Valikko

Taloyhtiöitä hallitaan talkoilla

Oletko tyytyväinen, jos taloyhtiön yhtiökokous päättää olla maksamatta mitään hallituksen jäsenille? Lisääkö tyytyväisyyttä remonttien lykkääminen, jotta vastike ei nousisi? Tiesitkö, että huonosti hoidettu taloyhtiö on kuin korttitalo?
Monen taloyhtiön yhtiökokous päättää, että hallitustyöskentely on talkootyötä, jota jokainen tekee vuorollaan, eikä siitä tarvitse maksaa. Tai arvioi, että yksi yhteinen ateria vuodessa tai nimellinen kokouspalkkio saa kelvata vastaisuudessakin korvaukseksi.

Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiötyöryhmän puheenjohtajan Paavo Marttilan mielestä kyseessä ei ole talkootyö eikä hyväntekeväisyys. Talkoilla voidaan siivota pihaa, kitkeä rikkaruohoja tai rakentaa hiekkalaatikkoa, mutta ei vastata miljoonien eurojen varallisuudesta. Tosiasiassa hallituspaikat eivät edes kierrä siten, että jokainen hoitaisi yhtiön asioita vuorollaan. Lisäksi työn määrä vaihtelee roimasti yhtiön tilanteiden mukaan.

– Ei putkiremontti tule normaalisti samassa taloyhtiössä kuin kerran ihmiselämän aikana, huomauttaa Marttila.

Hän kertoo, että yhtiöt hyväksyvät edelleen 17 euron kokouspalkkioita, joihin on päädytty, kun sata markkaa on käännetty euroiksi. Kun siitä maksetaan verot, käteen ei paljon jää.

– Summa on lähinnä loukkaus hallituksen jäsentä kohtaan, sillä se osoittaa, miten vähän hänen aikaansa, asiantuntemustaan ja panostaan arvostetaan. Jos osakas itse ei asu yhtiössä, voi olla, että hallituspalkkio ei riitä edes korvaamaan matkakuluja.

Korvausten suuruus vaihtelee paljon. Isännöitsijä Antti Aittasalmi Tapiolan Lämmöstä kertoo, että summat liikkuvat 50:n ja 200 euron välillä. Joissakin yhtiöissä maksetaan vuosittain könttä, joka voi olla tuhannen euron verran.

– Kyllä järkevä korvaus motivoi ja myös velvoittaa, Aittasalmi sanoo.

Suomen Isännöintiliiton toimitusjohtajan Tero Heikkilän mielestä palkkio olisi hyvä suhteuttaa työn määrään. Jos esimerkiksi yksi kokous valmisteluineen tarkoittaa puolen päivän työtä, korvauksen tulisi olla sen mukainen.

Marttilan mielestä 50 euroa kokoukselta on jo sellainen summa, että sen saaja kokee, että hänen työnsä noteerataan jotenkin. Hän suosittelee, että palkkiot olisivat jossain suhteessa kunnallisten luottamustehtävien korvauksiin.

– Hallituksen jäsenet hoitavat omaisuutta, jonka arvo pienissäkin yhtiöissä on miljoonia euroja, suurissa satoja miljoonia euroja, huomauttaa Marttila.

Jotta yhtiötä hoidettaisiin hyvin, hallitukseen tulisi saada monipuolista osaamista. Varsinkin, jos tiedossa on suuria remontteja, vastuuseen olisi hyvä saada väkeä, joka ymmärtää talous-, rakennus- ja lakiasioita. Myös maalaisjärkeä ja elämänkokemusta kannattaa arvostaa.

Jotkut haluavat hallitukseen. Moni pätevä osakas kuitenkin karsastaa vastuullista tehtävää, johon voi mennä paljon aikaa, mutta josta ei juuri makseta. Monelle kyseessä on pakkopulla, jota yritetään välttää jopa jättämällä koko yhtiökokous väliin. Se, että kokoukseen vaivautuvat valitsevat saman hallituksen vuodesta toiseen, voi osoittautua onnettomaksi mokaksi.

– Tiedän yhtiöitä, joissa sama hallitus jatkaa jopa vuosikymmeniä. Jos joukossa sattuu olemaan vaikuttajayksilöitä, jotka omistavat useita asuntoja ja joiden periaatteena on pitää vastikkeet mahdollisimman pieninä, korjausvelkaa saattaa kertyä uskomattomia määriä, jopa asuntojen myyntiarvon verran, Marttila kertoo.

Kun lasketaan muutaman tekemättömän ison remontin hinta yhteen, saadaan jopa tuhansien eurojen korjausvelka. Suomen Rahatiedon mukaan putkiremontit maksavat yleensä 500–600 euroa, mutta toisinaan jopa yli tuhat euroa neliöltä. Perusteellinen julkisivuremontti, johon kuuluvat parvekkeiden ja ikkunoiden korjaukset, vie liki 500 euroa. Katon uusimiseen menee noin 300 euroa neliöltä.

– Mitenkään kauhukuvia maalailematta on yhtiöitä, joissa ei ole nähty korjaustarvetta. Tällainen on kuin korttitalo, joka ei vielä ole romahtanut ohikulkijoiden niskaan, sanoo Marttila.

Uudehkoissa taloissa passiivinen hallitus ei välttämättä saa aikaan suoranaista tuhoa, mutta ei myöskään kehitä yhtiötä. Tapiolan Lämmön Aittasalmen mukaan osa hallituksista jättää järjestäytymiskokouksen jälkeen kaiken isännöitsijän ja huoltoyhtiön vastuulle.

– Jos isännöitsijä on aktiivinen ja budjetti toteutuu, tuskin suuria ongelmia onkaan. On silti kaikkien etu, että joku seuraa isännöitsijän puuhastelua.

Läheskään aina hallitusten jäsenet eivät tiedä, mikä tehtävä kuuluu kenellekin. Isännöintiliiton asiakastyytyväisyystutkimuksessa ilmeni, että yli kolmannes hallitusten jäsenistä ei tiedä, vastaako toteutunut isännöinti sovittua.

Suomessa on yli 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joiden hallituksissa vaikuttaa yli 250 000 jäsentä. Keskimääräinen hallituskakku kestää kuusi vuotta, ja hallituksissa vaihtuu yksi jäsen joka toinen vuosi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    2. 2

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    3. 3

      Sähköinen postilaatikko kerää kritiikkiä: ”Pitää olla mahdollisuus asioida miten parhaiten sopii”

    4. 4

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Paperiosakkeet hukassa? Sampo antoi lisäaikaa

    7. 7

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    8. 8

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    9. 9

      Venäjä yksityistää liki viidenneksen Rosneftista

    10. 10

      Helsingissä reipas pörssipäivä, Nokia ja Kotipizza ponkaisivat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    3. 3

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    10. 10

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää