Valikko

Pankkikriisin ensimmäinen vuosi

Kolumni
Tasan vuosi sitten talousuutisten otsikoihin nousi omituinen sanahirviö subprime-kriisi. Tuolloin ei monikaan aavistanut, minkälainen mörkö oli lähtenyt liikkeelle.
Jos osakemarkkinoita pitää yleisen talouskehityksen ja -tunnelman ilmapuntarina, voi pitkän poutajakson sanoa päättyneen jokseenkin tasan vuosi sitten. Sen jälkeen matalapainetta onkin riittänyt myrskyksi asti. Myräkkä jatkuu edelleen näyttämättä vieläkään pysyviä laantumisen merkkejä, joten tuhojen lopullisesta laajuudesta ei ole vielä tietoa.

Viime vuoden heinäkuun puolivälissä maailman ja samalla useiden kansallistenkin markkinoiden osakekurssit kävivät tähänastisissa huippulukemissaan. Sen jälkeen pörssit ovat kärsineet pahimmasta kurssilaskusta sitten teknokuplan puhkeamisen.

Eniten pörsseissä ovat kärsineet pankkiosakkeet, ovathan juuri pankit kaikkien pahimpien ongelmien keskipisteessä. Esimerkiksi Euroopan suurimmat pörssinoteeratut pankit ovat vuodessa menettäneet puolet markkina-arvostaan.

Kriisi levisi hyvin
nopeasti ja laajalle
Kaikki alkoi Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ja riskipitoisimman asuntorahoituksen vastoinkäymisistä.

Korot olivat jo hyvän aikaa olleet nousussa, sitten asuntojen hinnat lakkasivat ensin nousemasta, alkoivat pian joillakin alueilla laskea ja kun lopulta kasvava määrä asuntolaina-asiakkaita jätti lainansa hoitamatta, alkoivat ensimmäiset pankit horjahdella ja kriisi oli puhjennut.

Kriisi sai nimekseen subprime-kriisi, sillä vaikeudet alkoivat vuosi sitten pulpahdella päivänvaloon luottokelvottomille asiakkaille myönnetyistä asuntolainoista. Subprime-sana viittaa juuri kehnoon luottokelpoisuuteen.

Alkajaisiksi kriisi näytti koskevan ainoastaan riskipitoisimpiin asiakkaisiin keskittyneitä asuntorahoittajia ja joitakin heikkolaatuisimpaan asuntoluottoriskiin varojaan sijoittaneita hedge-rahastoja. Tuolloin moni uskoi ongelmien rajoittuvan vain suhteellisen pieneen osaan Yhdysvaltain asuntomarkkinoista ja pankkijärjestelmästä.

Ensivaikutelma oli harvinaisen väärä.

Luottotappiot ja arvonalennukset levisivät ketjureaktion tavoin hyvin nopeasti Yhdysvaltain esikaupungeista maailman finanssikeskuksiin. Jo viime syksynä kävi selväksi, että pankit ovat aivan samassa pinteessä Atlantin molemmin puolin.

Tappioiden summa
kasvaa huimaksi
Toistaiseksi pankit ovat kirjanneet subprime-kriisiin tavalla tai toisella liittyviä tappioita noin 400 miljardin dollarin eli noin 250 miljardin euron arvosta. Suurimman osan tappioista ovat kärsineet Yhdysvaltain ja Euroopan pankit.

Tappioissa sulaneet summat ovat jo nyt tolkuttoman suuria, mutta synkimmät tilannekatsaukset ovat povanneet tappioiden vielä paisuvan biljoonaan tai puoleentoista biljoonaan dollariin. Euroina kyse olisi 600-900 miljardin tappioista.

Ei ihme, että viimeaikaisista talouskommenteista löytyy helposti varoituksia pankkien ja koko pankkijärjestelmän ajautumisesta pahimpiin vaikeuksiin sitten 1930-luvun lamavuosien.

Kaikkein synkimpiä ennusteita tuskin kuitenkaan kannattaa pitää varmoina tietoina, sillä ovat pankit selvinneet lukuisista pahemmistakin pinteistä kuin tähänastinen subprime-kriisi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pankkien tappiot ovat suhteessa maan talouden kokoon huimasti pienemmät kuin Suomen pankkien tappiot 1990-luvun alun pankkikriisissä.

Kriisin siemenet kylvettiin
taas hyvinä aikoina


Tämänkertaisessa pankkikriisissä on paljon omintakeisia piirteitä. Aiempien pankkikriisien aikaan tuskin kukaan osasi uneksiakaan kaikista niistä mielikuvituksellisista luottojohdannaisista, joilla pankit ovat viime vuosien mittaan virittäneet oman satimensa.

Pohjimmiltaan kuitenkin tässä niin kuin kaikissa aiemmissakin pankkikriiseissä on kyse hyvin samankaltaisista ja lopulta melko yksinkertaisistakin ilmiöistä.

Jokaisen pankkikriisin siemenet on aina kylvetty epätavallisen hyvinä aikoina, jolloin tulevaisuuden näkymät ovat poikkeksellisen rohkaisevia eivätkä huolet paina sen enempää laina-asiakkaita kuin pankkiirejakaan. Näin syntyi tämäkin pankkikriisi.

Vielä runsas vuosi sitten talouskasvu oli vahvaa, inflaatiosta ei ollut pelkoakaan ja halpaa lainarahaa oli saatavilla yllin kyllin. Minkäänlaisesta riskeistä ei ollut hajuakaan, joten lainatiskien molemmin puolin riskejä otettiin rohkeasti sekä tietoisesti että tiedostamatta.

Lopulta keskuspakki Fedin jo pari vuotta aikaisemmin aloittamat koronnostot alkoivat vaatia veroaan. Lainarahan vääjäämätön kallistuminen alkoi vähitellen vetää liian suuria lainoja ottaneita asiakkaita ja niitä myöntäneitä pankkeja pilvilinnoista takaisin maan kamaralle. Paluu ankeaan arkeen merkitsee yleensä aina luottotappioita, niin tälläkin kertaa.

Juuri näin syntyvät seuraavatkin pankkikriisit.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    2. 2

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    3. 3

      Konkurssin riskistä varoittanut Takoma romahti pörssissä

    4. 4

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    5. 5

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    6. 6

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    7. 7

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    8. 8

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    9. 9

      Kommentti: Kansanedustajat, kauppa päättää valikoimansa itse

    10. 10

      Honkarakenteen hallitus torjuu venäläisyhtiö Sisteman ostotarjouksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    3. 3

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    4. 4

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    5. 5

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    6. 6

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    7. 7

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    8. 8

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    9. 9

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    10. 10

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää