Talouskriisi: Poliitikot tyhjän päällä

Talouskriisin pohjustajina toimivat etenkin yhdysvaltalaiset investointipankit ja poliitikot. Nyt kriisin painopiste on siirtynyt Eurooppaan ja täkäläiseen politiikantekoon. Euroalueen kriisistä voi lähteä liikkeelle jopa uusi maailmanlaajuinen talouskaaos, kerrotaan talouskriisisarjassa tänään.


Politiikka on ollut tärkeä osa talouskriisiä alusta saakka.

Poliitikot rakensivat kriisin perustuksia pitkään, mutta toisaalta heidän ansiotaan oli myös vuonna 2008 uhanneen täydellisen syöksykierteen katkaisu. Yhtä lailla poliitikkoja voidaan syyttää siitä, että maailmantalous keikkuu jälleen uhkaavan lähellä kuilua.

Yhdysvalloissa finanssikriisiä alettiin pohjustaa poliittisilla päätöksillä jo reilut kolmekymmentä vuotta sitten. Poliitikoilla on ollut kaksi lempilasta: omistusasumisen kasvattaminen ja sääntelyn purku (katso juttupaketin Aikajana).

Asuntojen omistus oli Yhdysvalloissa molemmille pääpuolueille ideologian ohella puhdasta vaalitaktiikkaa. Poliittiset tarkkailijat Yhdysvalloissa ovat toistelleet tilastoa, jonka mukaan kongressin republikaanijohtajan Dennis Hastertin osavaltiossa Illinoisissa 75–80 prosenttia äänestäjistä asui omassa asunnossa. Demokraattien Nancy Pelosin San Franciscossa vastaava suhde oli 35 prosenttia.

Demokraattipresidentti Bill Clinton julisti toisen presidenttikautensa (1997–2001) alussa tavoitteekseen, että kahdeksan miljoonaa perhettä pääse seuraavan kuuden vuoden aikana kiinni omaan asuntoon.

Molemmat presidentti Bushit (George H.W. 1989–1993, George W. 2001–2009) pitivät omistusasumisen lisäämistä tärkeänä. Nuorempi Bush julisti tavoitteekseen, että jokaisesta yhdysvaltalaisesta työläisestä tulee säästäjä ja omistaja. Hän levitti omistusasumista mm. erilaisilla verohelpotuksilla.

Fannie Mae ja Freddie Mac
valjastettiin töihin


Kesällä 2004 nuorempi Bush asetti tavoitteeksi, että vuosikymmenen loppuun mennessä vähemmistöihin kuuluvien omistusasujien määrä kasvaisi viisi ja puoli miljoonaa. Asuntolainoja ostavat ja takaavat – ja valtion takuulla toimivat – asuntolainayhtiöt Fannie Mae ja Freddie Mac pantiin toteuttamaan Bushin tavoitteita käytännössä.

Bill Clintonin kaudella työministerinä toiminut professori Robert Reich varoitti, että Bushin tavoitteet ovat epärealistisia.

– Republikaanien viestissä oletetaan, että suurin osa amerikkalaisista pystyy säästämään ja sijoittamaan. Todellisuudessa suurin osa amerikkalaisista on kuitenkin korviaan myöden veloissa.

– Ennen kuin he voivat osallistua omistajien yhteiskuntaan heidän on maksettava luottokorttilaskunsa, vaihtuvakorkoisten asuntolainojen nousevat maksut ja autolainansa. Sen jälkeen ei jäljellä olekaan mitään, koska vapaita työpaikkoja on harvassa ja palkat ovat jääneet polkemaan paikallaan.

– Republikaanien omistajien yhteiskunta on hölynpölyä. Omistajuus on Amerikassa keskittyneempää kuin koskaan aiemmin sitten 1800-luvulla vallinneen rosvoparonien ajan jälkeen. Varakkain prosentti amerikkalaisista omistaa enemmän kuin varattomin 90 prosenttia yhteensä, Reich kirjoitti.

Poliitikot ajoivat edullisten asuntolainojen politiikkaa myös siitä syystä, että työntekijöiden palkat ovat Yhdysvalloissa polkeneet paikallaan jopa vuosikymmenien ajan. 2000-luvulla reaalitulot itse asiassa laskivat. Subprime-lainat ja niillä hankitut asunnot olivat yksi – mahdollisesti jopa ainoa – tapa saada kansa tuntemaan itsensä varakkaaksi.

Asuntojen ikuiselta näyttänyt kallistuminen johti siihen, että asuntoja käytettiin yhä useammin myös kulutusluottojen vakuutena: asunnoista tuli ikäänkuin pankkiautomaatteja, joista sai haettua tasaisin väliajoin "ilmaista" rahaa.

Nuorempi Bush sai liitettyä omistusasumisen jopa osaksi terrorismin vastaista taisteluaan.

– Osa turvallista (secure) Amerikkaa on omistusasumisen lisääminen, hän sanoi.

Euroopassa "omistajien demokratian" kuuluisin puolestapuhuja oli Britannian pääministeri Margaret Thatcher. Konservatiivipuoluetta edustaneen Thatcherin valtakaudella (1979–1990) yli miljoona kunnallista vuokra-asuntoa myytiin asukkaille.

Niin voimakas oli omistajuuden veto, että 1990-luvun lopulla myös Tony Blairin johtama Työväenpuolue kääntyi ajamaan omistusasumista.

Republikaanien
oma maali


Asuntolainojen holtiton jako ja lainojen varaan rakennetut erilaiset sijoitustuotteet ja johdannaiset olivat tärkein syy finanssikriisin synnylle. (Katso juttupaketin luku 2: Pankit sokaistuivat johdannaisista ja luku 3: Näin Amerikan mätä korttitalo rakennettiin.)

Finanssikriisistä alkanut kaaos on johtanut Yhdysvalloissa republikaanien omaan maaliin myös politiikassa: nyt omistusasumista pidetään huonompana vaihtoehtona kuin ennen. Fannie Maen valtakunnallisen asuntotutkimuksen mukaan viime vuoden lopulla vain 64 prosenttia yhdysvaltalaisista piti asuntoa turvallisena sijoituskohteena.

Ennen asuntokuplan puhkeamista 2003 omistusasumisen turvallisuuteen luotti 83 prosenttia kansalaisista.

– Asuntoromahduksen suuruus aiheutti pysyviä muutoksia tapaan, jolla osa kansalaisista suhtautuu omistusasumiseen, San Diegon valtionyliopiston professori Michael Lea sanoi uutistoimisto Bloombergille.

– Vaikka taloustilanne kohenee, jotkut eivät koskaan osta asuntoa, koska heidän uskonsa kiinteistöomistukseen on mennyt.

Asuntomarkkinat eivät ole Yhdysvalloissa tervehtyneet. Markkinoita seuraavan CoreLogic-yhtiön mukaan asunnot maksoivat heinäkuussa 2011 hieman päälle viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli kymmenen prosentin pudotukset nähtiin Nevadassa, Arizonassa ja Illinoissa.

Viime vuoden lopun tilaston mukaan yhdentoista miljoonan kotitalouden omistusasunnon arvo oli pudonnut asuntoa varten otetun asuntolainan arvoa pienemmäksi.

Thatcherin perintö
palasina


Omistusasumista lisäävä politiikka ajoi karille myös Britanniassa. Hintakupla puhalsi brittiasuntojen hinnat kohtuuttoman kalliiksi tulotasoon nähden.

Thatcherin kauden huippuvuosina ensiasunnon ostajan keski-ikä oli 25 vuotta. Nyt keski-ikä on noussut 37 vuoteen, ja sen arvioidaan nousevan maanlaajuisesti 43:een – ja Lontoossa jopa 52 vuoteen.

Vuokralla asuminen on kasvattanut suosiotaan samaa tahtia kuin omistusasuminen on sitä menettänyt.

– Voi olla hieman ennenaikaista julistaa "omistajien demokratian" kuolemaa. Sen voi kuitenkin sanoa, että sillä on pahoja vaikeuksia edes hengittää, The Observer -lehden apulaispäätoimittaja Andrew Rawnsley kiteytti.

Talouskriisistä
poliittiseen kriisiin


Samalla kun finanssikriisi kolme vuotta sitten kärjistyi talouskriisiksi, se muuttui pian poliittiseksi kriisiksi maailmantalouden tärkeimmissä keskuksissa.

– Talouden yksityiskohdat ovat erilaisia Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kiinassa, mutta syy siihen, miksi ongelmasta tuli kriisi, on kaikissa niissä poliittinen, kanadalaisen Calgaryn yliopiston professori Barry Cooper kirjoitti viime kuussa.

Cooperin mukaan taloudellisten ongelmien ratkaisua yrittävät poliitikot poikkeuksetta päätyvät pahentamaan ongelmia.

– Yrittäessään pelastaa rahoitussektorin – joka on vain pieni osa koko taloutta – poliitikot onnistuivat vahingoittamaan muuta taloutta ja murentamaan omaa legitimiteettiään.

Yhdysvaltain hallitus pelasti pankkien lisäksi autojätit General Motorsin ja Chryslerin. Cooperin mukaan valtion väliintulot lisäsivät laitaoikeistolaisen Teekutsu-liikkeen kannatusta – ja kansalaisten epäluottamusta hallitusta kohtaan.

Cooper näkee saman kuvion Euroopassa: kun saksalaiset pankit olivat polttaneet näppinsä amerikkalaisissa johdannaisissa, ne huusivat ja saivat poliitikot avukseen. Poikkeustoimet eivät ole riittäneet – ne ovat päinvastoin lisänneet ongelmia.

Hän huomauttaa, että EU:n pohjoinen ja etelä suhtautuvat hyvin epäluuloisesti toisiinsa. Lisäksi euro on on maailmanhistorian ensimmäinen merkittävä valuutta, jonka takana on vain sääntöjä eikä armeijaa: kukaan ei pysty pakottamaan jäsenmaita noudattamaan sääntöjä.

Yhdysvallat ja läntinen Eurooppa ovat Kiinan tärkeimpiä vientimarkkinoita, ja niiden hyytyessä myös Kiina ryhtyi elvytystoimiin. Peking pelkäsi, että supistuva vienti kasvattaisi työttömyyttä ja aiheuttaisi tyytymättömyyttä vallanpitäjiä kohtaan. Elvytyspaketin arvoksi laskettiin dollareissa 580 miljardia.

– (Kiinan hallituksen toimet) johtivat inflaation kiihtymiseen ja vientihintojen nousuun, mikä teki tilanteesta entistä pahemman, Cooper kirjoitti ja lisäsi, että hallitus on lähes päivittäin ilmoittanut uusista mielenosoituksia, internetin käyttöä ja uutisia koskevista rajoituksista.

Poliitikot alkaneet
määräillä keskuspankkeja


Läntisessä talousjärjestelmässä on lähdetty siitä, että keskuspankki on itsenäinen suhteessa poliittisiin vallanpitäjiin. Keskuspankin tavoitteena on pitää inflaatio kurissa (euromaiden EKP) tai pitää sekä inflaatio että työttömyys kurissa (Yhdysvaltain keskuspankki Fed).

Finanssikriisi on lyönyt vanhat mallit hajalle, ja alhaisen korkotason ohella keskuspankit ovat osallistuneet kriisin selättämiseen ostamalla satojen miljardien eurojen edestä valtioiden ja pankkien velkakirjoja.

Valtioiden velkakirjojen osto tarkoittaa käytännössä samaa kuin vielä muutama vuosi sitten paheksuttu setelipainon pyöritys. Nykyisen sähköisen rahan aikakauden versio setelipainosta toteutuu keskuspankin yksinkertaisesti päättäessä, että rahaa onkin tänään enemmän kuin eilen.

Talouskriisiä ei kuitenkaan voi ratkaista pelkästään keskuspankkien luomalla uudella rahalla. Jos keskuspankki luo liikaa rahaa, sen uskottavuus rahanarvon vaalijana tuhriintuu – ja samalla hupenee yleisön luottamus myös rahan arvoon.

EKP antoi periksi
toukokuussa 2010


EKP yritti ensin vastustaa poliitikkojen vaatimuksia velkamaiden velkakirjojen ostosta, mutta toukokuussa 2010 se antoi periksi ja osti kriisiin ajautuneiden valtioiden velkakirjoja. EKP:n toimien arvostelijoiden mielestä tämä merkitsi pankin itsenäisyyden romuttumista.

– Silloin väitettiin, että velkakirjojen osto oli yksittäinen poikkeustapahtuma, saksalaisen ajatushautomon Das Institut für Weltwirtschaftin johtaja Joachim Scheide sanoi Spiegel-lehdelle viime kuussa.

– Nyt he tekevät sitä taas, hän ihmetteli.

EKP onkin ostanut Kreikan, Portugalin ja Irlannin velkakirjojen ohella nyttemmin myös Espanjan ja Italian velkakirjoja.

Keskuspankkiireita ja EKP:n pääjohtajaa Jean-Claude Trichetia ohjaa nyt politiikka . . . Yhä uudelleen keskuspankkiirit Frankfurissa ovat antaneet periksi, Spiegel arvioi.

Euron arvon takaajaksi rakennetun EKP:n itsenäisyyden menetyksen ohella velkakirjaostot voivat tulla uhaksi pankin omalle taseelle.

Jos velkaantuneet eurovaltiot eivät enää selviä lainamaksuistaan, syntyy näkymä, jonka ääripäässä on se, että pankkien ja yksittäisten valtioiden jälkeen onkin pelastettava itse EKP.

EKP:n kontolle on kertynyt velkakirjaostoista ja kriisimaiden pankeille jopa heppoisin vakuuksin tarjotuista keskuspankkiluotoista kaikkiaan arviolta 500 miljardin euron riskit. Toisaalta EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhteenlaskettu pääoma on alle sata miljardia euroa.

Kriisi mätkähti
Eurooppaan


Muutaman viime kuukauden aikana talouskriisin painopiste on yhä vankemmin asettunut EU:n rahaliittoon.

Euroalueen maat ovat moneen otteeseen yrittäneet EU-komission ja euroalueen keskuspankin EKP:n kanssa padota markkinoiden (eli sijoittajien) epäluottamusta. Vaikka ne ovat ylpeästi julkistaneet jopa satojen miljardien euron kokoisia kriisipaketteja erilaisten hätäneuvottelujen jälkeen, sijoittajilta on yleensä mennyt korkeintaan muutama päivä ennen kuin ne ovat huomanneet, että paketit eivät ratkaise oikeastaan mitään.

– Tämä kriisi voi mahdollisesti olla paljon pahempi kuin Lehman Bothers, maailman tunnetuimpiin sijoittajiin ja keinottelijoihin kuuluva George Soros sanoi syyskuussa The New York Timesille.

Finanssikriisi kärjistyi nopeasti talouskriisiksi yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin kaaduttua syyskuussa 2008.

Euromaissa on menossa vähintään värikäs alkusyksy: kaikkien 17 jäsenmaan parlamenttien on hyväksyttävä Euroopan rahoitusvakausvälineen vahvistaminen. ERVV on hätärahasto, jonka on tarkoitus tarjota kriisimaille hätäluottoja sen ajan, kun kriisimaat eivät saa markkinoilta lainaa "järkevillä" koroilla.

Varsinkin holtittomasti velkaantuneen Kreikan avustaminen on kova paikka monille euromaille. Etenkin Saksassa ilmapiiri on muuttunut viikko viikolta kovemmaksi Kreikkaa kohtaan.

IMF ja USA varoittavat
Eurooppaa


Euromaiden valtiovarainministereiden kokouksessa viime viikonvaihteessa oli paikalla myös Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithner. Hänen poikkeuksellinen läsnäolonsa Puolan Wroclawissa kertoi omaa kieltään Yhdysvaltain pelosta, että finanssikriisi ottaa uusia kierroksia Euroopassa ja tekee paluun Yhdysvaltoihin.

Geithner neuvoi virkaveljiään, että hallitusten ja valtioiden on "poistettava markkinoita uhkaava katastrofaalinen riski".

Geithnerin neuvojen taustalla on myös se, että yhdysvaltalaisilla pankeilla ja rahastoilla on Euroopassa valtavasti kriisin vaarantamia saatavia. Jos kriisi räjähtää, eivätkä euromaat hoida näitä saatavia, Musta Pekka putoaa uudelleen Yhdysvaltain hallituksen ja Geithnerin syliin.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF heikensi alkuviikosta maailmantalouden kasvuennusteita tälle ja ensi vuodelle: talous kasvaa tänä vuonna kehittyvissä maissa 6,4 prosenttia, mutta kehittyneissä maissa vain 1,6 prosenttia.

IMF:n pääekonomisti Olivier Blanchard varoitti, että "maailmantaloudessa on uusi, vaarallinen vaihe". Hän suhtautui erityisen kriittisesti eurooppalaisiin poliittisiin päätöksentekijöihin ja vaati "voimakasta politiikkaa" riskien vähentämiseksi.

George Sorosin mukaan nykyisiä ongelmia pahentaa se, että Euroopassa ei ole vaikutusvaltaista yleiseurooppalaista elintä, joka voisi hoitaa näin vakavaa pankkikriisiä.

– Tämän takia ongelma on niin vakava. Vain kriisi synnyttää poliittisen tahdon tuollaisen elimen pystyttämiseen, mutta vielä ei ole yhteisymmärrystä siitä, mitä tuo elin tekisi.

EU-päättäjät hokevat päivä toisensa jälkeen, että uusia suunnitelmia kriisin hoitamiseksi ei ole. Sorosin esiin nostamalle ongelmalle haetaan kuitenkin ratkaisua – kulissien takana.

Kirosanasta
yhdeksi vaihtoehdoksi


Euroalueen kriisi on nostanut viime viikkoina yhä useammin esiin sanan, jota aiemmin pidettiin lähes kirosanana. Sana on liittovaltio.

Monien analyysien mukaan EU synnytti vakavan valuvian, kun se yhdisti euromaiden rahapolitiikan mutta ei tehnyt riittävästi muun talouspolitiikan yhdentämiseksi.

Liittovaltion kehittely on aina topakasti kiistetty. Silti kulisseissa saattaa olla syntymässä juuri se, mikä on kiistetty: jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta leikkaava ja liittovaltion ominaisuuksia sisältävä uusi yhteisö EU:n sisälle.

Saksalainen Spiegel-lehti kertoi syyskuun alussa, että "eurokriisin aiheuttamassa paineessa (liittokansleri Angela) Merkel on viime aikoina pohtinut luopumista yhtenäisen EU:n käsitteestä".

Varsinkin Britannia on pannut hanttiin joka kerta, kun EU on kaavaillut yhteistyön syventämistä.

– Merkel on kuitenkin saanut tarpeekseen – ja suunnittelee nyt kahden nopeuden Eurooppaa, saksalaislehti kirjoitti.

Merkelin suunnitelma tarkoittaisi, että euromaat yhdistäisivät talous- ja finanssipolitiikkaansa esimerkiksi sopimalla yhdessä verotuksesta.

Spiegel väittää jopa, että Brysseliin on jo rakentumassa "eräänlainen varjohallitus" tiivistä euroydintä varten.

Saksalaislehti ei ole arvioissaan yksin. Arvostettu The New York Times -lehti kertoi myös syyskuun alussa nimettöminä esiintyneisiin virkailijoihiin viitaten, että idea keskitetystä rahoituselimestä on saanut viime kuukausina uutta nostetta.

Yhdysvaltalaislehden mukaan suurin osa kaavailuista on tehty kulissien takana. Lehti kertoi useiden finanssi- ja keskuspankkivirkailijoiden sanoneen, että tiiviimmän finanssiyhteisön suunnittelu on jo ottanut merkittäviä askeleita.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    3. 3

      Donald Trumpin ”talvipalatsi” on huikean kallis eliittiklubi – katso hulppeat kuvat kartanosta

    4. 4

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    5. 5

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    6. 6

      Ruotsin valtio valittaa: Meille maksetaan liikaa veroja

    7. 7

      Googlen autoprojekti kompastui erikoiseen ongelmaan

    8. 8

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    9. 9

      ”Aivan uutta tietoa” – Helsinki-Tallinna -tunnelin selvityksen ”tulokset lupaavia”

    10. 10

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    3. 3

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    4. 4

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    5. 5

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    6. 6

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    7. 7

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    8. 8

      Kreikka tarvitsee taas rahaa – näin se vaikuttaa Suomeen

    9. 9

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    10. 10

      Donald Trumpin ”talvipalatsi” on huikean kallis eliittiklubi – katso hulppeat kuvat kartanosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    3. 3

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    4. 4

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    5. 5

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    6. 6

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    7. 7

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää