Valikko

Aasian jätit etsivät asemiaan

Kirjat
Kiinan ja Intian,viime vuosien voimakas talouskasvu on nostamassa niitä Japanin rinnalle taloudellisiksi suurvalloiksi. Aasian kolme jättiläistä joutuvatkin lähivuosina selvittelemään keskinäisiä asemiaan ja suhteitaan, arvioi Bill Emmot. Hän toimi brittiläisen talouslehti The Economistin päätoimittajana vuoteen 2006 asti. Emmot esittelee havaintojaan ja arvioitaan Aasian suurvaltojen kehityksestä ja sen vaikutuksista koko maailmaan tuoreessa kirjassaan ”Rivals - How the Power Struggle between China, India and Japan will shape our next decade.
Kirjan alussa Emmot käy läpi maiden nykytilannetta ja viime vuosien talouskehitystä. Hänen mukaansa on tärkeää muistaa niiden erilaiset reitit nykytilanteeseen.

Kiina jäi länsimaisten siirtomaavaltojen jalkoihin 1800-luvun puolivälistä, ja muisto tästä nöyryytyksestä elää edelleen vahvana.

Kiinan kokemuksista opikseen ottanut Japani taas kiirehti modernisoitumaan ja nousi suur- ja siirtomaavaltojen joukkoon viimeistään lyötyään Venäjän vuonna 1905.

Intia taas oli Britannian siirtomaana 1700-luvulta alkaen kunnes sai itsenäisyytensä toisen maailmansodan jälkeen. Brittien vetäydyttyä Intia jakautui hindujen ja muslimien kesken Intiaksi ja Pakistaniksi, josta Bangladesh myöhemmin irtautui.


Avattuaan taloutensa ovet Kiina on nopeasti noussut taloudelliseksi ja poliittiseksi mahtitekijäksi sekä Aasiassa että maailmanlaajuisesti.

Emmotin mukaan ei ole odotettavissa, että vauraus toisi maahan demokratiankin, koska kiinalaisilla ei juuri ole syytä moittia hallituksensa aikaansaamaa kehitystä.

Pikemminkin Emmot arvioi, että Kiinaa hallitseva kommunistinen puolue noudattaa Japania vuosikymmeniä käytännössä yksin hallinneen Liberaalidemokraattisen puolueen esimerkkiä, ja pitää vallan käsissään ohjaten samalla talouden suuntaa.


Japanissa taas naapurin, ja perinteisen vihollisen, kasvua seurataan huolestuneina. Japani on pitkään ollut Aasian johtava talousmahti, ja vaikka Kiinalla on vielä pitkä matka Japanin elintasoon se on nousemassa vahvaksi haastajaksi Japanin johtoasemalle.
Samaan aikaan Japanin työikäisen väestön määrä vähenee mikä vähentää talouden kasvukykyä. Tosin Japani on myös edelläkävijä työn koneellistamisessa.


Kiinan nousu on viime vuosina herättänyt Japania luottamasta vain Yhdysvaltojen suojeluun, ja voimistanut yrityksiä palata myös turvallisuuspoliittisesti normaaliksi valtioksi ja lisätä maan asevoimia.
Puolustusvoimien tarvetta on nostanut myös pohjois-Korean pyrkimys ydinvallaksi.

Emmotin mukaan Japanilla ja Kiinalla on enemmän yhteisiä etuja kuin ristiriitoja, eikä niiden välien kiristyminen siksi ole todennäköistä.

Japanilaisyritykset ovat jo vuosia investoineet Kiinaan ja vetäneet sen vaurastumista. Molemminpuolinen epäluulo kuitenkin lisää konfliktien mahdollisuutta.
Niiden vähentämiseksi Emmot pitää välttämättömänä että Japani alkaa ottaa suurempaa roolia alueen kansainvälisessä toiminnassa.
Japani on muuten jo jonkin aikaa parantanut suhteitaan Intiaan saadakseen tästä vastapainon Kiinan kasvavalle voimalle.


Aasian kolmas jättiläinen muistuttaa Emmotin mukaan Japania jonkin verran: molemmat ovat verraten vähän ulospäin suuntautuvia ja tyytyvät toimimaan pääasiassa kotimarkkinoilla.

Intialla sanotaan myös olevan useita talouskasvua suosivia etuja suhteessa Kiinan.
Niistä tärkeimpinä pidetään laillisuuden periaatetta ja englannin kieltä, jonka sanotaan lisäävän Intian yhtenäisyyttä.

Laki on kuitenkin myös haitta Intian talouskehitykselle. Liittovaltion moniportainen hallinto aiheuttaa loputtoman määrän säädöksiä yritystoiminnalle ja byrokratiaa, joka vähentää talouden toiminnan tuloksellisuutta.
Intia on myös huomattavan hajanainen kokonaisuus, ja maahan mahtuu useita erilasia talouden toimintamalleja.


Taustoituksen jälkeen Emmot luettelee Aasian kolmen suuren välisiä kitkapisteitä. Kiinalla ja Intialla on rajariitoja, ja Japani ja Kiina kiistelevät merirajansa täsmällisestä sijainnista koska alueella on huomattavia öljy- ja kaasuesiintymiä.
Japanin ja Intian välillä ei suoranaisia kipupisteitä maiden etäisyyden vuoksi ole, mutta toisen maailmansodan historia varjostaa Japanin suhteita suunnilleen kaikkiin itäisen Aasian maihin.


Emmot näkee todennäköisenä sen, että Kiinan nousu ajaa Japania ja Intiaa lähemmäs toisiaan ja yhteistyöhön suuren lohikäärmeen hillitsemiseksi.

Kiina puolestaan hakee tarvitsemiaan raaka.-aineita Afrikasta ja yhteyksiä maailman merille tekemällä yhteistyöt mm. Burman hallitusten kanssa.
Omaa osaansa näiden kolmen välisessä kisassa näyttelee vielä USA, joka kokee Kiinan kilpailijakseen ja Japanin tärkeimmäksi liittolaisekseen Aasiassa.

Kirja antaa paljon tietoa itäisimmän Aasian historiasta ja etenkin kolmen suurvallan suhteista.

Suomalaisen lukijan kannalta ikävää on se, että Venäjän Kaukoidän suhteita ei pohdintoihin juuri sisällytetä.
Toinen mielenkiintoinen kysymys, nimittäin se, pysyykö Kiina yhtenäisenä ja keskusvallan otteessa eri alueiden kehityserojen kasvaessa ei myöskään tule käsittelyyn.
Siitäkin huolimatta teos auttaa ymmärtämään itäisen Aasian tapahtumia etenkin eurooppalaisesta näkövinkkelistä tarkasteltuna.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    2. 2

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    3. 3

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    4. 4

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    5. 5

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    9. 9

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    10. 10

      Dreamliner lensi viimeisen testilentonsa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    3. 3

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    4. 4

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    5. 5

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    6. 6

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    10. 10

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää