Valikko

Katso, kannattaako kaupungissasi vuokrata vai omistaa

Vuokrien noususta ja asuntohintojen laskusta huolimatta varsin monella paikkakunnalla vuokra-asuminen vie kukkarosta kuukausittain edelleen vähemmän euroja kuin oman omistusasunnon hankinta lainakuluineen. Miten on sinun kotikaupungissasi?


Asuntojen vuokrat nousivat viime vuonna, kun taas lainakulut ja monin paikoin asuntojen hinnatkin laskivat.

Taloussanomat selvitti, missä kaupungeissa kannattaa asua vuokralla ja missä kannattaa hankkia oma asunto. Mittarina käytettiin asuntojen vuokra-hintasuhdetta ja laskelmaa, jossa vertailtiin asuntojen kuukausivuokria omistusasuntojen asumiskuluihin kaupungeittain. (Katso taulukot jutun lopusta.)

Asuntojen vuokrien ja hintojen suhde oli pienin Helsingissä: alle 5,3 prosenttia. Suurin prosentti oli puolestaan Kajaanissa, Kotkassa ja Kouvolassa, jossa suhdeluku liikkui 10 prosentin molemmin puolin. Lahdessa suhde oli liki yhdeksän prosenttia.

Hieman samantyyppinen mittari olisi asuntojen vuokratuotto, jossa vuosivuokrasta vähennetään vuotuinen yhtiövastike ja jaetaan se asunnon hinnalla.

Helsingin ydinkeskustassa kannattaa vuokrata

Miten suhdelukua voisi sitten tulkita? Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsolan mukaan suuri prosenttiluku kertoo periaatteessa siitä, että on suhteessa kannattavampaa asua omistusasunnossa ja vähemmän kannattavaa asua vuokralla.

– Vastaavasti jos vuokratuotto tai vuokran suhde hintaan on pieni, silloin vuokralla asuminen on suhteessa halpaa. Esimerkiksi Helsingin keskustassa, jossa asunnot ovat kalliita, kannattaa asua vuokralla, Metsola sanoo.

Metsola muistuttaa kuitenkin, että mittari ei kerro kaikkea. Sen perusteella ei vielä kannata ostaa asuntoa. Ensin pitäisi tietää, miksi suhdeluku on suuri. Onko alue kehittymässä ja siellä on hyvä vuokrakysyntä vai kertooko iso prosenttiluku taantumasta ja asuntojen hintojen laskusta?

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kehyskunnat voivat olla nopeasti kehittyviä alueita, joissa on edelleen hyvä vuokratuotto. Näissä kunnissa ei välttämättä kannata mennä vuokralle, vaan omistaa, Metsola luonnehtii.

Kehittyvällä alueella vuokrat tyypillisesti nousevat ensin ja asuntojen hinnat vasta perässä.

Vuokra-hintasuhde onkin korkea esimerkiksi Lahdessa, joka sijaitsee aiempaa nopeamman junamatkan päässä lähellä pääkaupunkiseutua.

Luku voi peilata riskiä

Väenvähennysten kanssa kipuilevilla tehdaspaikkakunnilla korkeat vuokrat suhteessa asuntojen hintoihin voi tarkoittaa sitä, että asunnon arvo saattaa laskea tai uutta vuokralaista ei löydy.

Näillä paikkakunnilla suhdeluku voi kertoa Metsolan mukaan asuntojen hintojen kehityksen epävarmuudesta tai vaikkapa edessä olevista isoista peruskorjauskustannuksista.

Juuri nyt omistus ehkä kannattaa suhteessa vuokraamiseen, mutta ei välttämättä tulevaisuudessa.

Omistajan kulut ovat yleensä kovemmat

Kun verrataan omistusasujan kuluja vuokra-asujan kuluihin, omistusasuminen on lainakuluineen edelleen vuokra-asumista kalliimpaa ainakin isoissa kaupungeissa. Näin siitäkin huolimatta, että lainojen korkokustannukset ovat laskeneet, mikä on pienentänyt omistusasujan kuukausimenoja.

50 neliön kaksion keskivuokra kuukaudessa oli viime vuonna Helsingissä 883 euroa neliöltä, kun taas vastaavankokoisen omistusasunnon lainakuluihin ja yhtiövastikkeeseen meni 1185 euroa kuussa.

Vuokralla asuvan ja omistusasujan kulut olivat lähellä toisiaan Lahdessa, jossa lainaa maksavan kulut olivat 606 euroa kuussa ja vuokra-asujan kulut 613 euroa kuussa. Vantaalla ero oli vuokra-asujan hyväksi 35 euroa, Jyväskylässä 38 euroa ja Oulussa 33 euroa.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen muistuttaa, että kukkarosta katoavien rahojen määrän lisäksi kannattaa myös miettiä sitä, mihin rahat käytetään. Asuntolaina kun on käänteistä säästämistä, jolla asunto tulee lopulta kokonaan omaan omistukseen. Vuokranantajalle annetut rahat taas katoavat vuokralaisen näkökulmasta "kankkulan kaivoon".

Joskus on vain pakko olla vuokralla

Aina ei myöskään voi valita vuokrallaolon ja omistusasumisen välillä. Vaikka laskelmassamme oli oletettu, että asunnon hankkija ottaa koko hinnan verran lainaa, käytännössä pankki ei sitä anna kuin ehkä 90 prosentin verran. Asunnon hankinta vaatii siis pesämunaa ja kaikilla ei siihen ole taloudellisia resursseja.

– Vuokra-asujista suurin osa on nuoria opiskelijoita, joille vuokraaminen on ainut mahdollisuus, Korhonen sanoo.

Lisäksi hän muistuttaa, että vuokra-asuminen ja omistusasuminen liittyy myös ikään ja perhemuotoon. Jos katsoisi pelkkää kannattavuutta, perheasunnoissa kannattaisi olla vuokralla, sillä niistä peritään suhteessa pienempää neliövuokraa kuin pienemmistä yksiöistä tai kaksioista.

Isot perheasunnot eivät kuitenkaan ole yhtä kysyttyjä vuokra-asuntoina kuin omistusasuntoina.

Omistusasuminen kannattaa paremmin Lahdessa kuin Helsingissä
Asuntojen vuokra-hintasuhde eri kaupungeissa vuonna 2014 (mitä pienempi suhdeluku, sitä kannattavampaa vuokra-asuminen)

KaupunkiVuokra, e/m2 kuukaudessa (2014)Vuokra, e/m2 vuodessa (2014)Hinta, e/m2Vuokra-hintasuhde*, %
Helsinki17,63211,5639995,29 %
Espoo-Kauniainen14,99179,8832275,57 %
Porvoo11,97143,6424105,96 %
Vantaa14,41172,9226286,58 %
Kehyskunnat12,08144,9621736,67 %
Tampere13,27159,2423116,89 %
Kokkola9,89118,6816597,15 %
Hämeenlinna11,77141,2419247,34 %
Turku12,28147,3619797,45 %
Seinäjoki10,81129,7217377,47 %
Vaasa11,29135,4818037,51 %
Mikkeli11,20134,4017377,74 %
Kuopio12,52150,2419377,76 %
Lappeenranta11,68140,1618067,76 %
Jyväskylä12,37148,4418937,84 %
Oulu11,42137,0417247,95 %
Joensuu12,02144,2417948,04 %
Rovaniemi11,50138,0016028,61 %
Pori10,35124,2014338,67 %
Rauma9,84118,0813348,85 %
Lahti12,23146,7616408,95 %
Kouvola9,96119,5212059,92 %
Kotka10,69128,28127010,10 %
Kajaani11,11133,32129110,33 %
Vuokra-hintasuhde = Vuotuinen vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen vuokra/m2 jaettuna vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräisellä neliöhinnalla.    
Lähde: Taloussanomat, Tilastokeskus


– Tähän liittyy asumisen varmuus ja turvallisuus, Korhonen sanoo.

Vuokra-asuminen on kannattavampaa suurissa kaupungeissa
Kokonaan lainalla maksetun 50 neliön kaksion asumismenojen ero vastaavaan vuokra-asuntoon

KaupunkiLainanmaksu ja yhtiövastike, e/kk*Vuokra**, e/kk
Helsinki1185883
Espoo-Kauniainen986832
Vantaa795760
Tampere752647
Turku652599
Jyväskylä632594
Lahti606613
Oulu597564
 *Laskelma on tehty kokonaan lainarahalla ostetulle 50 neliön kaksiolle. Kaksion hinta on vuoden 2014 keskihinta. Laina-aika on 20 vuotta. Korkona on käytetty uusien asuntolainojen 1,54 prosentin keskikorkoa. Yhtiövastike on 3,50 euroa neliöltä.**Vuokra on kaksioiden keskimääräinen neliövuokra kyseisessä kaupungissa vuonna 2014 uusissa vuokrasopimuksissa.
Lähde: Taloussanomat, pohjatiedot Tilastokeskus


Laskelmassa täytyy muistaa, että esimerkiksi yhtiövastike vaihtelee hyvinkin paljon asunnoittain ja sen suuruus voi vaikuttaa yhtälöön. Myös sillä on vaikutusta, millainen markkinakorko ja korkomarginaali lainasta peritään. Myöskään asuntolainan korkovähennystä ei ole otettu huomioon. Vuokrat puolestaan vaihtelevat selvästi myös saman kaupungin sisällä sijainnista ja asunnon kunnosta riippuen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Samsung paljasti syyt puhelinten räjähtelyyn

    2. 2

      Kymmenien tuhansien eurojen ylitykset – näin unelmakotien budjetit paukkuvat

    3. 3

      Ei herkkohermoisille: Tältä näyttää työuupumus sairaalassa

    4. 4

      Kiistely ”kateusverosta” jatkui – ”Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee”

    5. 5

      Kelan pääjohtaja HS:lle: Vuokrasääntelyä valtion tukemiin asuntoihin

    6. 6

      Näin älypuhelin seuraa jokaista liikettäsi

    7. 7

      Trumpille sulka hattuun? Foxconnin jätti-investointi työn alla

    8. 8

      Näkökulma: Bernerin väyläyhtiö ei riitä kreikkalaiseen tilastotemppuun

    9. 9

      Ultrarikkaiden uusi normaali – nyt jo vähintään kuusi kotia

    10. 10

      Tälle alalle työpaikkoja jopa 40 000 – jos työ saadaan houkuttamaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ei herkkohermoisille: Tältä näyttää työuupumus sairaalassa

    2. 2

      Kiistely ”kateusverosta” jatkui – ”Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee”

    3. 3

      Näin älypuhelin seuraa jokaista liikettäsi

    4. 4

      Näkökulma: Bernerin väyläyhtiö ei riitä kreikkalaiseen tilastotemppuun

    5. 5

      Tälle alalle työpaikkoja jopa 40 000 – jos työ saadaan houkuttamaan

    6. 6

      Ultrarikkaiden uusi normaali – nyt jo vähintään kuusi kotia

    7. 7

      Trumpille sulka hattuun? Foxconnin jätti-investointi työn alla

    8. 8

      Soinilta ”kohtelias täystyrmäys” autoveromuutoksille – Orpo komppaa

    9. 9

      Tarjan, 54, tutkinnosta alkoi nöyryyttävä työnhaku – ”Yhtäkään koulutusta vastaavaa työpaikkaa ei tarjottu”

    10. 10

      Kymmenien tuhansien eurojen ylitykset – näin unelmakotien budjetit paukkuvat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ei herkkohermoisille: Tältä näyttää työuupumus sairaalassa

    2. 2

      Onko sinulla näitä piirteitä? Ne kertovat älykkyydestä

    3. 3

      Tästä kirjeestä perintäyhtiö yritti veloittaa 397 euroa – ”Maan tapa”

    4. 4

      Näin Finnairin lentäjät pysyvät hereillä pitkillä lennoilla

    5. 5

      Ministeriö laski: Näin Bernerin suunnitelma vaikuttaisi eri ihmisiin – jopa 1000 euron lisäkulut

    6. 6

      Tällainen on Bernerin esitys: Autot halpenevat, ajaminen kallistuu, mustia laatikoita ei tule...

    7. 7

      Alennus jopa 329 euroa – katso jättilista halventuneista lääkkeistä

    8. 8

      Tarjan, 54, tutkinnosta alkoi nöyryyttävä työnhaku – ”Yhtäkään koulutusta vastaavaa työpaikkaa ei tarjottu”

    9. 9

      Yllättikö tammikuun palkkakuitti ikävästi? Tästä se johtuu

    10. 10

      Tänään se tapahtui: Rantasipiä ei enää ole

    11. Näytä lisää