Friedmanin aikakauden loppu

Kolumni
Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston professori Dani Rodrik – mahdollisesti sukupolveni hienoin kansantaloustieteilijä – kertoi hiljattain blogissaan kollegan julistaneen kolme viimeisintä vuosikymmentä ”Milton Friedmanin aikakaudeksi”.
Tämän näkemyksen mukaan Ronald Reaganin, Margaret Thatcherin ja Deng Xiaopingin nousu valtaan johti vapauden ja vaurauden valtavaan kasvuun. Minä sanon tälle väitteelle kyllä – ja ei.

Friedman julisti viittä perusperiaatetta:

1. Voimakas inflaation vastainen rahapolitiikka.
2. Valtio ymmärtää olevansa kansalaisten asiamies eikä palvelusten ja etujen jakelija.
3. Valtio pitää näppinsä irti kansalaisten talousasioista.
4. Valtio pitää näppinsä irti kansalaisten yksityiselämästä.
5. Innostunut ja optimistinen usko siihen, että avoin keskustelu ja poliittinen demokratia auttavat kansalaisia hyväksymään periaatteet 1.–4.

Tätä luetteloa vasten tarkasteltuna Reagan epäonnistui 2. ja 4. kohdissa ja omaksui ensimmäisen kohdan keskuspankin pääjohtajan Paul Volckerin 1980-luvun inflaation vastaisen linjan seurauksena. Volckerin politiikkahan suututti monet Reganin läheisimmät neuvonantajat.

Thatcher epäonnistui 4. periaatteessa. Deng puolestaan epäonnistui jokaisessa viidessä (paitsi ehkä kolmannessa), vaikka hän muuten edustikin huomattavaa edistystä suhteessa edeltäjiinsä Leniniin, Staliniin, Hrustseviin ja Maoon. Me emme tiedä, millaisia taloudellisia ulottuvuuksia Dengin kiinalaismalliseen sosialismiin liittyi. Kaikella todennäköisyydellä hänkään ei tiennyt.

Hyväksyn silti osittain ajatuksen ”Friedmanin aikakaudesta”, koska vain Friedmanin periaatteet olivat riittävän itseriittoisia sekä selittämään maailmaa että kertomaan meille, miten maailmaa pitäisi muuttaa.

Itse kuitenkin rakentaisin tasapainottavan joukon periaatteita, koska uskon, että Friedmanin periaatteet eivät, loppujen lopuksi, lunasta lupaustaan.

Omat periaatteeni alkaisivat siitä havainnosta, että markkinataloudet sekä vapaat ja demokraattiset yhteiskunnat rakentuvat inhimillisen yhteisöllisyyden, viestinnän ja keskinäisen riippuvuuden hyvin vanhalle perustalle.

Tätä perustaa koeteltiin jo silloin, kun ihmisyhteisöissä oli kuusikymmentä jäsentä – kahdeksan kertaluokkaa vähemmän kuin kuuden miljardin ihmisen maapallolla nyt. Niinpä käyttäisin periaatteideni kehityksen pohjalla Karl Polanyin vanhaa havaintoa, jonka mukaan markkinavaihdon logiikka asettaa huomattavia paineita tuolle perustalle.

Työmarkkinat pakottavat ihmiset muuttamaan parempien ansioiden perässä, vaikka sen hintana mahdollisesti ovat muukalaiset vierailla mailla. Kulutustavaroiden markkinat saavat ihmiset asettamaan toisiaan arvojärjestykseen sen perusteella, miten ihmiset vastaavat markkinavoimien kutsuun eivätkä sosiaalisten normien ja oikeudenmukaisuuskäsitysten mukaan.

Tämä markkinakritiikki on, luonnollisesti, yksipuolista. Loppujen lopuksi kaikki muut menetelmät, joilla työvoimaa jaetaan, näyttävät sisältävän enemmän vallankäyttöä ja vieraantumista kuin ne työmarkkinat, jotka tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia eivätkä rajoituksia.

Samaan tapaan “sosiaaliset normit” ja “käsitykset oikeudenmukaisuudesta” suosivat yleensä niitä, joilla on isoimmat keihäät tai jotka voivat vakuuttaa muut siitä, että vahvojen tahdon noudattaminen on jumalan tahdon noudattamista.

Markkinajärjestelyt antavat vaihtoehtoja enemmän painoa pätevyydelle ja lahjakkuudelle, ja ne rohkaisevat kaikkia osapuolia hyödyttävää yritteliäisyyttä. Tämän ansiosta on helpompi menestyä tekemällä hyvää.

Markkinatalouden tuottama taloudellisen hyvinvoinnin jakautuminen ei silti vastaa kenenkään käsitystä oikeudenmukaisuudesta tai järkevyydestä. Olemme sitten oikeassa tai väärässä, mutta luotamme enemmän demokraattisesti valittujen edustajien tekemien poliittisten päätösten oikeellisuuteen ja sopivaisuuteen kuin sellaisiin päätöksiin, jotka syntyvät markkinaprosessien odottamattomina seurauksina.

Uskomme myös, että valtioiden tulisi ohjata vahvasti markkinoita syvien lamojen välttämiseksi, jakaa tuloja sosiaalisen hyvinvoinnin kohentamiseksi ja estää tarkoituksettomat teollisuusjärjestelyt, joita tuottavat rahoittajien keskuudessa leviävät villitykset ja muotipuuskat.

Sosiaalidemokraattisille periaatteille on myös konservatiivinen perustelu. Toisen maailmansodan jälkeinen sosiaalidemokratia tuotti vauraimmat ja oikeudenmukaisimmat milloinkaan nähdyt yhteiskunnat. Aina voi valittaa, että jako- ja teollisuuspolitiikka olivat taloudellisesti tehottomia, mutta epäsuosittuja ne eivät olleet.

Näyttää selvältä, että sodanjälkeisen ajan vakaus oli paljolti nopeasti kasvaneiden dynaamisten markkinatalouksien ja sosiaalidemokraattisen politiikan rinnaiselon ansiota.

Friedman vastaisi tähän sanomalla, että verrattuna maailman tilaan vuonna 1975, käännös hänen periaatteidensa suuntaan oli iso parannus. Minun on vaikea olla eri mieltä Friedmanin kanssa 1970-luvun puolivälin maailmasta, kun ajattelen Yhdysvaltain presidentin Jimmy Carterin energiapolitiikkaa, Arthur Scargillia brittiläisten kaivostyöläisten johdossa tai Maon kulttuurivallankumousta Kiinassa.

Siihen kuitenkin vetäisin rajan: vaikka liike Friedmanin suuntaan olikin edelliseltä sukupolvelta suurelta osin hyvä asia, samaan suuntaan kulkemisen hyödyt ovat nyt paljon epävarmemmat.

J. Bradford DeLong on Yhdyvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri. Hän toimii taloustieteen professorina Kalifornian yliopistossa (Berkeley).

  • Kommentti

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    2. 2

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    3. 3

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    4. 4

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    5. 5

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    6. 6

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    7. 7

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    8. 8

      Hautooko Trump tilastokeikausta? ”Omaan politiikkaansa sopivaksi”

    9. 9

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    10. 10

      Le Pen haluaa murskata euron – tällainen on hänen suunnitelmansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    6. 6

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    7. 7

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    8. 8

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    9. 9

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    10. 10

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    9. 9

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää