Valikko

Friedmanin aikakauden loppu

Kolumni
Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston professori Dani Rodrik – mahdollisesti sukupolveni hienoin kansantaloustieteilijä – kertoi hiljattain blogissaan kollegan julistaneen kolme viimeisintä vuosikymmentä ”Milton Friedmanin aikakaudeksi”.
Tämän näkemyksen mukaan Ronald Reaganin, Margaret Thatcherin ja Deng Xiaopingin nousu valtaan johti vapauden ja vaurauden valtavaan kasvuun. Minä sanon tälle väitteelle kyllä – ja ei.

Friedman julisti viittä perusperiaatetta:

1. Voimakas inflaation vastainen rahapolitiikka.
2. Valtio ymmärtää olevansa kansalaisten asiamies eikä palvelusten ja etujen jakelija.
3. Valtio pitää näppinsä irti kansalaisten talousasioista.
4. Valtio pitää näppinsä irti kansalaisten yksityiselämästä.
5. Innostunut ja optimistinen usko siihen, että avoin keskustelu ja poliittinen demokratia auttavat kansalaisia hyväksymään periaatteet 1.–4.

Tätä luetteloa vasten tarkasteltuna Reagan epäonnistui 2. ja 4. kohdissa ja omaksui ensimmäisen kohdan keskuspankin pääjohtajan Paul Volckerin 1980-luvun inflaation vastaisen linjan seurauksena. Volckerin politiikkahan suututti monet Reganin läheisimmät neuvonantajat.

Thatcher epäonnistui 4. periaatteessa. Deng puolestaan epäonnistui jokaisessa viidessä (paitsi ehkä kolmannessa), vaikka hän muuten edustikin huomattavaa edistystä suhteessa edeltäjiinsä Leniniin, Staliniin, Hrustseviin ja Maoon. Me emme tiedä, millaisia taloudellisia ulottuvuuksia Dengin kiinalaismalliseen sosialismiin liittyi. Kaikella todennäköisyydellä hänkään ei tiennyt.

Hyväksyn silti osittain ajatuksen ”Friedmanin aikakaudesta”, koska vain Friedmanin periaatteet olivat riittävän itseriittoisia sekä selittämään maailmaa että kertomaan meille, miten maailmaa pitäisi muuttaa.

Itse kuitenkin rakentaisin tasapainottavan joukon periaatteita, koska uskon, että Friedmanin periaatteet eivät, loppujen lopuksi, lunasta lupaustaan.

Omat periaatteeni alkaisivat siitä havainnosta, että markkinataloudet sekä vapaat ja demokraattiset yhteiskunnat rakentuvat inhimillisen yhteisöllisyyden, viestinnän ja keskinäisen riippuvuuden hyvin vanhalle perustalle.

Tätä perustaa koeteltiin jo silloin, kun ihmisyhteisöissä oli kuusikymmentä jäsentä – kahdeksan kertaluokkaa vähemmän kuin kuuden miljardin ihmisen maapallolla nyt. Niinpä käyttäisin periaatteideni kehityksen pohjalla Karl Polanyin vanhaa havaintoa, jonka mukaan markkinavaihdon logiikka asettaa huomattavia paineita tuolle perustalle.

Työmarkkinat pakottavat ihmiset muuttamaan parempien ansioiden perässä, vaikka sen hintana mahdollisesti ovat muukalaiset vierailla mailla. Kulutustavaroiden markkinat saavat ihmiset asettamaan toisiaan arvojärjestykseen sen perusteella, miten ihmiset vastaavat markkinavoimien kutsuun eivätkä sosiaalisten normien ja oikeudenmukaisuuskäsitysten mukaan.

Tämä markkinakritiikki on, luonnollisesti, yksipuolista. Loppujen lopuksi kaikki muut menetelmät, joilla työvoimaa jaetaan, näyttävät sisältävän enemmän vallankäyttöä ja vieraantumista kuin ne työmarkkinat, jotka tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia eivätkä rajoituksia.

Samaan tapaan “sosiaaliset normit” ja “käsitykset oikeudenmukaisuudesta” suosivat yleensä niitä, joilla on isoimmat keihäät tai jotka voivat vakuuttaa muut siitä, että vahvojen tahdon noudattaminen on jumalan tahdon noudattamista.

Markkinajärjestelyt antavat vaihtoehtoja enemmän painoa pätevyydelle ja lahjakkuudelle, ja ne rohkaisevat kaikkia osapuolia hyödyttävää yritteliäisyyttä. Tämän ansiosta on helpompi menestyä tekemällä hyvää.

Markkinatalouden tuottama taloudellisen hyvinvoinnin jakautuminen ei silti vastaa kenenkään käsitystä oikeudenmukaisuudesta tai järkevyydestä. Olemme sitten oikeassa tai väärässä, mutta luotamme enemmän demokraattisesti valittujen edustajien tekemien poliittisten päätösten oikeellisuuteen ja sopivaisuuteen kuin sellaisiin päätöksiin, jotka syntyvät markkinaprosessien odottamattomina seurauksina.

Uskomme myös, että valtioiden tulisi ohjata vahvasti markkinoita syvien lamojen välttämiseksi, jakaa tuloja sosiaalisen hyvinvoinnin kohentamiseksi ja estää tarkoituksettomat teollisuusjärjestelyt, joita tuottavat rahoittajien keskuudessa leviävät villitykset ja muotipuuskat.

Sosiaalidemokraattisille periaatteille on myös konservatiivinen perustelu. Toisen maailmansodan jälkeinen sosiaalidemokratia tuotti vauraimmat ja oikeudenmukaisimmat milloinkaan nähdyt yhteiskunnat. Aina voi valittaa, että jako- ja teollisuuspolitiikka olivat taloudellisesti tehottomia, mutta epäsuosittuja ne eivät olleet.

Näyttää selvältä, että sodanjälkeisen ajan vakaus oli paljolti nopeasti kasvaneiden dynaamisten markkinatalouksien ja sosiaalidemokraattisen politiikan rinnaiselon ansiota.

Friedman vastaisi tähän sanomalla, että verrattuna maailman tilaan vuonna 1975, käännös hänen periaatteidensa suuntaan oli iso parannus. Minun on vaikea olla eri mieltä Friedmanin kanssa 1970-luvun puolivälin maailmasta, kun ajattelen Yhdysvaltain presidentin Jimmy Carterin energiapolitiikkaa, Arthur Scargillia brittiläisten kaivostyöläisten johdossa tai Maon kulttuurivallankumousta Kiinassa.

Siihen kuitenkin vetäisin rajan: vaikka liike Friedmanin suuntaan olikin edelliseltä sukupolvelta suurelta osin hyvä asia, samaan suuntaan kulkemisen hyödyt ovat nyt paljon epävarmemmat.

J. Bradford DeLong on Yhdyvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri. Hän toimii taloustieteen professorina Kalifornian yliopistossa (Berkeley).

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    2. 2

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    3. 3

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    4. 4

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    5. 5

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    8. 8

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    9. 9

      Näkökulma: Italian uhkapeli voi sytyttää uuden eurokriisin

    10. 10

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    3. 3

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    4. 4

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    5. 5

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    6. 6

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    7. 7

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    8. 8

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    9. 9

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    10. 10

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää