"Ei ole terveellistä asua kuin muovipussissa"

Elementtirakentaminen toi 1960-luvulta lähtien mukanaan ongelmia, ja emeritusprofessori palaisikin takaisin esimerkiksi 1950-luvun rakennustapaan. Nykyiset rakentamismääräykset kuitenkin estävät sen.


Rakentamisessa pitäisi peruuttaa aikaan, kuten 1950-luvulle, jolloin talot olivat vielä terveitä. Tällaisen näkemyksen esitti arkkitehti ja arkkitehtuurin emeritusprofessori Panu Kaila Helsingin Sanomissa sunnuntaina.

Kaila tarkentaa Taloussanomille, että kannattasi palata rakentamaan perinteisesti esimerkiksi muurattuja taloja, purutäytteisiä rintamamiestaloja ja hirsitaloja. Täystiilitaloja ja hirsitaloja on hänen mukaansa nähty viime vuosina esimerkiksi asuntomessuilla.

1960-luvulla suuri murros oli siirtyminen elementtitekniikkaan. Kailan mielestä nykyrakentamisen ongelmana ovat väärät materiaalit ja väärät tavoitteet, toisin sanoen alipaineinen ilmanvaihto. Vesitiiviiden, hengittämättömien rakennusmateriaalien vuoksi seinät ovat liian umpinaisia.

– Ei ole terveellistä, että asutaan ikään kuin muovipussin tai peltilaatikon sisällä. Seinien pitäisi olla läpäiseviä, Kaila sanoo.

Hän korostaa, ettei pitäisi tuijottaa pelkästään rakennusten energiankulutusta. Sen sijaan pitäisi ajatella, että tietyissä ilmasto-olosuhteissa on tarpeen, että energiaa kuluu hieman, jotta talo pysyy terveenä.

Kaila sanoo tieteellisten tutkimusten osoittaneen, että seinien hengittävä rakenne parantaa sisäilman laatua.

– Kun seinä ei ole liian hyvin eristetty, pieni lämpö, joka menetetään seinän läpi ulospäin, pitää seinän kuivana. Siinä on suuri etu rakenteille.

Rakentamismääräykset esteenä

1950-luvulla rakennettiin huolella ja tehtiin hyviä rakennuksia, arvioi rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Rakenteet olivat yksinkertaisempia ja silloin rakennettiin esimerkiksi massiivitiilisiä rakennuksia ja luonnonmukaisista aineista tehtyjä puurakennuksia.

Siirtyminen esimerkiksi 50-luvun rakentamistapaan vaatisi rakentamismääräysten muuttamista.

– Energiatehokkuusvaatimukset ovat sellaiset, ettei yksiaineisia vaipparakenteita pysty tekemään järkevästi. Esimerkiksi yksiaineisella tiiliseinällä rakenteista tulisi toista metriä paksuja. Eihän siinä ole mitään järkeä, Karjalainen sanoo.

– Ensin tarvittaisiin laki- ja asetusmuutoksia, jotta olisi mahdollista käyttää pitkäaikaisempia rakenteita. Sen jälkeen tarvittaisiin valistuneita rakennuttajia, koska kunnolla rakentaminen on tietysti kalliimpaa, sanoo arkkitehtitoimisto Livadyn arkkitehti Juulia Mikkola.

Panu Kaila arvioi, että siirtyminen perinteiseen rakentamiseen luultavasti säästäisi kustannuksia, mikäli se yleistyisi.

– Esimerkiksi allergiayhdistyksen umpitiilinen Allergiatalo ei maksanut yhtään enempää kuin elementtitalo.

Mitä uudempi, sitä monimutkaisempi

Juulia Mikkola katsoo, että 50-luvulla rakentaminen oli rakennustekniikan näkökulmasta vielä jollakin tavalla turvallista verrattuna 60-luvulta alkaneeseen elementtirakentamiseen.

Hän huomauttaa, että 50-luvun talot eivät kuitenkaan ole pärjänneet kovin hyvin energiatarkasteluissa. Mikkola pitää sisäilman ja energiatehokkuuden kannalta ihanteellisimpana 1800–1900-luvun vaihteessa rakennettuja rakennuksia.

Hänen mielestään nykyistä, 60-luvulta eteenpäin käytössä ollutta rakennustapaa voi luonnehtia kertakäyttörakentamiseksi.

– Rakenteet ovat monikerroksisia. Mitä uudempiin rakennuksiin tullaan, sitä monimutkaisempia ne ovat. Kun tulee jotain vikaa, esimerkiksi kosteusvaurio, rakenteen korjaaminen niin, että kaikki on varmasti kunnossa, on hyvin hankalaa tai mahdotonta.

Mikkolan mukaan sähköyhtiö Helenin ja Suomen Talokeskuksen kulutustiedoista nähdään, että vasta aivan uusimmissa, vuoden 2005 jälkeen rakennetuissa taloissa kokonaisenergian kulutus on saatu pienemmäksi kuin 1800–1900-luvun vaihteen taloissa.

– Kiinteistösähkönkulutus on kuitenkin kasvanut niin suureksi, että kun tarkastelussa huomioidaan energiamuotojen kertoimet, kokonaisenergian kulutuksessa hävitään edelleen näille vanhoille rakennuksille.

Kiire vaivaa rakentamisessa

Panu Kailan mielestä ei ole hyvä, että rakentamis- ja energiamääräyksiä kiristetään siitä huolimatta, ettei niiden vaikutuksista ole pitkäaikaista testaustietoa.

Hän korostaa, että kaikkia rakentamisen suunnanmuutoksia pitäisi testata riittävän pitkään, jotta tiedetään, voiko uusissa taloissa asua terveenä vuosikymmeniä.

Professori Markku Karjalainen toteaa, että hän laittaisi kritiikkiä nykyisen rakentamisen laadusta pitkälti sen piikkiin, että nykyään on aina liian kiire.

– Rakentaminen on bisnestä, jolla havitellaan taloudellista voittoa. Minusta takuuajat ovat liian lyhyet, valvonta heikkoa ja rakentamisprosessi pirstaloitunut, hän luettelee.

Karjalainen on sitä mieltä, että tämän päivän osaamisella ja rakentamistekniikoilla pystytään tekemään laadukkaita rakennuksia, kunhan prosessit ovat kunnossa.

Korjaus 22.3.2016 klo 10.30: Korjattu Helsingin Energia Heleniksi. 

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    4. 4

      Euroministerit koolla – Kreikka vie jälleen päähuomion

    5. 5

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    6. 6

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    7. 7

      Suomalaisyritysten Venäjä-näkymät paranivat – ”Ei ole odotettavissa rakettimaista nousua”

    8. 8

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    9. 9

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    10. 10

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    2. 2

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    3. 3

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    4. 4

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    5. 5

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    6. 6

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    7. 7

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    8. 8

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    9. 9

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    10. 10

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    7. 7

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    8. 8

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    9. 9

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    10. 10

      Sähköyhtiö kuivasi järven – jopa kaksi miljoonaa kalaa kuoli

    11. Näytä lisää