Valikko

Pelurin vararikko

Kolumni
Tarpeeksi rahaa ja toimiva pankki- ja oikeuslaitos. Mikään ei ole horjuttanut pääoman asemaa taloudellisen kasvun tärkeimpänä edellytyksenä lähes kahteensataan vuoteen.
Taloustieteilijä Adam Smithin vuonna 1776 esittämät näkemykset olivat vallalla lähes kaksi sataa vuotta, aina 1950-luvulle saakka.

Näkemykseen kuuluu myös ajatus siitä, että jos pankit ja oikeuslaitos toimivat, maanomistajat, kauppiaat ja tehtailijat investoivat ja kehittävät toimintaansa. Investoinnit ja kehitystyö lisäävät automaattisesti pääoman määrää.

Maissa, joissa on edes siedettävä varmuus pääoman säilymisestä, jokainen hankkii hallitsemillaan varoilla joko välitöntä hyötyä itselleen tai tuottoa sijoitukselleen tulevaisuudessa. Täytyy olla aika hölmö, jos ei sijoita kaikkea saatavilla olevaa vierasta tai omaa pääomaa.

Kasvava pääoma tarkoittaa myös syvempiä markkinoita, edistyneempää työnjakoa ja ennen kaikkea tuottavampaa taloutta. Kansojen varallisuus perusteltiin juuri työnjaolla ja sen parantamalla tuottavuudella.

Jos tämä periaate käännettäisiin ylösalaisin, tuloksena olisi kansojen varallisuuden asemesta kansojen kurjuus. Tämän Smith uskoi nähneensä Aasiassa.

Hyvinvointi ei synny
ainoastaan
säästämisestä

Smith ja hänen seuraajansa olivat vakaasti sitä mieltä, että jatkuva talouskasvu vaati investointeja.

Me ekonomistit uskoimme pääoman ratkaisevaan rooliin. Mielestämme talouskasvu vaati säästämistä, investointeja ja varallisuuden kertymistä. Viimeinen ja vankin näkemys aiheesta, W. W. Rostowin Taloudellisen kasvun vaiheet ilmestyi 1950-luvun lopussa.

Robert Solow ja Moses Abramovitz rikkoivat tämän konsensuksen. Heidän laskelmiensa mukaan 75–80 prosenttia taloudellisesta kasvusta ei ollut seurausta pääoman tuottavuuden paranemisesta.

Sen sijaan yksityisen pääoman tuottavuuden arveltiin heijastavan koko yhteiskunnan marginaalituottavuutta. Kasvun ja kehityksen avaimet olivat pääoman käytön tehokkuudessa; tiedoissa ja taidoissa, teknologiassa ja johtamismallien tehostumisessa.



Pääoma todettiin silti tarpeelliseksi, vaikkakaan ei ainoaksi kasvun tekijäksi. Taloustieteilijä Dani Rodrikin mukaan pula pääomasta rajoittaa kasvua niissä talouksissa, joissa pääomalle on tarjolla korkein saatavissa oleva tuotto.

Myös silloin, kun pääoman puute ei ole kasvun pahin rajoite, rajoitteita ei voi purkaa muuttamatta talouden pääomarakenteita. Lisääntyvät investoinnit osoittavat, ettei muita kasvua rajoittavia tekijöitä ei ole. Investoinnit kertovat myös hyvinvoinnista.

Pääomien vapaa liikkuvuus
ei auttanutkaan köyhiä

Köyhien maiden ongelma on se, että niiden on vaikea hankkia pääomaa, jolla poistaa kasvun rajoituksia. Tämän vuoksi maailma löi 1990-luvulla suuren uusiliberalistisen vedon. Uskottiin, että kansainvälinen pääoman liikkuvuus poistaisi pääoman saatavuuden rajoituksia.

Esteetön pääoman saanti vähentäisi korruptiota ja muuta oman edun tavoittelua, joka vain vähensi sijoituksista saatavaa hyötyä. Toiveena oli, että vauraat maat rahoittaisivat vuosituhannen vaihteen teollistumisen, kuten Britannia teki ennen vuotta 1913, kun se rahoitti luonnonvaroiltaan rikkaiden maiden teollistumista.

Me kaikki tiedämme mitä tapahtui. Kansainvälisten pääomavirtojen moninkertaistuessa pääoman nettovirta kehittyneistä maista kehittyviin ei milloinkaan kasvanut. Itse asiassa suurin kasvu tapahtui rahavirroissa, jotka suuntautuivat kehittyvistä maista kehittyneisiin.

Syy ei ole se, etteivätkö kehittyvät maat tarjoaisi halpaa työvoimaa ja hyvää tuottoa sijoitetulle pääomalle vaan se, että kehittyneissä maissa pääoma on suojassa odottamattomilta poliittisilta häiriöiltä.

Vaikka nettopääomavirrat kulkevatkin nyt väärään suuntaan, bruttomääräisesti rahaa virtaa silti maailman pääomamarkkinoiden ytimestä sen äärilaidoille. Voimme vain toivoa, että pääomavirrat vievät mukanaan yrityksiä ja asiantuntemusta, jotka ovat tehneet talousmaailman ytimestä niin vauraan.

Siitäkin huolimatta mielikuvitukseton tarkkailija voi todeta, että jollekulle, jonka varat ja mahdollisuudet poliittisiin uudistuksiin ovat rajalliset, jatkuva panostaminen uusliberalististen pääomavirtojen luomaan kasvuun on strategia, jolla on sitä hyvin kuvaava nimi: Pelurin vararikko.

J. Bradford DeLong on Berkeleyn yliopiston kansantaloustieteen professori ja entinen USA:n apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    4. 4

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    5. 5

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    6. 6

      ISTV:n Nobel-studio: Tällaiset juhlat Bengt Holmströmiä odottavat Tukholmassa

    7. 7

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    8. 8

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    9. 9

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    10. 10

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    4. 4

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    5. 5

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    6. 6

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    7. 7

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    8. 8

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    9. 9

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    10. 10

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää