Vakuussopimus kuin kylmän sodan valtiosalaisuus

Mennyttä aikaa muistellaan kaiholla, mutta kyllä sitä osataan nykyäänkin. Kreikan kanssa tehdyn vakuussopimuksen salaaminen on ainutlaatuinen tapaus Suomen historiassa – ainakin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.


Suomen hallituksen päätös salata Kreikan ja kreikkalaisten pankkien kanssa tehty vakuusjärjestely on kritisoitu laajalti.

Muun muassa useat kansanedustajat, oikeusoppineet ja tiedonvälityksen ammattilaiset ovat arvostelleet päätöstä sanoen, että se vaarantaa demokratian toteutumisen.

Kyseessä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun hallitus salaa totuuden kansalaisilta. Aivan vastaavanlaista virallisen sopimuksen salaamista ei ole kuitenkaan aiemmin nähty.

– Tällaista vastaavaa ei löydy Suomen historiasta. Nythän käytetään verovaroja, ja valtiopäivät hyväksyvät tämän, Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen sanoo.

Soikkasen kollega, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Seppo Hentilä on samaa mieltä.

– Salattuja valtiosopimuksia on vaikea löytää Suomen historiasta. Sopimuksethan ovat yleensä sen tyyppisiä, että ne ovat julkisia, Hentilä sanoo.

Myös 1990-luvun pankkikriisiä laajasti tutkinut toimittaja Timo-Erkki Heino sanoo, ettei edes 1990-luvun synkimpinä lamavuosina pystytty salaamaan kansalaisilta tämän mittaluokan tietoja. Heino sai viime vuonna valtion tiedonjulkistamispalkinnon.

Kun asiantuntijat pinnistelevät aikansa, mieleen muistuu yksi Kreikka-sopimuksen kaltainen esimerkki salatusta valtiosopimuksesta.

Salainen Efta-kirje
Neuvostoliitolle


Jossain määrin vastaava tapaus löytyy vuodelta 1960. Tuolloin Suomi hakeutui Euroopan vapaakauppajärjestö Eftan liitännäisjäseneksi, mutta Neuvostoliitto suhtautui asiaan kielteisesti.

Presidentti Urho Kekkonen sai asian sovituksi niin, että Suomi myönsi Neuvostoliitolle samanlaisen suosituimmuusaseman kuin Efta-maille.

Eftan säännöt eivät kuitenkaan olisi sallineet Suomen liittymistä, jos Neuvostoliitolle myönnetty sopimus olisi ollut julkinen. Asia päätettiin hoitaa salaisesti.

– Efta-sopimus tulee lähelle Kreikka-ratkaisua. Silloinen kauppaministeri Ahti Karjalainen allekirjoitti 24. marraskuuta vuonna 1960 Neuvostoliitolle lähetetyn salaisen kirjeen, jolla Suomi myönsi Efta-edut myös Neuvostoliitolle, Turun yliopiston Timo Soikkanen sanoo.

Hänen mukaansa virallisesta Efta-sopimuksesta tehtiin tahallaan vaikeaselkoinen. Myös sopimuksen yksityiskohdat jätettiin epäselviksi, jotta totuus ei paljastuisi. Karjalaisen kirje paljastui vasta vuosikymmeniä myöhemmin 1990-luvun lopulla.

– Tästä Neuvostoliiton suosituimmuusasemasta ei tehty virallista salauspäätöstä ja länsikin varmaan tiesi siitä, mutta sopimus kirjoitettiin tietoisesti niin epäselväksi, ettei totuus selvinnyt siitä, Soikkanen sanoo.

Menettelyn laillisuudesta on vielä nykyäänkin vaikeaa saada selkoa.

– En tiedä, oliko tämä lainmukainen menettely. Se oli näin miten se oli. Siinä oli salailua, mihin valtiovalta osallistui, Soikkanen sanoo.

Kreikka-vakuuksien salaus
kuin Kekkosen niksikirjasta


Efta-sopimus ja salainen Neuvostoliitto-kirje eivät ole Suomen historian ainoat salatut valtiolliset päätökset. Historioitsijoiden mukaan asioiden todellisen luonteen piilottelu kuului keskeisesti esimerkiksi Urho Kekkosen toimintatapoihin.

– Kekkosellahan oli sellainen toimintakulttuuri idänsuhteissa, että hän teki Leonid Brežnevin ja kumppanien kanssa keskustellessaan itselleen omat muistiot, joita hän ei näyttänyt edes pääministerille. Toinen kovastikin eri sisältöinen versio valtiovierailusta tuotiin sitten julkisesti esiin, Helsingin yliopiston Seppo Hentilä sanoo.

Arkailu Neuvostoliiton suhteen vertautuu kohtalaisen hyvin nykypäivään. Kreikka-sopimuksen salaamista on perusteltu julkisuudessa sillä, että se on sopimuksen toisen osapuolen tahto. Perustelu on tuttu menneiltä vuosikymmeniltä.

– Ainahan vedotaan siihen, että toinen osapuoli ja sen intressit vaarantuisivat. Esimerkiksi sitä, että kaikki Neuvostoliittoa koskevat arkistot olivat meillä kiinni aina 1990-luvulle saakka, perusteltiin pelolla Neuvostoliiton loukkaantumisesta, Hentilä sanoo.

Muita asiantuntijoiden mieleen muistuvia salailuesimerkkejä ovat Suomen ja Saksan sotilasjohdon keskinäiset "välipuheet" yhteistä hyökkäystä Neuvostoliittoon suunniteltaessa. Myös Neuvostoliiton kanssa käydyt rauhanneuvottelut salattiin eduskunnalta keväällä 1944.

Kaikkein karuimmassa esimerkissä Suomi ei kuitenkaan ollut sopimusosapuolena, vaan pelinappulana. Saksan ja Neuvostoliiton solmiman Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin, mikä osaltaan johti talvisotaan.

1990-luvun pankkikriisikin
oli salaisuuksia täynnä


Myös lähihistoriasta löytyy merkittävien päätösten salailua. Suomessa 1990-luvun alussa riehunut lama näkyi selvimmin pankkikriisinä. Siinäkään ei pelattu avoimin kortein.

Pankkikriisiin liittyviä salaisia sopimuksia tutkineen Timo-Erkki Heinon mukaan kriisi oli jälkikäteen tarkasteltuna yleisesti niin kiistanalainen aihe, että osa salaamispäätöksistä johtui puhtaasti halusta hillitä julkista keskustelua.

– Pankkikriisi oli niin kuuma peruna, että kaikki sitä koskeva materiaali haluttiin pitää salaisena, Heino sanoo.

Heino itse haki erityistilintarkastusasiakirjoja pankeilta, jotka liitettiin kriisin yhteydessä perustettuun Suomen Säästöpankkiin – lopulta aina korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO) asti.

KHO päätti, ettei asiakirjoissa ollut mitään salattavaa ja ettei salaamispäätös ollut perusteltu. Salaamisia oli selitelty liikesalaisuuksien varjelemisella, mutta pankkeja, joiden liikesalaisuuksia papereissa olisi voinut olla, ei enää ollut edes olemassa.

– Salailun motiiveista on mahdotonta sanoa. Oletan, että se oli ennen kaikkea osoitus virkamiesten yleisasenteesta, että kaikki tällaiset sopimukset pidetään salattuina, Heino sanoo.

Valtiosopimuksen salailu
hyvin harvinaista


Se, että asiantuntijoiden on vaikea muistaa Suomen historiasta muita salailtuja valtiosopimuksia, puhuu selvää kieltä. Kreikka-sopimuksen salaaminen on lähes ennenkuulumatonta.

Kiistan ytimessä on julkisuuslaki, jonka pääsääntönä on viranomaisasiakirjojen lähtökohtainen julkisuus. Asiaa ei muuta se, että toinen sopimusosapuoli – tässä tapauksessa kreikkalaiset pankit – toimivat yksityisellä sektorilla. Pankit eivät voi sanella, kuinka Suomen lainsäädäntö toteutuu tai ei toteudu.

– Koko maailma on liikesalaisuuksia täynnä, mutta tämä on täysin eri asia. Pitää aina erottaa julkinen ja yksityinen. Se, mikä syntyy julkisen viranomaisen toiminnasta, on aina lähtökohtaisesti julkista, Seppo Hentilä sanoo.

Timo-Erkki Heimon mukaan 1990-luvun pankkikriisin ja muiden vastaavien tapauksien kohdalla käydään jatkuvasti keskustelua siitä, onko liiketaloudellinen intressi asiakirjojen julkisuutta tärkeämpää.

Kreikka-tapauksessa asia on kuitenkin yksiselitteinen. Suomen valtiota julkisuuslaki velvoittaa, ja päätöksen salaamiselle pitää olla erittäin vahvat perusteet. Hentilän mielestä sellaisia ei ole esitetty tähän mennessä.

– Valtiovarainministeriön soisi noudattavan julkisuuslakia tässä Kreikka-sopimuksessa. Tässä sidotaan kansanedustajat ja sitä kautta kansalaiset melkoisiin vastuisiin, Hentilä sanoo.

  • euronkriisi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    2. 2

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    3. 3

      Suuri murros edessä – pankkien alettava antaa asiakastietoja ulkopuolisille

    4. 4

      Kalevala Koru irtisanoi noin 100 jälleenmyyntisopimusta - ”Jakelua järjestellään uudelleen”

    5. 5

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    6. 6

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    7. 7

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    8. 8

      Osa uhatuista tv-kanavista ei pimenekään 1,5 miljoonassa kodissa – ainakaan vielä

    9. 9

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    10. 10

      Maailman arvokkain yhtiö saattaakin olla vasta kuudenneksi arvokkain

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    2. 2

      Uutuuskirja: Neuvostoliittolaiset halusivat ranskalaiset kankaat vaatteisiin – Koivisto esti

    3. 3

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    4. 4

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    5. 5

      Suomen sähköverkkoon hyökätään jatkuvasti – myös suurvallat aktiivisia

    6. 6

      Osa uhatuista tv-kanavista ei pimenekään 1,5 miljoonassa kodissa – ainakaan vielä

    7. 7

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    8. 8

      Suuri murros edessä – pankkien alettava antaa asiakastietoja ulkopuolisille

    9. 9

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    10. 10

      Jarmon, 55, lähi-Siwa joutui lakkautuslistalle – ”Voi kehveli, tämä oli paras kauppa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    9. 9

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    10. 10

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    11. Näytä lisää