Valikko

Wahlroos keskittyy siihen mitä osaa

Sampo ja sen konsernijohtaja Björn Wahlroos ovat yllättäneet markkinat nopeilla liikkeillään. Sampo Pankin myynti oli monille yllätys, vaikka Wahlroos oli kolme vuotta luvannut myydä sen sopivasta hinnasta.
Suuret päätökset ovat aina strategisia. Tästä huolimatta Wahlroos muistuttaa väsymättä, että Sammolla ei ole strategiaa.

– Tietysti liiketoiminta-alueillamme on strategia. Ryhmän tasolla strategiattomuus tarkoittaa, että emme ole sitoneet käsiämme. Tavoittelemme vain osakkeenomistajien varojen mahdollisimman hyvää hoitoa, Wahlroos sanoo.

– Meillähän olisi voinut olla strategia pyrkiä suureksi pohjoismaiseksi finanssitaloksi. Se olisi estänyt laajasti kiitellyn Sampo Pankin myynnin, Wahlroos antaa esimerkin.

Taannoisen markkinahokeman mukaan Sampo laittoi pankkiaan viime vuosina myyntikuntoon. Hokema piti sisällään kilpailijoiden epäilyn, että esimerkiksi Sampo Pankin vuoden 2005 voimakas kasvu luottomarkkinoilla johtui reippaasta riskinotosta. Finanssialalla kova riskinotto näkyy nopeasti parantuneena tuloksena, mutta mahdolliset ongelmat voivat tulla vasta vuosien päästä.

– Emme ole johtaneet mitään toimintaa myyntikuntoon tekemisellä, ei edes pankkia. Mika Ihamuotila johti pankkia erinomaisesti ja menestyksen myötä löytyi ostaja, joka oli valmis tarjoamaan sellaisen hinnan, joka tyydytti, Wahlroos vastaa epäilyihin.

Wahlroos muistuttaa, että ammattitaitoinen ostaja on tehnyt omat arviot riskeistä ja tulevista mahdollisista huonommista ajoista. Pankkien marginaalirynnistyksen ja sanasodan taustalla on vaikuttanut vakavaraisuusuudistus, joka alensi asuntolainojen sitoman pääoman vaatimusta ja mahdollisti siksi marginaalien nopean alentamisen.

Käytännössä Sampo ei ilman strategiaakaan toimi kaikilla houkuttelevilla markkinoilla, vaan se on keskittynyt pohjoismaiseen finanssialaan. Toiminnan rajat tulevat yhtiön asemasta ja henkilöistä.

– Minulla on kollegoideni suhteen erittäin korkea ammattitaitovaatimus. Heidän on oltava alansa parhaimmistoa Pohjois-Euroopassa. Vaatimus johtaa siihen, ettei osaamista voi kohdentaa hirveän laajalle alueelle, Wahlroos sanoo.

Ammattitaitoon liittyy myös maantieteellinen osio, joka on Sammossa pohjoismainen. Lisäksi tehokas toiminta edellyttää sitä, että toimija itsekin on tunnettu. Siksi Wahlroos on ilmoittanut, että yhtiön ylimääräisiä pääomia käytetään pohjoismaisella finanssitoimialalla.

Wahlroos puhuu lämpimästi yli rajojen ja ohi alueiden menevästä yhdentymisestä, mutta Sampo pitäytyy pohjoismaisissa markkinoissa, missä lainsäädäntö ja yhteiskunnalliset instituutiot ovat hyvin samankaltaiset.

– Tuttuus ja helppous tarkoittaa, että riskit ovat pienempiä. Nukkuisin paljon nykyistä huonommin, jos minulla olisi 2,5 miljardin sijoitus Venäjän pankkimarkkinoilla eikä Ruotsin pankkimarkkinoilla, Wahlroos sanoo.

– Myös Pohjanmeren kohdalla on suuri henkinen raja. Markkinat ovat Englannissa aivan erilaiset kuin Pohjoismaissa.

Tulevat pohjoismaiset järjestelyt ovat vielä avoinna, mutta Wahlroos on ilmoittautunut yhdistymiskehityksen jatkamisen lämpimäksi kannattajaksi.

– Suuret investointipankit ovat olleet yksimielisiä siitä, että minkä tahansa kahden suuren ruotsalaispankin fuusio säästää synergiahyötyinä noin puoli miljardia euroa vuodessa. Ei se sen kummempaa ole, Wahlroos sanoo.

Pankkien kansainvälinen yhdentymiskehitys on ollut selvästi hitaampaa, mitä Wahlroos kymmenen vuotta sitten odotti.

– Suurin este eurooppalaiselle integroitumiselle on Saksa, jossa valtaosa pankeista on valtio-omisteisia landesbankkeja tai keskinäisiä sparkasseja. Sirpaloitumisen odotetaan edistävän kilpailua, mutta sen myötä saadaan pikemminkin ammattitaidottomuutta. Subprime-kriisin aikana nurin menneet kaksi eurooppalaispankkia ovat juuri landesbankkeja, Wahlroos lämpenee.

Wahlroos manailee monien maiden poliitikkojen virheellisiä käsityksiä siitä, että pankkitoiminta on strateginen yhteiskunnallinen resurssi ja sen omistuksen on oltava kotimaista. Pohjoismaiset yhtiöt ovat törmänneet epäilyihin jo Norjassa. Kansallinen ajattelu on kukoistanut myös Italiassa ja Ranskassa.

Englannille Lontoon finanssikeskuksen elinvoimaisuus voi kuitenkin Wahlroosinkin mielestä olla tärkeää.

– Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ja integroiminen on ollut hyväksi, Wahlroos sanoo.

Subprime-kriisin myötä esiin ovat tulleet monimutkaiset sijoitusrakenteet kuten CDO-lainat. Ne ovat haastavia kokeneelle pankkiirillekin.

– Kysyn näistä aakkos-lyhenteistä kaksi viikossa. Toinen on jokin uutuus ja toisen olen ehtinyt unohtaa. Näiden seuraaminen on olennaista, koska ne vaikuttavat kokonaismarkkinoiden kehitykseen. Meille ei ole tullut ikäviä yllätyksiä ja olemme pienimuotoisesti jopa hyödyntäneet alhaisia hintoja.

Monimutkaisten velkapapereiden kaupankäynti on markkinoilla lähes pysähtynyt. Moni sijoittaja on halukas myymään edullisesti sijoituksia, joiden sisältöä he eivät tunne niille, jotka tuntevat. Sampo on esimerkiksi ostanut rajoitetusti takaisin Sampo Pankin arvopaperistamia suomalaisia luottosaatavia selvästi myyntihintaa halvemmalla.

Ongelmista huolimatta viranomaiset eivät saa puuttua markkinoihin liikaa. Wahlroos lainaa Alan Greenspanin tuoreita muistelmia, joiden mukaan valvojalla ei ole pienintäkään mahdollisuutta pysyä mukana markkinoiden tuotekehityksessä ja markkinakäytännöissä.

Valvoja voi vaikuttaa kuluttajansuojaan. Lisäksi viranomaiset voivat valvoa sopimusten teknisiä ominaisuuksia siten että ne eivät sisällä kohtuuttomia operatiivisia riskejä.

– Greenspan alleviivaa hyvän hallintotavan, ammattitaitoisen johdon ja läpinäkyvyyden merkitystä. Olen ostanut muistelmat kahdelle kollegalleni ja kehottanut lukemaan ainakin 40 viimeistä sivua, Wahlroos sanoo.

Jättipankkien isot tappiot ovat herättäneet huolta suurten riskikeskittymien aiheuttamista ongelmista. Wahlroosin mielestä suurilla pankeilla on kuitenkin parempi kyky kantaa tappioita kuin pienillä.

– Isojen talojen toiminta on hajautetumpaa. Niillä on parempi toimintatapaohjeistus. Julkinen noteeraus edellyttää parempia hallintotapoja ja avoimempaa tiedotusta. Suuret toimijat ovat markkinoiden kannalta edullisia, Wahlroos sanoo ja viittaa jälleen vaikeuksiin joutuneisiin pieniin saksalaispankkeihin.

Rahoitusmarkkinoiden kireys vähentää sekä investointeja että kulutusta. Tämä hidastaa kasvua. Eurooppalaisten pitäisi kuitenkin olla enemmän huolissaan Euroopan kuin Amerikan kasvusta. USA:n hidastuvakin kasvu on kovempaa kuin Saksan kasvu huippusuhdanteessa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    3. 3

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    4. 4

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    5. 5

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    6. 6

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    7. 7

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    8. 8

      Veikkaukseen yhdistyvä RAY jättää jälkeensä 500 miljoonan perinnön

    9. 9

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    10. 10

      Lähteet: EKP:n neuvostossa erimielisyyttä satojen miljardien osto-ohjelman jatkosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    4. 4

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    5. 5

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    6. 6

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    7. 7

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    8. 8

      Betoniala: Hauraaksi jäänyt betoni jakautuu kahteen ryhmään

    9. 9

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    10. 10

      3 956 €/kk, 3 826 €/kk... – näissä ammateissa on lyhyt koulutus ja töitä tarjolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää