Kommentti: EK mullisti Suomen – ja antoi ”syötön Sdp:n lapaan”

Vuosikymmenten mittainen ajanjakso päättyi päättyvällä viikolla, mutta ampuivatko työnantajat itseään jalkaan, kysyy Teemu Muhonen kommentissaan.
Muutama vuosi sitten kolumnisti Kalle Isokallio esitteli oman ratkaisuehdotuksensa työmarkkinasolmun avaamiseksi:

– Jos minä olisin Elinkeinoelämän keskusliitto, lakkauttaisin itseni, Isokallio hahmotteli Ylen Jälkiviisaat-ohjelmassa.

Vinha logiikka oli tietysti se, että ilman EK:ta työntekijäpuolen kattojärjestöille ei jäisi vastapuolta, jonka kanssa riidellä ja sopia.

Vielä silloin harva uskoi, että jo helmikuussa 2017 aamu-tv-heitosta tulisi pitkälti totta: tämän viikon keskiviikkona EK kertoi irtisanovansa 22 keskusjärjestösopimusta, jotka se on edellisten vuosikymmenen aikana tehnyt SAK:n, STTK:n ja Akavan kanssa.

Eräs työmarkkinapolitiikkaa pitkään läheltä seurannut henkilö kuvaa EK:n päätöstä niin valtavaksi, että sitä on vaikea edes käsittää. Hänen mukaansa EK:n edustamien yritysten pyrkimys päästä sopimuskahleista irti saattaa kuitenkin kääntyä itseään vastaan:

– Tämä on syöttö suoraan Sdp:n lapaan.

Tämän näkemyksen ymmärtämiseksi on tarkasteltava, mitä EK oikeastaan menneellä viikolla teki – ja miksi ei tehnyt sitä jo kauan sitten.

Sipilä laittoi ay-liikkeen polvilleen, ja työnantajat haistoivat hetkensä

Kun Juha Sipilän (kesk) hallitus ilmoitti keväällä 2015 tavoitteekseen luoda uuden ”yhteiskuntasopimuksen”, monet ihmettelivät, mikä ihme se vanha yhteiskuntasopimus sitten on.

Yhdellä lauseella sitä voisi kuvata näin: koko sotien jälkeisen ajan merkittävä osa suomalaisesta työ- ja sosiaalipolitiikasta on hoidettu edustukselliseen demokratiaan pohjautuvan päätöksenteon sijasta niin, että työnantajien ja työntekijöiden edustajat ovat keskitetysti tehneet kauaskantoisia sopimuksia.

Ensimmäinen suuri murtumisen merkki nähtiin syksyllä 2014 sovitussa eläkeuudistuksessa, kun uudistuksen päälinjat määritti yllättäen järjestöjen sijaan valtio.

Seuraavana vuonna valtaan noussut Sipilän hallitus ilmaisi järjestöjen järkytykseksi jo ohjelmassaan melko selvästi, että muutoksia tehdään tulevina vuosina työmarkkinaosapuolilta liikaa kyselemättä.

Vaikka monet pitivät hallituksen venkoilua amatöörimäisenä, totuus on, että hallitus sai SAK:n ja kumppanit polvilleen: syystä tai toisesta ne hyväksyivät omasta näkökulmastaan historiallisen epäedullisen kilpailukykysopimuksen.

Isokallion heitto EK:n lakkauttamisesta oli työnantajille vuosikymmenten ajan kaukainen, sillä sopimuskulttuurin romuttaminen olisi nostanut työntekijät barrikadeille.

Tällä viikolla kävi selväksi, että työnantajat eivät enää pelkää maahan lyötyä ay-liikettä: keskusjärjestösopimusten eli ”työmarkkinoiden perustuslain” irtisanominen oli lopullinen sinetti sille, että sotien jälkeen solmittu yhteiskuntasopimus on nyt purettu.

Kuka pääsee täyttämään tyhjiön?

Keskusjärjestösopimuksista luopuminen on kaikkea muuta kuin pieni yksityiskohta, sillä irtisanotut sopimukset määrittelevät muun muassa irtisanomissuojaa sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman.

Suuresta osasta sopimusten sisällöstä on säädetty lailla vain hyvin löyhästi tai ei lainkaan, koska työmarkkinaosapuolten ylläpitämä sopimusjärjestelmä on suomalaisessa järjestelmässä korvannut lakeja.

Vaikka ”yhteiskuntasopimuksen” yksipuolinen lakkauttaminen tuskin ajaa Suomea täyteen kaaokseen – kuten muutama vuosikymmen sitten olisi käynyt – työnantajat eivät pääse täyttämään suurta yhteiskunnallista tyhjiötä yksin.

Tänä vuonna nähtävä liittojen välinen riitely purettujen järjestösopimusten toimialakohtaisesta soveltamisesta antaa eduskuntavaaleihin valmistautuvalle Sdp:lle paitsi nostetta myös mitä parhaimman syyn alkaa ajaa lakiin lukemattomia sellaisia työmarkkinoita sääteleviä pykäliä, joita siellä ei aiemmin ole ollut.

Keskusjärjestöjen välisestä sopimuskulttuurista luopuminen johtaakin todennäköisesti siihen, että työelämän pelisääntöjä tullaan määrittelemään laissa aiempaa tiukemmin. Se ei silti automaattisesti tarkoita sitä, että työnantajien päätös lakkauttaa nykyisenlainen sopimuskulttuuri kääntyisi niitä itseään vastaan.

Kenties EK:n jäsenistössä katsotaan, että koko järjestöjen välisen sopimusviidakon sopimuskulttuurin hylkääminen ja lainsäädännön vahvistaminen on pitkän päälle edellytys sille, että palkoista voidaan sopia työpaikoilla nykyistä vapaammin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Suomeen vuokrakatto 20 euroa neliöltä? Näin se vaikuttaisi tuensaajiin

    2. 2

      Miljardöörisijoittaja: Pankit lypsävät sinulta rahaa turhaan – sijoita sen sijaan näin

    3. 3

      Toisissa paikoissa kikytetään, toisissa ei – näin kävi Metalliliiton työpaikoilla

    4. 4

      Ekonomisti: Suomen talouskasvu tarvitsee maahanmuuttajia

    5. 5

      Marimekon luova johtaja lopettaa

    6. 6

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    7. 7

      New York Times: Yhdysvaltojen talous ei kasva Trumpin lupaamaa tahtia

    8. 8

      Ekonomisti löi huutomerkin luottamuslukuihin – ”Kasvukausi käsillä”

    9. 9

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    10. 10

      Finnveran rahoituksen kysynnässä kova piikki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    2. 2

      Miljardöörisijoittaja: Pankit lypsävät sinulta rahaa turhaan – sijoita sen sijaan näin

    3. 3

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    4. 4

      Marimekon luova johtaja lopettaa

    5. 5

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    6. 6

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    7. 7

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    8. 8

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    9. 9

      Yle: Jättiliitto vaatii naisvaltaisten alojen palkkoihin kuoppakorotusta

    10. 10

      Suomeen vuokrakatto 20 euroa neliöltä? Näin se vaikuttaisi tuensaajiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    9. 9

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    10. 10

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    11. Näytä lisää