Valikko

Kovat johtajat ovat täällä taas

Management by perkele nostaa taas päätään. Asiantuntijoiden mukaan johtamistavat näyttävät koventuneen ja jopa pelolla johtaminen on yleistä.


Kannustamisesta puhutaan paljon, mutta positiivisuus unohtuu viimeistään taloudellisen kriisin koittaessa.

Stora Enson toimitusjohtajalle Jouko Karviselle ei ropissut tyylipisteitä, kun hän kertoi yhtiön sulkevan tehtaitaan ja supistavan kapasiteettiaan. Nokian on arvosteltu toimineen Saksan Bochumin-tehtaan sulkemisilmoituksen yhteydessä kuin norsu posliinikaupassa.

Läheskään kaikki eivät ymmärrä Ylen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin yrityksiä luoda yhteishenkeä. Yhtiö lahjoitti työntekijöilleen ystävänpäivänä "Ylestä perkele" -tekstillä varustettuja mukeja. Moni muistaa myös, että Jungner neuvoi työntekijäinfossa ihmisiä ottamaan muutokset "So fucking what" -hengessä.

Johtajuusasiantuntijat myöntävät, että kova johtaminen nostaa päätään. Johtaja Pauli Juuti Johtamistaidon opistosta toteaa, että kovan ja pehmeän johtamisen välillä on jatkuvasti ollut kädenvääntöä.

– Tiimityön kasvu oli voitto pehmeälle puolelle, mutta on havaittavissa heilahdus perinteistä johtajuutta ja tuottavuutta painottavaan suuntaan.

Juuti arvioi, että joidenkin mielestä tämä on ehkä paluuta vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin eri ryhmillä oli omat juoksuhautansa ja työntekijät olivat työntekijöitä ja johtajat johtajia.

Konsultit ovat pitkään puhuneet vuorovaikutteisuuden tärkeydestä, mutta opit eivät välttämättä ole menneet perille tai ainakaan jääneet vaikuttamaan pitkäksi aikaa. Professori Marja Eriksson Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulusta arvioi, että käänne kovempaan tapahtui vuosia sitten, it-kuplan puhkeamisen aikoihin.

– Arvostava, kannustava ja keskusteleva tyyli oli käytössä vuosituhannen vaihteessa monissa it-yrityksissä, kun osaajista oli kova pula. Kun taloustilanne kiristyi, positiivisuus tuntuu unohtuneen.

Eri aikoina tarvitaan erilaista johtamista ja vaikeina hetkinä johtajan on oltava vahva. Yritys- ja yhteisökonsulttiyritystään Peemiconia johtava Tuulikki Petäjäniemi huomauttaa, että vahva on silti eri asia kuin kova.

Juutin mielestä johtajilla on usein rajallinen määrä työkaluja, joita he osaavat käyttää. He eivät läheskään aina hoksaa vaihtaa toimintatapaa, jos vanha keino ei toimi.

– Jos käytössäsi on vasara, näet kaikki ongelmat nauloina. Jos et ole tyytyväinen tuloksiisi, hakkaat entistä kovemmin, kuvaa Juuti.

Perkele-johtamiseen liittyy uhkailu. Se on Erikssonin mukaan ei-toivottu, mutta yleinen johtamistapa, jolla pyritään tehostamaan työtä.

– Pelottelu on käytössä niin yrityksissä, julkisissa organisaatioissa, sairaaloissa kuin yliopistoissakin. Uhkailu liittyy yleensä aina hierarkiaan, jossa ylimmillä on lähes rajoittamaton oikeus sanella, miten asiat ovat.

Pelottelussa on Erikssonin mielestä kyse huonosta johtamisesta ja siitä, että ei osata käyttäytyä, vaan nöyryytetään, alistetaan ja mitätöidään.

Eriksson johtaa Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelman hanketta, jossa tutkitaan henkilöstön kokemuksia pelottelusta ja pelolla johtamisesta suomalaisissa työyhteisöissä sekä keskijohdon ja esimiesten roolia. Siihen liittyen avataan parin viikon päästä verkossa sivu www.panoptika.fi, jossa ihmiset voivat kertoa kokemuksistaan. Ennakkokiinnostuksen perusteella Eriksson uskoo, että he saavat paljon mielenkiintoista tutkimusmateriaalia.

Nykyaikaista johtamista "halki, poikki, pinoon" -tyyli ei ole. Se ei välttämättä sovi mihinkään työpaikkaan, mutta ei varsinkaan asiantuntijatehtäviin.

– Esimies ei yleensä osaa itse läheskään kaikkea, mitä hänen alaisensa tekevät ja monessa yhtiössä koko tulos on kiinni siitä, miten motivoituneita, luovia ja innovatiivisia työntekijät ovat, sanoo Petäjäniemi.

Kriisissä ryhdytään usein ylhäältä sanelemaan, mitä tehdään, vaikka asiantuntijoiden mukaan juuri silloin tarvittaisiin keskustelua, jotta porukka ei lamaantuisi. Petäjäniemen mielestä ihmisten pitää antaa urputtaa ja tuoda esiin pelkonsa. Vasta sen jälkeen pystytään miettimään uutta.

– Parhaimmillaan työntekijät päättävät, että kyllä me pärjätään. Tämän tunnelman aikaansaamisessa vuorovaikutuksella on suuri merkitys, sanoo Petäjäniemi.

Keskijohdon rooli on Erikssonin mukaan saneerauksissa ratkaiseva. Se pystyy vaimentamaan uhkia ja epävarmuutta ja tukemaan positiivista ilmapiiriä. Ylimmän johdon toimia ei silti voi vähätellä, sillä se on koko yrityksen keulakuva ja osa brändiä. Korkeimmat esimiehet ovat myös alempiensa esikuvia.

– Jos ylin johto laukoo asiattomuuksia, vaikuttaa siltä, että se ei ihan ymmärrä, että asiantuntijat suhtautuvat vakavasti työhönsä.

– Johtajien ylimielinen ja ironinen suhtautuminen koetaan loukkaavana. Ei herätä luottamusta työyhteisön tulevaisuuteen, jos ylhäältä tulee vähätteleviä viestejä, Eriksson sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    4. 4

      Ferrari takoi uudet pohjat Milanossa

    5. 5

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    6. 6

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    7. 7

      Pankkiala: Asunnot eivät ole liian kalliita

    8. 8

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    9. 9

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    10. 10

      Bensankulutus: Vuosikausien kasvu voi tyssätä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    3. 3

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    4. 4

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    5. 5

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    6. 6

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    7. 7

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    8. 8

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    9. 9

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    10. 10

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää