EU-tovereille helpotuksia – Suomelle 2 miljardin lasku

Poliittinen kädenvääntö Euroopan unionin maksuista on helpottanut muun muassa Britannian ja Saksan taakkaa miljardeilla. Toisen säästö on kuitenkin toisen kulu – Suomi on maksanut EU-urallaan muiden maiden alennuksia yli kahdella miljardilla eurolla.


Suomelle on koitunut muiden EU-maiden maksuhelpotusten takia yli kahden miljardin euron lisämenot EU-jäsenyyden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtiovarainministeriön budjettineuvos Paavo Kytömäen Taloussanomille toimittamasta asiakirjasta.

Valtio on maksanut muiden maiden alennuksia yhteensä 2 010 miljoonaa euroa. Vuosien mittaan myös Suomen nettoasema, eli maksujen ja tulojen suhde on heikentynyt jatkuvasti. Viime vuonna nettomaksamisessa saavutettiin uusi ennätys.

– Jotkut ovat älynneet pyytää ja onnistuneet neuvottelemaan itselleen maksuhelpotuksia. Suomi muiden mukana on suostunut tällaiseen järjestelyyn, kommentoi pitkän linjan EU-asiantuntija, tohtori Esko Antola.

Antola muistuttaa, että Britannian pääministeri Margaret Thatcher tarpoi aikanaan EU-pöytään tiukkana ja totesi: "I want my money back!" (Haluan rahani takaisin!). Siitä lähtien Britannia on nauttinut merkittävää jäsenmaksuhelpotusta, muiden kustannuksella.

Suomen nettomaksajan asema on Antolan mukaan vahvistunut Suomen talouden vahvistumisen mukana. Vuonna 1995 Suomen liittyessä EU:n jäseneksi maan talous oli vielä nousemassa laman kourista, ja nautti alkuvuodet nettotuloja EU:n jäsenmaksujärjestelmästä.

Valtiovarainministeriön budjettiosaston viime vuoden kevään asiakirjassa "Yhteenveto EU-budjetin tulojärjestelmään sisältyvistä maksualennuksista ja Suomen nettoasemasta vuosina 1995-2010" käydään yksityiskohtaisesti läpi Suomelle vuonna 2009 koituneita maksuhelpotuksista johtuvia lisämaksuja.

Muiden alennuksista
mehevä hintalappu


Vuonna 2009 EU:n 118 miljardin euron kokonaisbudjetista 103 miljardia tuli jäsenvaltioilta. Britannian maksuhelpotuksen määrä oli 5,7 miljardia euroa, josta Suomen maksettavaksi kertyi 95 miljoonaa euroa.

Osa maista onnistui myöhemmin neuvottelemaan itselleen alennuksen Britannian maksuhelpotuksen rahoittamisesta. Näihin maihin kuuluvat Vuonna 2000 Saksa, Hollanti, Itävalta ja Ruotsi, joille myönnettiin 75 prosentin alennus "Britannia-lisästä" vuonna 2000. Tämänkin edun lasku osoitettiin muille jäsenmaille. Vuonna 2009 Suomi joutui maksamaan mainittujen maiden neuvottelemia helpotuksia 40 miljoonalla eurolla.

Myös arvonlisävero-pohjaiseen maksuun sisältyy alennus Saksalle, Hollannille, Itävallalle ja Ruotsille. Vuonna 2009 edunsaajat myös osallistuivat 2,7 miljardin euron alennuksen rahoitukseen, mutta ALV-helpotus kevensi Suomen rahapussia jälleen 40 miljoonalla eurolla.

Bruttokansantuotteeseen pohjaavassa maksussa on lisäksi könttäsumma-alennus Hollannille ja Ruotsille. Vuonna 2009 alennukset olivat 670 ja 165 miljoonaa euroa, joista Suomelle kertyi 13 miljoonaa euroa lisää maksettavaa.

Suomi maksoi muiden jäsenmaiden helpotuksien takia 188 miljoonaa euroa enemmän EU:n vuoden 2009 yhteiseen budjettiin. Kaiken kaikkiaan Suomen panos budjettiin oli EU-komission tilastojen mukaan 1,7 miljardia euroa, josta saatiin tukina takaisin yli 300 miljoonaa euroa vähemmän.

– Kyllä nämä suurilta summilta tuntuvat, vaikka ovatkin vain murto-osia valtioiden kokonaisbudjeteista, Antola sanoo.

EU:n budjetti on noin prosentin verran EU-maiden talouksien yhteenlasketusta budjetista.

Suomen panos kasvanut,
mutta jää selvästi muista


Suomi on yksi EU:n nettomaksajista eli Suomi maksaa maiden yhteiseen budjettiin enemmän kuin saa. Jäsenyytensä aikana vuosina 1995-2011 Suomi on valtiovarainministeriön asiakirjan mukaan maksanut jäsenmaksuja 2,6 miljardia euroa enemmän kuin vastaanottanut EU-tukia.

Suomen asema ei ole suotuisa, mutta verrattuna esimerkiksi naapurimaahamme Ruotsiin olemme kuitenkin selvinneet vähällä. Pelkästään vuosina 2000–2010 Ruotsin nettoasema painui jopa 10,3 miljardia euroa miinukselle.

Esimerkiksi vuonna 2000 Ruotsi oli nettomaksaja lähes 1,1 miljardilla eurolla, kun taas Suomi oli nettosaajana 275 miljoonalla eurolla.

Jäsenmaksujen jakautumisen perusteena on Antolan mukaan ollut yksinkertaisesti maiden maksukyky. Suurin nettomaksaja on luonnollisesti Saksa, jonka jälkeen suurimman panoksen yhteiseen budjettiin antavat Ranska ja Italia. Suurimpia nettosaajia ovat muun muassa Puola, Tsekki ja hieman yllättäen Espanja.

Ruotsin, Hollannin ja Itävallan suhteelliset maksuosuudet ovat olleet myös merkittäviä. Ei olekaan yllättävää, että maat pyrkivät vuosituhannen vaihteessa saamaan maksuhelpotuksia Britannian osuuden rahoitukseen, mistä koko maksuhelpotusvyyhti sai alkunsa.

– Monta vuotta on jo puhuttu siitä, että Britannian maksuhelpotuksille on pantava piste. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Tilanne on vaikea, Britannialla on kädessään omat korttinsa, Antola toteaa.

Hän viittaa Britannian mahdollisuuteen vetäytyä koko Euroopan unionista. Tätä korttia tuskin jätettäisiin heiluttamatta, jos EU-maat alkavat hanakasti tivaamaan maan maksuhelpotusten lopettamista.

Vaikka Suomi on jäänyt EU-kakussa maksajaksi, rahojen tuomat edut esimerkiksi Suomen vientiyrityksille saattavat hyvinkin nostaa maksujen todellisen vaikutuksen plusmerkkiseksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    2. 2

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    3. 3

      Bill Gates ehdottaa: Verotetaan robotteja – ”Mitä työtä robotti tuo?”

    4. 4

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    5. 5

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    6. 6

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    7. 7

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    8. 8

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    9. 9

      Varoitus terveyssovelluksista – ”Osa kehittäjistä kuin käärmeöljykauppiaita”

    10. 10

      Verottaja töppäsi – liikkeellä aiheettomia karhukirjeitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    2. 2

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    7. 7

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    8. 8

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    9. 9

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    10. 10

      Verottaja töppäsi – liikkeellä aiheettomia karhukirjeitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    9. 9

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää