Valikko

USA opettajasta oppilaaksi

Kolumni
Yhdysvaltoja ravistelevasta talouskriisistä paljastuu yhä uusia piirteitä. Voi vain toivoa, että yhdysvaltalaiset päättäjät olisivat edes puoliksi niin hyviä kuuntelemaan neuvoja muilta mailta kuin he ovat antamaan niitä.
Yhdysvaltalaiset eivät näytä tajuavan, miten paljon subprime-katastrofilla on yhteistä sodan jälkeisiin pankkikriiseihin eri puolilla maailmaa.

Valoisa puoli asiassa on se, että etenkin kehittyvissä talouksissa on paljon nykyisiä ja entisiä päättäjiä, jotka ovat nähneet tämän kaiken jo aiemmin. Yhdysvaltain päättäjien kannattaisi kuunnella sellaisia asiantuntijoita, jotka ovat kokeneet tällaisia kriisejä ja vielä selvinneet niistä.

Nykyisellä Yhdysvaltain kriisillä ja aiemmilla rahoituskriiseillä on paljon yhteistä. Laadulliset yhtäläisyydet ovat ilmeisiä: pankkien käyttämät taseen ulkopuoliset lainat erittäin riskialttiiiden hankkeiden rahoitukseen, uudet ja eksoottiset rahoitusinstrumentit ja kohtuuton luottamus uusiin markkinoihin.

Tilanteesta löytyy kuitenkin myös määrällisiä yhtäläisyyksiä. Vertasimme Marylandin yliopiston professorin Carmen Reinhartin kanssa järjestelmällisesti Yhdysvaltain subprime-kriisiä yhdeksääntoista pahimpaan kriisiin, jotka ovat kohdanneet teollisuusmaita viimeksi kuluneiden kuudenkymmenen vuoden aikana. Näihin tapahtumiin kuuluivat muiden muassa Pohjoismaihin, Espanjaan ja Japaniin iskeneet kriisit sekä pienemmät ilmiöt, kuten yhdysvaltalaisten säästöpankkeihin kurimus 1980-luvulla.

Lähes kaikki merkittävät varoitusvalot – esimerkiksi osakkeiden ja asuntojen hintojen nousu, kauppavaje sekä valtion ja kotitalouksien velkaantumisen kasvu – vilkkuvat nyt Yhdysvaltain kohdalla punaisina.

Yksinkertaistettuna kyse oli siitä, että Yhdysvaltoihin tulvinut pääoma piti korkotason keinotekoisen alhaisena ja paisutti omaisuuserien hintoja, mikä johti ensin lepsuiluun pankki- ja viranomaistoiminnassa ja lopulta romahdukseen.

Aasian ja Latinalaisen Amerikan joutuessa rahoituskriiseihin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ne hakivat Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lisäksi neuvoa useiden huomattavien ihmisten muodostamilta pieniltä ryhmiltä, jotka edustivat erilaisia taustoja ja kokemuksia.

Yhdysvaltain olisi nyt tehtävä samoin. IMF:n johtaja Dominique Strauss-Kahn saisi helposti koottua ryhmän, johon voisi kutsua asiantuntijoita esimerkiksi sellaisista entisistä kriisimaista kuin Brasiliasta, Etelä-Koreasta, Japanista, Meksikosta, Ruotsista ja Turkista sekä esimerkiksi Argentiinasta, Chilestä tai vaikka Venäjältä.

Tällaisen IMF:n ryhmän olisi pystyttävä näkemään Yhdysvaltoja vaivaavan tekopyhyyden läpi. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö kannusti voimakkaasti Aasiaa kiristämään budjettipolitiikkaa 1990-luvun kriisissä.

Yhdysvalloissa sen sijaan kongressi ja presidentti suorastaan kilpailevat siitä, kuka saa nimiinsä huonosti suunnitellun elvytyspaketin, jonka suurin vaikutus tulee olemaan seuraavan presidentin käsien sitominen niin verotuksen yksinkertaistamisessa kuin budjettivajeen kutistamisessakin.

Yhdysvallat neuvoi vakaasti Japanille, että ainoa tie talouden saamiseksi kuntoon oli puhdistaa vaikeuksiin ajautuneet pankit ja järjestää rahoitusmarkkinoita uudelleen schumpeterilaisen ”luovan tuhon” kautta.

Nyt Yhdysvaltain viranomaiset näyttävät olevan valmiita harkitsemaan mitä tahansa keinoja – olivat ne miten inflatorisia hyvänsä – pitääkseen kaikki suuret pankit ja sijoitusyhtiöt pystyssä.

Vuosien ajan muiden maiden hallitukset valittivat, että yhdysvaltalaisten riskirahastojen läpinäkymättömät toimintatavat aiheuttivat liian isoja riskejä talouden vakaudelle.

Nyt monet yhdysvaltalaiset poliitikot valittavat, että Citibankin ja Merrill Lynchin kaltaisiin merkkiyrityksiin sijoittavien, lähinnä Aasiasta ja Lähi-idästä tulevien valtiollisten rahastojen tulisi toimia avoimemmin.

Itse asiassa Venäjän ja Kiinan kaltaisten maiden sitominen Yhdysvaltain talouden hyvinvointiin ei olisi ollenkaan huono asia. IMF:n pitäisi tietenkin laatia vapaaehtoiset käyttäytymissäännöt valtiollisille rahastoille, mutta tällaisia sääntöjä ei pitäisi käyttää rahoitusprotektionismin välineenä.

Minä ja monet muut olemme vuosia valittaneet, että kehittyvien talouksien pitäisi osallistua aiempaa näkyvämmin maailmantalouden hallinnoimiseen. Nyt kyse ei ole pelkästään symboliikasta. Yhdysvaltain talous on vaikeuksissa, eivätkä sen synnyttämät ongelmat todennäköisesti pysähdy Yhdysvaltain rajoille.

Muun maailman asiantuntijoilla olisi paljon sanottavaa rahoituskriisien hoitamisesta. Yhdysvaltain olisi alettava kuunnella ennen kuin on myöhäistä.

IMF:n entinen pääekonomisti Kenneth Rogoff toimii nykyisin professorina yhdysvaltalaisessa Harvardin yliopistossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    2. 2

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    3. 3

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    4. 4

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    5. 5

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    6. 6

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    7. 7

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    8. 8

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    9. 9

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    10. 10

      Konkurssin riskistä varoittanut Takoma romahti pörssissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    2. 2

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    3. 3

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    4. 4

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    5. 5

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    6. 6

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    7. 7

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    8. 8

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    9. 9

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    10. 10

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    6. 6

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    7. 7

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    8. 8

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    9. 9

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    10. 10

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    11. Näytä lisää