Suomalaisia uhkaa 1,4 miljardin euron korkoriski

Suomalaiskotien veloissa muhii nyt suurempi korkoriski kuin koskaan aiemmin. 1,4 miljardin euron suuruiseksi paisunut korkoriski on nyt jopa isompi kuin 1980-luvun lopun kuplavuosina. Matalat korot ovat houkutelleet suomalaiset velkaloukkuun, jossa koron nousu parilla prosenttiyksiköllä nostaisi korkomenoja puolellatoista miljardilla eurolla.


Suomalaisilla on nyt niskassaan raskaampi lasti asuntolainoja kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä runsaat 70 miljardia euroa. Kun asuntolainojen päälle lasketaan kaikki muutkin lainat, paisuu kotitalouksien velkakuorma 95 miljardiin euroon.

Näin paljon suomalaisilla ei ole ollut velkaa koskaan aikaisemmin, mitattiinpa velkavastuita suhteessa kansantalouteen tai yksinkertaisesti euroina. Kotitalouksien velka on nyt noin puolet Suomen vuotuisesta bruttokansantuotteesta, selvästi enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvun lopun velkajuhlissa.

Velka on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana hirmuista vauhtia, monin verroin nopeammin kuin kansantalous tai kotitalouksien tulot. Kymmenen vuotta sitten asuntolainoja oli yhteensä noin 20 miljardia euroa, nyt yli kolminkertainen määrä.

Samaa tahtia on kasvanut myös ennätysvelkoihin kätkeytyvä korkoriski. Nyt asuntolainoissa muhii monin verroin suurempi korkoriski kuin 1980-luvun lopun kuplavuosina, vaikka tuolloin lainakorot olivat paljon nykyistä korkeammat.

Kärjistäen voinee sanoa, että matalat korot houkuttelivat suomalaiset velkaloukkuun.

Korko laski mutta
korkoriski paisui


Kaikkien asuntolainojen keskikorko oli 1990-luvun alun lamavuosina yli kymmenen prosenttia, korkeimmillaan vuonna 1992 jopa yli 12 prosenttia. Nyt koko asuntolainapotin keskikorko on alle kolme prosenttia, ja uusi laina irtoaa huokeimmillaan jo alle kahden prosentin kokonaiskorolla.

Uusien asuntolainojen keskimääräinen laina-aika oli parikymmentä vuotta sitten noin kymmenen vuotta, nyt noin 20 vuotta. Pisimmillään uudet lainatyypit ovat voineet viime vuosina venyä jopa useiden vuosikymmenten mittaisiksi.

Korkea korko ja pikainen maksuaikataulu pakottivat asuntolaina-asiakkaat tyytymään vielä 1980-luvun lopussa ja viime vuosikymmenen alussa paljon pienempiin lainoihin kuin nyt. 

Maltilliset lainapääomat rajoittivat myös asuntolainoihin liittyvää korkoriskiä. Samaa teki tavallaan se, että korot olivat jo valmiiksi korkealla. Näin korkojen kohoaminen esimerkiksi kaksi prosenttiyksikköä vielä korkeammaksi ei olisi kasvattanut korkokuluja läheskään yhtä paljon kuin vastaava muutos nyt tekisi.

Nyt tilanne on tyystin toinen, lainamäärät ja lainoissa muhiva korkoriski ovat suurempia kuin koskaan.

Korkoriski selviää
rasituskokeella


Suomalaisten asuntolainoissa piilevä korkoriski selviää yksinkertaisella "stressitestillä" eli rasituskokeella laskemalla, kuinka paljon lainakannan keskikoron kohoaminen esimerkiksi kahdella prosenttiyksiköllä kasvattaisi koko asuntolainakannan vuotuisia korkokuluja.

Nykyisellä runsaan 70 miljardin euron lainamäärällä korkojen kohoaminen kahdella prosenttiyksiköllä tarkoittaisi korkomenojen paisumista 1,4 miljardia euroa nykyistä suuremmiksi.

Näin laskettu koko asuntolainakannan korkoriski oli vielä kymmenen vuotta sitten miljardia pienempi, vaikka tuolloin korkotaso oli huimasti nykyistä korkeampi. Ero selittyy pelkästään lainamäärien kasvulla.

Kahden prosenttiyksikön "stressitesti" ennemmin kaunistelee kuin paisuttelee suomalaisten korkoriskiä.

Viimeksi asuntolainojen keskikorko kohosi juuri tuon verran kahdessa vuodessa vuosina 2006–2008, eli tämän kokoinen korkojen nousu oli pari vuotta sitten tosiasia, ei suinkaan minkäänlainen kriisinäkymä.

Astetta rajumpi "stressitesti" kertoo, että asuntolainojen keskikoron kohoaminen neljällä prosenttiyksiköllä noin seitsemään prosenttiin kasvattaisi suomalaisten asuntolainojen korkomenot 2,9 miljardia euroa nykyistä suuremmiksi.


Lyhyet viitekorot
kasvattavat korkoriskiä


Asuntolainojen korkoherkkyyttä – ja siis samalla suurta korkoriskiä – korostaa lainakannan keskikoron äkkijyrkkä pudotus viimeksi kuluneen vuoden aikana. Keskikorko on pudonnut viime syksyn 5,5 prosentista alle kolmeen prosenttiin, eli vuodessa enemmän kuin 2,5 prosenttiyksikköä.

Korkojen laskussa asuntolainojen korkoherkkyys on ollut laina-asiakkaille valtaisa onnenkantamoinen, mutta korkojen noustessa lainojen korkomenot voivat nousta aivan yhtä herkästi. Lainakannan korkoherkkyys johtuu erittäin lyhyiden markkinakorkojen suosiosta lainojen viitekorkoina.

Suuri osa suomalaisten asuntolainoista on niin sanottuja tasaerälainoja, joiden korkoja ja lyhennyksiä maksetaan ennalta sovitulla summalla kuukausittain. Viitekoron kohoaminen pidentää laina-aikaa ja koron lasku lyhentää sitä.

Tasaerälaina tarjoaa suojaa kuukausimenojen kasvua vastaan, mutta ei rajoita koko laina-ajalta kertyvien korkomenojen nousua.

Päin vastoin, tasaerälainassa viitekoron kohoamisesta koituva laina-ajan piteneminen merkitsee käytännössä lisäkoron pääomittamista – ja tavallaan korkomenojen kasvamista myös koron korolla.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    2. 2

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    3. 3

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    4. 4

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    5. 5

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    6. 6

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    7. 7

      Ekonomisti Trumpin ministerivalinnoista: Kokemusta pääasiassa katsomosta huutelusta

    8. 8

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    9. 9

      Lukoil-johtaja: Venäjä päättää öljyleikkauksista ensi viikolla

    10. 10

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    3. 3

      Erikoinen tilanne autokaupassa: 1500 uutta Porschea myydään käytettyinä

    4. 4

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    5. 5

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    6. 6

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      8 vinkkiä – näin nobelisti kääntäisi Suomen talouden nousuun

    9. 9

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    10. 10

      Hurja osakeralli sulki trollien suut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Pankkitili suljettiin yllättäen – yrittäjän bisnes loppui kuin seinään

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    9. 9

      Satolla rutkasti asuntoja tyhjillään – vuokrasta voi saada alennusta: ”Ei tarvinnut edes neuvotella”

    10. 10

      Kommentti: Mikä asuntopula? Asuntoja makuutetaan tyhjillään – ja siihen on syynsä

    11. Näytä lisää