Valikko

Köyhiä olisi helppo auttaa

Kolumni
Ruokapulasta kärsivien maailman köyhien hätää voitaisiin lievittää helposti auttamalla heitä parantamaan satojaan. Nyt viljelijät tuottavat selvästi vähemmän kuin mitä olisi mahdollista.
Monet köyhät ja muiden maiden ruuasta riippuvaiset maat ovat vaipuneet viime kuukausina epätoivoon, kun riisin, vehnän ja maissin maailmanmarkkinahinnat ovat kaksinkertaistuneet. Sadat miljoonat köyhät, jotka jo nyt käyttävät suuren osan päivittäisestä budjetistaan ruokaan, ovat kuilun partaalla. Ruokamellakat lisääntyvät.

Monet näistä maista voisivat kuitenkin tuottaa enemmän ruokaa itse. Nyt niiden viljelijät tuottavat selvästi vähemmän kuin olisi teknologisesti mahdollista. Joissain tapauksissa, sopivilla hallituksen toimilla, ne pystyisivät kaksin- tai jopa kolminkertaistamaan ruuan tuotannon jo  muutamassa vuodessa.

Idea on perustavanlaatuinen ja hyvin tunnettu. Perinteisessä viljelyssä käytetään hyvin vähän tuotantoa lisääviä apukeinoja, niinpä viljely myös tuottaa niukasti. Köyhät maanviljelijät käyttävät edellisen satokauden siemeniä ja lannoitteista on puutetta. Sadetuksen sijaan ollaan riippuvaisia sateesta. Perinteisen kuokan lisäksi koneita on vähän jos ollenkaan. Tilat ovat pieniä: hehtaarin tai vähemmän.

Perinteisessä maanviljelyssä riisin, maissin durran tai hirssin sadot ovat yleensä tonnin hehtaarilta ja satokausi kerran vuodessa. Viiden, kuuden hengen viljelijäperheelle tämä tarkoittaa äärimmäistä köyhyyttä, ja heidän maalleen riippuvuutta kalliista tuontiruuasta ja ruoka-avusta.

Viljasadon kasvattaminen kahteen ja paikoin jopa kolmeen tai useampaan tonniin hehtaarilta ratkaisisi ongelman. Kastelujärjestelmän avulla satokausia voisi olla useita vuodessa, kun satoa voisi tuottaa myös kuivalla kaudella. Suuremmat ja tiheämmät sadot sekä vaurastuttaisivat viljelijäperheitä että alentaisivat ruuan hintaa kaupungeissa.

Köyhä viljelijä
ei saa lainaa


Avain sadon kasvattamiseen on varmistaa jalostettujen siementen saatavuus köyhimmille viljelijöille – usein nämä ovat tieteellisesti valikoituja siemenlajien risteytyksiä. Lisäksi on varmistettava kemiallisten lannoitteiden ja maaperän ravinteita täydentävien orgaanisten aineiden saatavuus.  Siellä missä mahdollista, voitaisiin käyttää pienimuotoisia kastelujärjestelmiä kuten läheisestä lähteestä vettä ottavaa pumppua.

Korkeasatoisten siementen, lannoitteiden ja pienimuotoisen kastelujärjestelmän yhdistelmässä ei ole mitään taianomaista. Se on ollut avain maailmanlaajuiseen ruuan tuotannon kasvuun jo 1960-luvulta.

Ongelma on näiden edistyneiden menetelmien luisuminen köyhimpien viljelijöiden ja maiden ulottumattomiin. Kun viljelijöiltä puuttuvat omat säästötilit ja vakuudet, he eivät saa pankeilta lainaa hankkiakseen siemeniä, lannoitteita ja kastelujärjestelmiä. Näin ollen he kasvattavat ruokaa perinteisin menetelmin ja ansaitsevat sadolla vain vähän tai eivät lainkaan, koska sato ei riitä pitämään edes omaa perhettä hengissä.

Historia osoittaa, että hallituksen toimet ovat välttämättömiä, mikäli vähävaraisimmat viljelijät halutaan vapauttaa heikkojen satojen  aiheuttamasta köyhyysloukusta. Jos viljelijöitä voidaan auttaa hankkimaan yksinkertaista teknologiaa, tulot voivat kasvaa ja he voivat kartuttaa pankkitilin saldoa ja vakuuksia. Pienellä, ehkä viitisen vuotta kestävällä tilapäisavulla, viljelijät voivat kartuttaa riittävästi varallisuutta hankkiakseen tuotantopanoksia markkinaperusteisesti, joko suoraan säästöillään tai pankin lainalla.

IMF ja Maailmanpankki
tekivät virheen



Aiemmin hallitusten johtamat ja viljelijöitä luotottavat pankit eivät köyhissä maissa vain rahoittaneet tuotantopanoksia vaan myös tarjosivat maatalousneuvontaa ja levittivät uutta siementeknologiaa. Toki esiintyi syytöksiä siitä, että julkinen luotto jaettiin ennemminkin rikkaimmille kuin sitä eniten tarvitseville viljelijöille tai että tuotannon tukemista pitkitettiin senkin jälkeen, kun viljelijät olivat saavuttaneet luottokelpoisuuden. Ja useissa tapauksissa, maanviljelijöitä luotottavat pankit menivät konkurssiin.

Silti, tuotantopanosten rahoittamisella oli merkittävä ja myönteinen rooli, kun köyhimpiä viljelijöitä autettiin irti köyhyydestä ja riippuvuudesta ruoka-avusta.

1980- ja 1990-luvun velkakriisin aikana IMF ja Maailmanpankki pakottivat kymmenien muiden maiden ruuasta riippuvaiset maat hajottamaan nämä valtionjärjestelmät. Viljelijöiden käskettiin selviytyä omin voimin ja antaa markkinavoimien järjestää tuotantopanokset. Tämä oli perustavanlaatuinen virhe: sellaisia markkinavoimia ei ollut olemassa.

Köyhät viljelijät eivät enää voineet hankkia lannoitteita tai jalostettuja siemeniä eivätkä he saaneet rahoitusta pankeilta. Ansiokseen Maailmanpankki huomasi virheensä musertavassa sisäisessä arviossa, jonka se teki pitkäaikaisesta maatalouspolitiikastaan viime vuonna.

Viljasato tuplaksi
viidessä vuodessa



On tullut aika perustaa uudelleen julkisia rahoitusjärjestelmiä, jotka mahdollistavat pienviljelyn köyhimmissä maissa – etenkin heille, jotka viljelevät kahta hehtaaria tai vähemmän. Heille on taattava tarpeellinen osuus jalostetuista siemenistä, lannoitteista ja pienimuotoisista kastelujärjestelmistä. Malawi on tehnyt tämän kolmella viime kaudella ja on sen seurauksena kaksinkertaistanut ruuantuotantonsa. Muiden pienituloisten maiden tulisi seurata perässä.

Mikä tärkeintä, Maailmanpankki on uuden pääjohtajansa Robert Zoellickin johdolla ottanut askeleen tämän uuden menettelytavan rahoittamiseksi. Jos pankki turvaa avustuksia köyhille maille auttaakseen pienviljelijöitä pääsemään käsiksi jalostettuihin tuotantopanoksiin, nuo maat voisivat kasvattaa ruuantuotantoaan lyhyessä ajassa.

Lahjoittavien hallitusten, kuten muun muassa Lähi-idän öljyvaltioiden, pitäisi auttaa rahoittamaan Maailmanpankkia ponnisteluissaan. Maailman tulisi asettaa viiden vuoden tavoite viljasadon tuplaamiseksi Afrikan vähävaraisissa osissa sekä muilla samankaltaisilla alueilla, kuten Haitissa. Tämä on saavutettavissa, mikäli Maailmanpankki, lahjoittavat hallitukset ja köyhät maat suuntaavat huomionsa maailman köyhimpien viljelijöiden kiireellisille tarpeille.

Kirjoittaja on taloustieteen professori ja Columbian yliopiston Earth Institute -tutkimuslaitoksen johtaja. Työskentelee myös YK:n pääsihteerin neuvonantajana vuosituhannenvaihteen kehitystavoitteissa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    2. 2

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    3. 3

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    4. 4

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    5. 5

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    6. 6

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    7. 7

      S-ryhmä joutui myrskynsilmään – turkiskohussa kyse on neljästä tuotteesta

    8. 8

      Kommentti: Kansanedustajat, kauppa päättää valikoimansa itse

    9. 9

      Takoma varoittaa konkurssiriskistä

    10. 10

      EKP torjui Monte dei Paschin pyynnön – pelastusoperaatio askeleen lähempänä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    3. 3

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    6. 6

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    7. 7

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    8. 8

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    9. 9

      Betoniala: Hauraaksi jäänyt betoni jakautuu kahteen ryhmään

    10. 10

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää