Tukholma-ilmiö Suomeen? "Ajokorttia ei kohta tarvita"

Ajokortin hankkimista ei pidetä kaupungissa enää samanlaisena täysi-ikäistymisen yhteyteen kuuluvana itsestäänselvyytenä kuin maaseudulla. Siellä ajokortti on paikoin lähes elinehto. Alan kattojärjestön mukaan ajokortin asema on muutoksista huolimatta yhä suhteellisen vakaa.

– Kokonaismäärällisesti B-luokan ajokortin suorittaneiden määrät ovat pysyneet 2000-luvun vuosina samoina, vaikkakin ikäluokkien laajuus ja maailmantalouden tilanne aiheuttaa pientä vuosittaista muutosta, Autokoululiiton toimitusjohtaja Kaija Savolainen sanoo.

Tulevia trendejä haistellaankin tilastojen sijaan ulkomailta, ja katsaus Ruotsiin saa autokoulujen asiaa ajavan Savolaisen mietteliääksi.

– Ruotsissa on tällä hetkellä vallalla trendi, että vain noin 25 prosenttia 18-vuotiaista suorittaa ajokortin. Kortti saatetaan suorittaa sitten myöhemmin perhesyiden tai elämäntilanteen sitä mahdollisesti vaatiessa. Ei ole tarkkaa tietoa kuinka tämä ilmiö on tulossa Suomeen, vai onko tulossa, Savolainen sanoo.

"Tukholma-ilmiö"
tulee Suomeen?

Vaikka ajokortin suorittaneiden määrä on pysynyt tasaisena ja jopa hieman noussut 2000-luvulla, tilanne on menossa etenkin Helsingissä toiseen suuntaan. Ajokortin suosio on ollut pääkaupunkiseudun nuorten keskuudessa muuta maata matalampi jo pitkään.

– Helsingissä on mahdollisesti näkyvissä pientä laskua ajokorttien suorittamisessa, kun on äärettömän hyvät joukkoliikenneyhteydet, Autokoululiiton Savolainen sanoo.

Taloussanomien soittokierros helsinkiläisiin autokouluihin vahvistaa näkemyksen. Ajokortin suosion uskotaan laskevan nuorten keskuudessa.

– Suoritettujen ajokorttien määrä on pysynyt pitkälti aika samana, mutta tämän Tukholma-ilmiön tulemista Suomeen on kyllä odotettu, Haagan autokoulun toimitusjohtaja Jokke Kalliola sanoo.

– Kyllä sitä on odotettu, että milloin se kääntyy niin päin, että joukkoliikenne syö meidät pois. Kun joukkoliikenne on hyvä ja toimii, niin ihmiset ajattelevat ettei ajokorttia kohta enää tarvita, Kalliola sanoo.

Teekkarien autokoulun johtaja Merja Nikunen on samaa mieltä. Hänen mukaansa autokouluissa on ollut etenkin tänä vuonna hiljaisempaa kuin edellisinä vuosina.

– Hiljenemisen näkee esimerkiksi siitä, että ajan ajokokeelle saa muutaman päivän päähän, kun aikaisemmin seuraava vapaa aika on voinut olla kahden–kolmen viikonkin päässä, Nikunen sanoo.

Valtaosa hankkii
yhä ajokortin

Autokoululiiton Kaija Savolaisen mukaan henkilöautokortin suorittaminen on 2000-luvulla jopa kasvanut. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaanhttp://www.vtt.fi/newsarchive/2003/uutinen448.htm vuosituhannen alussa naisista 86 prosenttia ja miehistä 93 prosenttia hankki ajokortin alle 26-vuotiaina. Savolaisen mukaan näistä luvuista on voitu tulla jopa ylöspäin.

Tilastojenkaan mukaan (katso taulukot jutun lopusta) syytä huoleen ei ole. Henkilöauton ajamiseen oikeuttavan B-luokan ajokortin hyväksytysti suorittaneiden määrä on pysynyt viimeisen viiden vuoden ajan tasaisesti reilun 70 000:n vuositasolla.

Ajokortin asema suomalaisessa yhteiskunnassa on myös Teekkarien autokoulun Merja Nikusen mukaan vakaa. Perinteet ohjaavat myös uusia sukupolvia, ja vanhempien ideologiakin voi olla määräävä tekijä.

– Jos perheellä on varaa hankkia ajokortti, niin kai se katsotaan kuuluvaksi yleissivistykseen. Sellaisissa perheissä, joissa ajokortit on, kortti hankitaan usein myös lapsille. Jos mallia taas ei ole ja vanhemmat ovat vaikkapa vihreitä, kortti jää helpommin hankkimatta, Nikunen sanoo.

Laki muuttuu,
loppuvuodelle odotetaan ruuhkaa

Hiljaisesti sujuneesta alkuvuodesta huolimatta autokoulut odottavat tämän vuoden olevan kohtalainen, sillä loppuvuodelle odotetaan ruuhkaa asiakkaista.

Ajokorttilain muutos astuu voimaan ensi tammikuussa, ja sen jälkeen ajokortin saa enintään 15 vuodeksi kerrallaan. Jos autokoulun kuitenkin aloittaa ennen tammikuun määräpäivää, saa kortin vielä suorittaa vanhoilla kriteereillä.

– Epäilen, että loppuvuonna nähdään piikki autokouluissa. Aika moni vielä ilman ajokorttia oleva parikymppinen reagoi varmasti tähän lakimuutokseen, Merja Nikunen sanoo.

Haagan Jokke Kalliola on samoilla linjoilla: loppuvuodesta on tulossa kiireinen.

– Odotan loppuvuodelle aika kovasti ruuhkaa. Aloittavia oppilaita tulee paljon, sillä he haluavat päästä vanhaan systeemiin kiinni. Kaikki, jotka pystyvät aloittamaan autokoulun, varmasti aloittavat, hän sanoo.

Kalliola ennakoi ensi vuodelle jopa 30 prosentin pudotusta autokoulun aloittajamäärissä, kun uusi laki tulee voimaan. Sen jälkeen tilanteen odotetaan kuitenkin taas tasaantuvan.

Yksityisautoilu jatkuvasti
suositumpaa – huolet turhia?

Autokoulualan huolet ajokortin suosion laskusta asettuvat hieman kyseenalaiseen valoon, kun katsoo tilastoja eri liikennemuotojen suosiosta pääkaupunkiseudulla. (Tilastot jutun lopussa.)

Joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun asukkaiden moottoriajoneuvoilla tekemistä matkoista on ollut jatkuvassa laskussa jo vuosikymmenten ajan, vaikkakin lasku on tasaantunut viimeisen noin 25 vuoden aikana.

Kun vielä 1960-luvulla joukkoliikenteen osuus matkoista oli kaksi kolmasosaa, se on nyt enää reilut 40 prosenttia. Henkilöautoilu meni joukkoliikenteen ohi matkasuoritteiden määrässä jo 1980-luvulla, ja ero yksityisautoilun hyväksi on sen jälkeen vain kasvanut.

Tilastoista välittyy selkeä viesti. Vaikka Suomi on kaupungistunut kovaa vauhtia, on samaan aikaan tapahtunut vaurastuminen lisännyt merkittävästi yksityisautoilun suosiota.

B-ajokortin ajokokeeseen osallistuneiden määrät 2007–2011
Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi