöstöjohdon tulevan mukaan muutoshankkeisiin liian myöhään.

Äkräs uskoo, että henkilöstöjohdon olisi järkevää jakaa oma työnsä ainakin omassa mielessään kahteen osaan. Perinteisiin hallinnollisiin tehtäviin kuuluvat palvelut esimerkiksi palkitsemisasioissa. Strategisissa kysymyksissä konsultoiva puoli taas osallistuu vahvasti yrityksen kehittämiseen.

- Perinteinen henkilöstöhallinto on pahimmillaan siinä välissä niin, että se ei ole vahva kummassakaan, sanoo Juha Äkräs.

Esimerkiksi palkitsemisfilosofian määrittely ja toteuttaminen ovat strategisia ja kompleksisia asioita, joissa odotetaan muun muassa kannustavuutta ja joustavuutta.

- Väärään suuntaan ohjaaminen on hyvin mahdollista ja siksi sitä pitää miettiä viisaasti, sanoo Äkräs.

Jako hallinnolliseen ja strategiseen työhön on tärkeä jo siksi, että eri rooleissa toimintamallit ovat kovin erilaisia. Hallinnollinen palvelu on osittain automatisoitavissa, kun taas konsultoiva puoli on verkottunutta projektityötä.

Jakoa tehtäessä on kuitenkin syytä varoa, etteivät tuloksena olisi tärkeät ja vähemmän tärkeät tehtävät. On helppo synnyttää kuva, että strategiset hankkeet ovat tärkeitä mutta hallinnolliset eivät.

- Perusasiat kuten palkkahallinto ovat erittäin tärkeitä ja ne on hoidettava hyvin, sanoo Äkräs.

Rutiinien merkitys on suuri muun muassa fuusioissa sanoo Tarja Joensuu-Sarkio, joka on ollut mukana Pohjolan yhdistämisessä OKO:oon ja Osuuspankkikeskukseen hankkeen alusta asti.

- Se on kovaa puurtamista, jossa organisaatioita yhdistellään, käydään yt-neuvotteluita ja neuvotellaan työehdoista. Tekeminen kestää pidemmälle kuin usein ajatellaan, sanoo Joensuu-Sarkio.

Miten henkilöstöihmiset voivat tehdä tilaa strategiselle kehittämiselle, jos aikaa menee toivottua enemmän pakollisiin hallinnollisiin tehtäviin?

- Täytyy osata jättää tekemättä jotain. Jos ei jätä mitään pois kun tulee uusia tehtäviä, tukehtuu työtaakan alle, sanoo Nokian Juha Äkräs.

Monessa yrityksessä voi pohtia, ovatko kaikki historiallisista syistä tehtävät raportit välttämättömiä. Ovatko kaikki tapahtumat välttämättömiä tai pitääkö kaikki kurssit suorittaa joka vuosi?

- Vanhoja kursseja saatetaan pyörittää, vaikka vaadittavat kompetenssit ovat muuttuneet. Yksittäiset kurssit eivät muutenkaan useinkaan ratkaise tarvetta, vaan mentorointi, valmennus ja urakierto ovat tehokkaampia ratkaisuja, sanoo Äkräs.

Myös ulkoistaminen on yksi keino keventää hallinnollista taakkaa. Ulkoistaminen ei kuitenkaan ole mikään patenttiratkaisu, joka sopii kaikkeen mahdolliseen. Yrityksen kannattaa laskea tarkasti, milloin ulkoistaminen tuo aitoja hyötyjä.

- Ulkoistaminen tekee asiat usein monimutkaisemmaksi. Asioita täytyy hallinnoida useamman kanssa kuin talon sisällä hoidettavissa asioissa, sanoo Tarja Joensuu-Sarkio.

Automatisointi on kolmas iso väline rutiinityön vähentämiseksi. Parhaassa tapauksessa automatisointi vähentää merkittävästi paperityötä ja leikkaa jotain työvaihteita henkilöstöhallinnolta kokonaan. Huonoimmassa tapauksessa automatisointi teettää lisää työtä ja tuo helpotusta väärään paikkaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    4. 4

      Apple osti kaikessa hiljaisuudessa suomalaisyrityksen

    5. 5

      Bensa halpeni ja diesel kallistui

    6. 6

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    7. 7

      Yksi asia sai Nordean uskomaan kasvuun: ”Se ratkaiseva tekijä”

    8. 8

      Asuntolainoihin ajetaan uutta rajoitusta – tienaisitko tarpeeksi?

    9. 9

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    10. 10

      ISTV:n Nobel-studio: Tällaiset juhlat Bengt Holmströmiä odottavat Tukholmassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    2. 2

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    5. 5

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    6. 6

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    7. 7

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    8. 8

      Apple osti kaikessa hiljaisuudessa suomalaisyrityksen

    9. 9

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    10. 10

      Asuntolainoihin ajetaan uutta rajoitusta – tienaisitko tarpeeksi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    5. 5

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää