Valikko

Katainen tyrmää eurotuen kriisipankeille

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vierastaa ajatusta kansainvälisestä pankkituesta rahoituskriisin hoitamiseksi. Ministeriön mukaan IMF:n pääjohtajan visioima kriisipaketti vaatisi tilanteen vakavaa heikkenemistä.
Valtiovarainministeriössä ei uskota, että, suomalaisenveronmaksajan pitäisi rientää ulkomaisten pankkien avuksi.

Uhkakuva sai alkunsa kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajan haastattelusta Financial Timesissa. Siinä Dominique Strauss-Kahn uskoo, että rahoituskriisin ratkaisemiksi tarvitaan kansainvälistä julkista apua.

– Kansainvälinen puuttuminen on pitkälle menevä esitys enkä lämpene sille yhtään, sanoo valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) Taloussanomille.

Strauss-Kahn ei yksilöinyt haastattelussa, millaisia tukimahdollisuuksia hän näkee mielessään. Kataisen mukaan kansainvälinen pelastusoperaatio voisi tarkoittaa esimerkiksi, että Euroopan keskuspankki ostaisi roskaluottoja. Sen jälkeen kustannukset jyvitettäisiin kansallisille keskuspankeille.

Katainen vierastaa muutenkin pankkien virheiden korjaamista verovaroilla.

– Jos virheitä paikataan julkisen rahan voimilla, heikentää se moraalia taloudessa, Katainen sanoo.

Suomalaisia pankkeja Katainen kiittää siitä, että ne ovat oppineet menneistä.

– Olen tyytyväinen, että suomalaiset pankit ovat toimineet ainakin kohtuullisen vastuullisesti. Meillä ei pitäisi nyt olla samanlaisia ongelmia kuin joissain muissa maissa.

Kansainvälisen rahoituskriisin aallot tulevat kuitenkin Kataisen arvion mukaan heiluttamaan nykyistä enemmän Suomeakin.

– Subprime-paketteja on yhä perkaamatta ja se luo epäluottamusta markkinoilla. Siitä tulee olemaan vaikutuksia reaalitalouteen täälläkin, sanoo Katainen, joka uskoo hitaan kasvun ajan kestävän Yhdysvalloissa pikemminkin vuosia kuin kuukausia.

Valtiovarainministeriössä ei uskota, että kansainvälinen pankkikriisi olisi niin syvä, että monikansallista pelastusoperaatiota tarvittaisiin.

– Tilanteen täytyisi heiketä nykyisestä runsaasti, todella vakavaksi, kuvailee VM:n rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Peter Nyberg tilannetta, jossa uhkakuva voisi toteutua.

Nybergin mukaan pääsääntöinen lähtökohta on, että rahoituslaitosten huonoja päätöksiä ei korjata veronmaksajien rahoilla.

Vielä uudempaa olisi, jos apuun rientäisivät koko maailman veronmaksajat.

– Jos joku joutuu vaikeuksiin, paremmassa jamassa olevat pankit saavat ostaa toivottavasti halvalla vaikeuksissa olevat. Tähän on integraation edettyä entistä paremmat edellytykset. Jos yleinen etu ei vaarannu, saavat pankit mennä selvitystilaankin.

Veronmaksajat ovat toki joutuneet pankkitukitalkoisiin vähän väliä. Sen muistavat 1990-luvun alussa eläneet suomalaisetkin valitettavan hyvin.

Nykyisessä kriisissä valtio on joutunut hätiin jo ainakin Britanniassa ja USA:ssa.

– Se on kuitenkin poikkeuksellinen toimenpide, josta löytyy useita esimerkkejä siksi, että maita on niin paljon, muistuttaa Nyberg.

Nyberg myöntää, että IMF:n pääjohtajan keskusteluavaus kertoo vakavasta huolesta, jonka taustalla on muutakin kuin loppuviikosta pidettävä IMF:n ja Maailmanpankin kevätkokous.

– Oletan että hänellä on riittävät syyt ulostuloon, mutta meidän silmin ei toistaiseksi näytä siltä, että tällaisia toimia tarvittaisiin, sanoo Nyberg.

Kansainvälisen valuuttarahaston kokoukseen osallistuu Suomesta valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin edustajia.

Maailmanpankin kokoukseen lähtee valtiovarainministeriön ja ulkoministeriön ihmisiä. VM:stä korkein virkamies on alivaltiosihteeri Martti Hetemäki.

Virkamiehet eivät kuitenkaan päätä esimerkiksi Suomen osallistumisesta mahdolliseen kansainväliseen tukioperaatioon. Eikä sellaista päätöstä kukaan odotakaan, kun ei edes ole mitään muuta aloitetta kuin keskustelunavaus.

Jos kansainvälisestä yhteisoperaatiosta tulisi jokin virallinen aloite, tekisivät päätöksen Suomen hallitus ja eduskunta.

Keskustelu yhteisestä pelastusoperaatiosta on kuitenkin paikallaan, jotta pelisäännöt ovat olemassa mahdollisen suurhädän hetkellä.

Nyberg jakaa pohdiskelun kahteen osaan. Ensinnäkin pitäisi päättää, pitääkö pankkijärjestelmää ylipäätänsä tukea ongelmatilanteissa. Toiseksi pitäisi ratkaista, toimiiko kukin maa yksin vain yhdessä muiden kanssa.

Molemmista kysymyksistä voi perustellusti olla montaa mieltä, mutta toiseen on ainakin EU:ssa helpompi vastata myönteisesti kuin ensimmäiseen.

Nyberg ei ota kantaa siihen, onko pankkeja ylipäätänsä syytä tukea.

– Mutta jos päätetään tukea, voi olla järkevää hoitaa asioita yhdessä muiden kohdemaiden kanssa kuten äsken on sovittu tehtävän esimerkiksi EU-tasolla niiden pankkien osalta, joiden toiminta ylittää jäsenmaiden rajat, sanoo Nyberg.

Tukemisen lisäksi on syytä keskustella jälleen siitä, miten pankkien valvontaa voisi tehostaa.

Nykyinen vakavaraisuussäännöstö ontuu siksi, että omaisuusarvojen nopea kasvu parantaa pankkien vakavaraisuutta, mikä puolestaan mahdollistaa lisäluotonannon. Näin vakavaraisuussäännöt ruokkivat ylikuumenemista.

Siksi monet ovat ehdottaneet järjestelmää, jossa pankkien taseen nopea kasvu pakottaisi kasvattamaan puskureita.

– Siinäkin on ongelma, koska se pakottaisi kaikki pankit juoksemaan samalla vauhdilla. On vaikea sanoa, että vauhdin pitää olla juuri tietynlainen, sanoo Nyberg.

USA:n keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan puolestaan esitti maanantaina Financial Timesissa, että rahoitusvalvojat eivät voi ennakoida kriisejä sen paremmin kuin markkinatkaan.

Säätelyyn liittäviä asioita pohtii kansainvälinen rahoitusmarkkinoita säätelevä Baselin komitea, jossa on muun muassa EU.n ja suurten kansantalouksien edustajia.

– Nämä asiat pitää ratkoa kansainvälisesti. Jos kaikilla mailla olisi omat säännöt, voisivat jonkin maan pankit joutua huonompaan asemaan kilpailussa, sanoo Nyberg.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    2. 2

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    7. 7

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    10. 10

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    7. 7

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    8. 8

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    9. 9

      Sato myi lähes 300 vuokra-asuntoa

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää