Irtisanomiskunnat pelkäävät työvoimapulaa

Suurten irtisanomisten paikkakunnilla ei ole jälkeäkään suurtyöttömyydestä. Päinvastoin, Ylöjärvi, Hollola ja Salo kuuluttavat kiireesti lisää työvoimaa.
Viime vuosien irtisanomisuutiset toivat monelle paikkakunnalle karun uhkakuvan: työttömyystilastot pomppaavat vuosiksi huippuunsa.

– Ei näy mitään työttömyyspiikkiä. Juuri eilen oli työllisyystyöryhmän kokous. Jos en nyt ihan valehtele, niin meillä ei ole ainuttakaan perloslaista enää työttömänä, yllättää Ylöjärven kaupungin työllisyyspalvelujen päällikkö Pekka Mansikkamäki.

Perlos irtisanoi Ylöjärvellä vuonna 2006 yli 570 ihmistä.

Ylöjärvellä irtisanonut työllistyivät Mansikkamäen mukaan "aika lailla meidän omalle pk-sektorillemme".

– Jotkut firmat ovat silloin jopa tyytyväisiä, että yksi tehdas poistui. Jäljellä olevat saivat työväkeä!

Irtisanottujen uudelleentyöllistäminen oli Mansikkamäen mukaan "työtä yli kuntarajojen, koska puolet irtisanotuista kävi töissä Tampereelta tai muilta ympäristön paikkakunnilta".

– Työvoimatoimiston uudet menetelmät purivat aika hyvin. Kaksi työvoimaneuvojaa teki tehostettua työtä jo siinä vaiheessa, kun väki oli Perloksella töissä. Aika moni sai työpaikan suoraan sitä kautta.

Syitä Ylöjärven hyvään tilanteeseen on useita.

Mansikkamäki selvittää, että Tampereen talousalue on kasvattanut voimakkaimmin työpaikkoja koko maassa. Niistä puolet on tullut ympäristökuntiin.

Tampereelta on tullut sekä teollisuutta että kauppoja.

– Sen lisäksi jotkut paikalliset yritykset parhaillaan laajentavat ja ottavat lisää väkeä, kuten pienkuormaimia valmistava Avant Tecno.

Ylöjärven työttömyysprosentti on tällä hetkellä 5,7.

– Alamme olla pian työministeriön täystyöllisyysluvuissa.

Aspocomp lakkautti Salossa viime vuonna 237 työpaikkaa, edellisvuonna vähän lisää. Sokeritehtaan loppuminen 2006 vei Salosta noin sata työpaikkaa.

Salossa on irtisanottu yli tuhat ihmistä parin viime vuoden aikana globalisaatiokehityksen vuoksi, mutta se ei ole kiinnostanut oikein ketään, huomauttaa Salon seudun kehittämiskeskuksen päällikkö Rikumatti Levomäki.

– Kun Suomessa tai Kymenlaaksossa jokin metsäalan firma lopettaa, se on kyllä iso kansallinen kysymys. Salo ei ole koskaan edes saanut ylimääräistä työllistämisrahaa.

Asukaslukuun nähden tuntuva irtisanottujen määrä on 25 000 asukkaan Salossa hoidettu omin voimin. Irtisanotut ovat Levomäen mukaan pääosin löytäneet oman paikkansa alueen muista yrityksistä.

Levomäki vahvistaa, että taloudellinen kasvu luo työpaikkoja.

– Suomessa ei aina ole ollut helppo muuttaa työn perässä. Salossa se on osattu kääntää hyödyksi. On helpotettu asunnonsaantia, järjestetty liikunta- ja päiväkotipalvelut. Tänne on helppo tulla.

Saloon myös muuttaa vuodessa kolmisensataa ihmistä, mutta "se ei riitä mihinkään".

– Teollisuudessa on valtavasti työpaikkoja, ja tänne on iso imu. Täällä puhutaan siitä, mistä saataisiin työvoimaa. Välittömästi tarvittaisiin muutama sata ihmistä töihin.

Levomäen mukaan Salon seudulla väkeä vetävät Nokian ja it-alan lisäksi metalli- ja peruskonepajateollisuus.

Hollolassa muovituotevalmistaja Foxconn lopetti keväällä 2005 tehtaan ja irtisanoi 290 työntekijää. Vuotta myöhemmin yhtiö lopetti toimintansa myös Lahdessa, josta poistui 295 työpaikkaa.

Työvalmentaja Eija Laineen mukaan tuolloin irtisanotuista pitkäaikaistyöttömäksi jääneiden määrä näkyy kunnan tilastoissa vasta tämän vuoden keväällä.

Kunnan työttömyysprosentti on kuitenkin laskenut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2004 työttömiä oli 9,9 prosenttia, tämän vuoden tammikuussa 6,8 prosenttia.

Hollolan suurin työnantaja, verkostoyritys Makron, kuuluttaa tälläkin hetkellä lisää työvoimaa.

Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokas laskee, että kunnasta on kymmenen vuoden aikana hävinnyt 1500–2000 työpaikkaa. Se on yli kymmenen prosenttia väkiluvusta.

– Me olemme maan kärkimenettäjiä, Ahokas kiteyttää.

Siitä huolimatta Kempeleen työpaikkojen omavaraisuusaste on yhä 80, teollisuudessa täydet sata prosenttia.

Viime vuosien irtisanomiset eivät ole heilauttaneet myöskään työttömyysastetta, joka on pysyvästi alle valtakunnan keskiarvon.

– Palveluelinkeinoihin on syntynyt Kempeleessä saman verran työpaikkoja kuin on poistunut it- ja teknologiayritysten irtisanomisissa.

– Joukossa on runsaasti pieniä, yliopistotermein "spin off" -yrityksiä. Niitä ovat perustaneet ihmiset, jotka muuten olisivat jääneet työttömäksi.

Pohjalainen tekemisen meininki ja peräänantamattomuus selittävät Ahokkaan mukaan osaltaan hyviä työllistymislukuja.

– Oulun seudulla on 250 000 ihmistä. Se on hyvä kriittinen massa osaamista ja toimintaa, joka auttaa asiaa. Kun mennään jonnekin Kemijärvelle, jonka vaikutusalueella on 10 000–20 000 asukasta, ei ole kriittistä massaa. Kun yksi tehdas loppuu ja 200 tai 300 työpaikkaa lakkaa, seuraa katastrofi.

Vaikka lopputulos näyttää tilastollisesti hyvältä, Pekka Mansikkamäki muistuttaa kuitenkin arjesta irtisanomisten takana.

– Työvoimapoliittisessa keskustelussa on unohdettu murros, joka muutoksissa tapahtuu perheissä ja kodeissa. On aikamoinen rotaatio, kun useissa perheissä jopa molemmat vanhemmat vaihtavat lennosta toiseen työhön.

– Vaikka Ylöjärvellä varmaan on ihan eri tilanne kuin Kemijärvellä tällä hetkellä, on hyvä muistaa, että tällainen muutos ei ole koskaan kivuton homma.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    2. 2

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    3. 3

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    4. 4

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    5. 5

      Hautooko Trump tilastokeikausta? ”Omaan politiikkaansa sopivaksi”

    6. 6

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    7. 7

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    8. 8

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    9. 9

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    10. 10

      Ekonomin palkka 5 000 e/kk – vastavalmistuneiden palkoissa isoin hyppy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    6. 6

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    7. 7

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    8. 8

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    9. 9

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    10. 10

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    9. 9

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää