Valikko

Suomalaisen elintaso onkin keskinkertainen

Suomen elintaso on OECD-maiden keskiarvon alapuolella, jos mittarina käytetään todellista yksilöllistä kulutusta. Asiantuntijan mukaan tämä mittari kertoo elintasosta paremmin kuin perinteinen bruttokansantuote.


Suomalaisten todellinen yksilöllinen kulutus on OECD-maiden joukossa keskitasoa alempi. Suomalaiset kuluttavat selvästi vähemmän kuin esimerkiksi ruotsalaiset ja tanskalaiset.

Norjalaisten kulutus on kaukana muiden Pohjoismaiden edellä ja Yhdysvallat vielä omassa luokassaan. Samaa tasoa suomalaisten kanssa ovat irlantilaiset ja italialaiset.

Todellinen yksilöllinen kulutus on mittari, joka pitää sisällään myös osan julkisista kulutusmenoista. Pelkät yksityiset kulutusmenot ovat kansainvälisesti huonosti vertailukelpoisia, koska julkisin varoin rahoitetut palvelut vaihtelevat niin paljon eri maissa.

Tilastokeskuksen yliaktuaarin Olli Savelan mukaan todellinen yksityinen kulutus on puutteistaan huolimatta paras tällä hetkellä saatavilla oleva taloudellisen hyvinvoinnin eli elintason mittari. Mittarin arvostuksesta kertoo se, että OECD:n julkaisuissa todellinen yksilöllinen kulutus on laajamittaisesti esillä perinteisten bruttokansantuotteeseen pohjautuvien mittareiden rinnalla.

Savelan mukaan bruttokansantuote saa usein suhteettoman suuren painoarvon, vaikka OECD:n raporteissa myös todellinen yksilöllinen kulutus on näkyvästi esillä.

– Jos ymmärretään, että elintaso on suunnilleen sama asia kuin kulutus, niin näissä maissa (Ruotsi ja Tanska) on korkeampi elintaso kuin Suomessa. Kyllä todellinen yksilöllinen kulutus taloudellista hyvinvointia jollain tavoin kuvaa, Savela sanoo.

Savela on yksi kirjoittajista huomenna julkistettavassa artikkelikokoelmassa Kulutuksen pitkä kaari – Niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin.

Kirjassa esitellään suomalaisen kulutusyhteiskunnan muotoutumista pitkällä aikavälillä, kulutukseen liittyviä nykykeskusteluja sekä tulevaisuuden näkymiä.

Yksi kirjassa esillä olevista teemoista on eri väestöryhmien välisten kulutuserojen muutos.


Usean vuosikymmenen aikana Suomessa ehdittiin tottua siihen, että suomalaisten kulutusmahdollisuudet paranivat ja eri väestöryhmien väliset kulutuserot tasoittuivat. Tässä tapahtui kuitenkin muutos 1990-luvun puolivälin jälkeen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kulutuserot eri tulo- ja sosiaaliryhmiin kuuluvien välillä ovat kasvaneet Suomessa.

Jos ihmiset jaetaan kulutuksensa mukaan kymmeneen luokkaan eli desiiliin, kaksi ylintä tuloluokkaa on erkaantunut muista ja vastaavasti alimmat tuloluokat ovat kulutuksessaan jääneet jälkeen keskituloisista.

– Tulonjako on mennyt kolmeen luokkaan. On hyvin ansaitsevat ja paljon kuluttavat, sitten on keskivertotulonsaaja, ja sitten on sellainen ryhmä, joka on jäänyt jälkeen, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Kirsti Ahlqvist, joka on yksi Kulutuksen pitkä kaari -kirjan toimittajista.


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    2. 2

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    3. 3

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    4. 4

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    5. 5

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    6. 6

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    7. 7

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    8. 8

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    9. 9

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    10. 10

      Konkurssin riskistä varoittanut Takoma romahti pörssissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    4. 4

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    5. 5

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    6. 6

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    7. 7

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    8. 8

      S-ryhmä joutui myrskynsilmään – turkiskohussa kyse on neljästä tuotteesta

    9. 9

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    10. 10

      Kommentti: Kansanedustajat, kauppa päättää valikoimansa itse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää