Valikko

Korkosijoittajalla menee mukavasti

Markkinaturbulenssi on suosinut korkomarkkinoilla toimivia konservatiivisia instituutiossijoittajia.
Sijoittajien hakiessa turvasijoituksia valtionlainojen korot ovat laskeneet ja niiden arvot ovat nousseet.

Valtionlainojen ja esimerkiksi osakkeiden korrelaatio on viime viikkoina ollut voimakkaasti negatiivinen, eli omaisuusluokkien välinen hajautus on tuonut sijoittajille etuja.

Herkässä markkinatilanteessa valtionlainojenkin korot ovat lisäksi heilahdelleet poikkeuksellisen paljon.

– Konservatiivinen korkosijoittaja viettää nyt kissanpäiviä. Korkojen vakuutusominaisuus sijotussalkussa toimii, Varman korkosijoituksista vastaava johtaja Wilhelm Backlund sanoo.

Viime vuosina suomalaiset instituutiosijoittajat ovat vähentäneet korkosijoitusten osuutta sijoitussalkuissa eikä niiden antama hajautushyöty ole Backlundin mukaan pitkään aikaan ollut niin hyvä kuin nyt.

Varman korkosalkussa pääosa on valtion keskipitkillä joukkolainoilla. Lisäksi salkussa on jonkin verran parhaan luottoluokituksen yrityslainoja.

– Olemme viime aikoina lisänneet korkoriskiämme. Korkosijoittajan näkökulmasta markkinatilanne ei ole vielä ohi. Markkinoilla odotetaan esimerkiksi Yhdysvaltojen keskuspankilta 3–4 koronlaskua ensi vuodelle. Uskallamme jatkaa aika raskaalla korkopainolla eteenpäin.

Ohjauskorkojen alentaminen alentaa lyhyitä markkinakorkoja. Yleensä myös pitkät markkinakorot alenevat samalla. Lyhyiden ja pitkien markkinakorkojen ero voi kuitenkin heilahdella voimakkaasti inflaatiopelkojen ja sijoittajakysynnän mukaan.

Euroopan valtionlainojen korot ovat laskeneet kuukaudessa 0,2–0,5 prosenttiyksikköä. Yhdysvaltojen korot ovat painuneet jopa 0,6–1,0 prosenttiyksikköä. Kaikkein näyttävimmin on laskenut Yhdysvaltojen valtion kahden vuoden korko, joka oli kesällä noin 5,0 prosenttia, lokakuussa vielä noin 4,0 prosenttia ja marraskuun lopussa noin 3,0 prosenttia.

Korkojen alenemisen myötä Eurooppalaiset valtionlainasijoitukset ovat tuottaneet kuukaudessa noin prosentin ja USA:n valtionlainasalkut jopa 2–5 prosenttia.

Ilmarisen kansainvälisistä osake- ja korkosijoituksista vastaavan johtajan Jari Eskelisen mukaan heilahtelu korkomarkkinoilla johtuu pankkien rahoitusaseman tiukkuudesta.

– Pankkien halua toimia markkinatakaajana ja ottaa riskiä omaan taseeseensa on vähentynyt. Tässä tilanteessa ne mielummin läpijuoksuttavat heille myydyt sijoitukset kuin pitävät niitä taseessa. Tämä johtaa riskilisien levenemiseen ja likviditeetin heikkenemiseen. Kun markkinoilla jollain osapuolella on isompia rahoitustarpeita, niiden toteuttaminen aiheuttaa heikossa likviditeettitilanteessa enemmän heilahtelua, Eskelinen sanoo.

Markkinoiden likviditeettiongelmien takia yritysriskiä sisältävien joukkolainojen markkinat ovat ohuet ja Ilmarinen käyttää normaalia enemmän riskienhallintaan johdannaismarkkinoita. Pankkien rahan hiipuessa eläkeyhtiö voi käyttää omaa vahvaa likviditeettiään hyväksi.

– Spredien levenemisessä menee välillä lapsia pesuveden mukana. Olemme voineet tällaisissa tilanteissa tehdä valikoiden hyviä sijoituksia.

Valtionlainojen korkojen lasku ei välttämättä jatku samanlaisena ja insituutiosijoittajan on oltava tarkkana.

– Lyhyen aikavälin taktisena sijoituksena valtionlainat voivat olla mielenkiintoisia. Pitkällä aikavälillä nykyinen korkotuotto ei enää riitä ja etsimme aktiivisesti vaihtoehtoisia tapoja, Eskelinen sanoo.

Yhdysvaltojen joukkolainojen korot ovat laskeneet Euroopan korkoja nopeammin. Eskelinen arvio, että USA:n joukkolainoissa ei ole enää paljon arvoa.

– Yhdysvaltojen pitkien korkojen laskeminen Euroopan alapuolelle kertoo siitä, että ongelmat ovat tällä hetkellä pääosin Yhdysvalloissa. Näkemyksemme on kuitenkin, että Yhdysvallat ei ajaudu vakavaan taantumaan, Eskelinen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    5. 5

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    6. 6

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    7. 7

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    8. 8

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    9. 9

      Euromaat sopivat Kreikan velkahelpotusten toimeenpanosta

    10. 10

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    4. 4

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    5. 5

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    6. 6

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    7. 7

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    8. 8

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    9. 9

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää