Oma raha

Valikko

Oma raha

Tällaista on paskaduuni

Vuorolisät maksamatta, ei lakisääteisiä taukoja, palkan alennuksia, potkut lapsen sairastelun takia.... Tällaista on työelämä Suomessa pahimmillaan – paskaduunia. Mikä tahansa työ voi muuttua sellaiseksi kehnojen työolojen ja -ehtojen ja huonon kohtelun myötä. Lue neljän työntekijän surkeat kokemukset. Minna, Jaakko, Anita ja Martti kertovat tarinansa.
Sana paskaduuni on löyhä, muutama vuosi sitten käyttöön otettu suomennos englanninkielisestä McJob-sanasta. Se kuvaa huonosti palkattua, virikkeetöntä ja ilman urallaetenemismahdollisuuksia olevaa työsuhdetta.

Mikään työ ei itsestään selvästi ole paskaduunia, jos sen tekijää kohdellaan hyvin. Toisaalta hiostus, kehnot työolot tai asiattomat vaatimukset voivat tehdä mistä tahansa työstä epämiellyttävän.

Siivousalalla ohjaajana toiminut Minna huomauttaa, että monet siivoojat nauttivat työstään ja työkavereistaan ja heillä saattaa olla mukavaa töissä.

– Paskaksi työn tekee se, jos työnantaja ei arvosta työntekijän panosta, eikä maksa siitä sovitusti, hän sanoo.

Kiinteistönhuoltoalalla toimiva Jaakko toivoo kunnioitusta.

– Huoltomiehet ja siivoojat ovat varjotyöntekijöitä, joita ei arvosteta paskan vertaa.

Kilpailutus vie
mielekkyyden


Jaakon mukaan esimerkiksi kiinteistönhuoltajat ovat lakisääteisen kilpailutuksen armoilla. Kilpailun vuoksi palveluyritykset pudottavat hintojaan, minkä takia tekijöiden työmäärää suurennetaan. Sama pätee usein moniin muihinkin julkisiin kilpailutettaviin palveluihin kuten vanhusten ja lasten hoitoon ja ruokapalveluun.

Esimerkiksi siivouksessa kilpailutus tarkoittaa sekuntipeliä. Siivoojille on laadittu ohjeita, joissa on määritelty, montako sekuntia vessanpöntön pyyhkiminen saa kestää.

Jaakon mielestä työvoimaa pitäisi olla paljon enemmän. Liian iso työn määrä heikentää väistämättä palvelua ja tyytymätön asiakas voi irtisanoa sopimuksen. Kesä tuo oman jännityksensä. Lomien ajaksi ei välttämättä palkata sijaisia, mikä näkyy lopputuloksessa ja voi saada työn tilaajat kilpailuttamaan tehtävät uudelleen.

– Koko ajan on pelko pyllyssä, jatkuvatko työt, Jaakko sanoo.
 
Hänen mielestään tällainen säästäminen on älytöntä. Kiinteistöalalla pihtaaminen tarkoittaa rakennusten ja laitteiden rapistumista, mikä lisää työn määrää ja kustannuksia.

Pienistäkin palkoista
haluttaisiin tikistää


Työelämän ikävät puolet ovat tuttuja ammattiliitoille. Usein ne liittyvät palkkaan tai työaikaan.

Palvelualojen ammattiliiton sopimussihteeri Raimo Hoikkala kertoo, että hotelli- ja ravintoala-alan kiistakysymyksistä selvästi suurin osa koskee palkkasaatavia. Hänen mukaansa palkat ovat usein olleet alle työehtosopimuksessa sovitun tai ilta-, yö- tai sunnuntailisät on jätetty maksamatta. Jos tilanne on jatkunut pitkään, saatavien potti on voinut kasvaa varsin suureksi.

– Jokaisen työntekijän pitää saada ainakin vähimmäispalkka. Palkka ei negatiivisessa mielessä saa olla kilpailutekijä, Hoikkala sanoo.

Kaupoissa yksi suuri ongelma on pieni tuntien määrä. Jotkut ovat tyytyväisiä osa-aikatyöhön ja siihen, että tekevät vaikkapa 20 tuntia viikossa. Koska kaupat maksavat vähän, useimmille moisesta tuntimäärästä saatava palkka ei riitä elämiseen.

– Työnantajalla on velvollisuus tarjota osa-aikaisille lisätyötä ennen kuin he voivat palkata uusia työntekijöitä. Tätä rikotaan kuitenkin paljon, Hoikkala sanoo.

Vuorotyötä tarvittaessa
ja työtä vuorotta


Moni tekee vuorotyötä ja aika ajoin työnantajat pyrkivät muokkaamaan vuoroja viime tipassa. Hoikkalan mukaan tämä on tyypillistä terasseilla ja jäätelökioskeissa, joissa sää vaikuttaa suoraan asiakkaiden määrään. Työnantaja ei silti ole oikeutta perua työvuoroa ja palkanmaksua sateen vuoksi.

Työaikaan liittyy monta muutakin pulmaa. Vasta alaa vaihtanut Martti kertoo, että monessa työpaikassa on tullut normaaliksi käytännöksi tehdä joka päivä 15–20 minuuttia ylitöitä talkoilla. Myös tauoista joustetaan.

– Varsinkin kaupan alalla taukoja pystytään pitämään vähemmän kuin olisi oikeus, hän sanoo.

Toisinaan työnantaja haluaisi irrottaa palkollisen inhimillisistä ominaisuuksistaan. Esimerkiksi oman tai lapsen sairauden takia poissaolosta nuristaan.

Moni tietotyöläinen tekee harva se ilta ilmaista työtä kotonaan. On yrityksiä, joissa vaaditaan käytännössä kokoaikaista sitoutumista. Näissä vaikkapa työsähköposteihin tai -puheluihin vastaaminen vapaa-ajalla on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Perhevapaisiin ja niiltä palaamiseen liittyy ongelmia alalla kuin alalla. Suomen ekonomiliitto huomautti vastikään, että perhevapaalta palaavan irtisanomissuojaa on parannettava. Sen mukaan edelleen moni töihin palava irtisanotaan enemmän tai vähemmän kehitellyillä perusteilla.

Minna: Viiden
sentin vääntö


Minna on ollut huhtikuun alusta alkaen työtön. Sitä ennen hän työskenteli siivoustyön ohjaajana yhdessä Suomen suurimmista siivousalan yrityksistä. Minna irtisanoutui, kun kuuli tulevasta organisaatiomuutoksesta, joka olisi pudottanut hänet palveluvastaavaksi. Hänen tuntipalkkansa olisi alentunut muutoksen takia 9,70 eurosta 8,29 euroon.

– Kun palkasta otetaan pois verot, sillä ei pötkitä pitkälle.

Työnantaja oli jo aiemmin yrittänyt kutistaa Minnan palkkaa. Hän on kouluttautunut alalle ja ansaitsi koulutuslisän. Työnantaja kuitenkin kutisti Minnan peruspalkkaa viisi senttiä tunnilta. Pienennystä perusteltiin sillä, että Minna ei ollut toimittanut koulutustodistustaan ajoissa, mikä Minnan mukaan ei pidä paikkaansa.

Minna kertoo, että myös muilta palveluvastaavilta oli otettu tuntipalkasta muutamia senttejä. Hän muistuttaa, että siivoustyö on raskasta ja palkka pieni.

– Ammattitaitoa ja koulutusta pitää arvostaa.

Minna aikoo ryhtyä opiskelijaksi ja vaihtaa alaa. Töissä käydessään hän opiskeli merkonomitutkinnon ja sihteerin ammattitutkinnon. Nyt hän jännittää, aukeaako hänelle paikka ammattikorkeakoulutusta.

Jaakko: Onko
töitä vai ei?


Jaakko tuskailee, mahtaako hänellä olla kuukauden päästä töitä. Hän on suuren työnantajan palkoillinen ja hoitaa yhden yliopiston 13 kiinteistöä. Hän on kuullut, että palvelun ostaja on ollut tyytymätön hänen päälliköihinsä. Tämä voi tarkoittaa, että työt kilpailutetaan. Jos nykyinen työnantaja ei saa jatkaa, Jaakko pelkää jäävänsä työttömäksi.

– Olen kymmenen vuoden aikana taistellut palkkani tasolle, jolla nykyelämässä nippa nappa pärjää. Jos joku toinen firma voittaa kilpailutuksen, minulle ei luultavasti tulla tarjoamaan enää palkkani suuruista rahaa kuukaudessa, eikä todennäköisesti edes paikkaa.

Jaakolla on ammattikoulututkinto ja 30 vuoden kokemus työelämästä. Hän on työskennellyt kirvesmiehenä, apumiehenä rakennuksilla, nosturikuskina, hitsarina, automekaanikkona, autokuskina ja sähkömiehenä. Nykytyössään hän voi käyttää monia taitojaan.

– Tähän kuuluu tekniikka, ilmastointikoneet, pumput, sähkölaitteet ja joskus sielunhoitokin. Tämä työ on varmasti huoltoalan monipuolisin.

Jaakon palkka on 14,40 euroa tunnissa.

– Alan minimipalkka on naurettavat 9–9,50 euroa tunnilta. Ei sillä kolmihenkinen perhe pärjää.

Jaakon vaimo työskentelee siivoojana ja heillä on pieni lapsi. Pari osti äskettäin asunnon velaksi ja otti siihen ”jumalattoman kalliin” takaisinmaksuturvan työntilanteen takia.

– Minä ja vaimoni olemme veloissa eläkeikään asti. Pakko lapselle on kuitenkin saada joku pääoma. Vuokran maksu on kuin heittäisi rahaa tuuleen.

Paitsi palkka, myös todistusten puute voi koitua Jaakon kohtaloksi.

– Alalla vaaditaan ammattitutkintoa. Taito kasvaa tekemällä ja itse tutkimalla, mutta minut voidaan korvata jollain suoraan koulusta tulevalla räkänokalla – anteeksi vain nuorempia ikäluokkia halventava ilmaus.
 
Kävi niin tai näin Jaakko ei välttämättä nuku öitään kunnolla. Hän haluaisi hoitaa työnsä asiallisesti, mutta työn määrä ja työaika eivät hänen mielestään ole ollenkaan järkevässä suhteessa.

– Välillä tulee sellainen olo, että antaa koko paskan olla. Pakko tässä on kuitenkin yrittää, vaikka tilanne stressaa, paikat menee kramppiin ja terveys kärsii.  

Anita: ”Asemassasi harkitsisin,
onko lapseni sairas”


Anita kuuli tällä viikolla, että töihin ei enää tarvitse tulla. Hän oli vakituisessa työssä markkinointiassistenttina suuressa kansainvälisessä rakennusyhtiössä. Hänen neljän kuukauden koeaikansa päättyi juuri. Hän on saanut työstään hyvää palautetta ja mielestään on pärjännyt hyvin. Yhteistyö esimiehenkin kanssa sujui – ainakin aluksi.

Anitalla on yksivuotias lapsi, joka aloitti tammikuussa päiväkodissa äidin mentyä töihin. Kuten tavallista, lapsi alkoi sairastaa. Anita ja hänen miehensä hoitivat lastaan kotona vuorotellen. Välillä flunssat tarttuivat heihinkin.

– Olin varmaan kolmanneksen koeajasta pois töistä, Anita kertoo.

Vaikka hänellä oli poissaoloihinsa selvä syy ja lääkärintodistuksia, niitä ei katsottu hyvällä.

– Sairastelujen aikana esimieheltä tuli aika räikeää tekstiä. Hän sanoi, että minun asemassani hän harkitsisi, onko sairas vai ei tai onko lapsi sairas vai ei. Ikään kuin olisin voinut harkita moista.

Esimies itsekin on äiti, mutta hänen lapsensa ovat jo teinejä. Hän kertoi, että lasten ollessa pieniäkin hänellä riitti työmotivaatiota. Hän kertoi vieneensä lapsensa aamuvarhain hoitoon ja tulleensa kotiin puolen vuorokauden kuluttua. Joku täti oli hakenut lapset.

Anitan mukaan rakennusyhtiössä oli tapana, että ihmiset tulivat töihin sairaana. Esimies kehotti koeaikaan viitaten häntä tekemään töitä lapsen nukkuessa. Anita kertoo hoitaneensakin kiireellisiä asioita kotona.

– Saatoin kipeänä tehdä töitä buranan voimin myöhään illalla.

Kun esimiehelle selvisi, että Anitan miehen työpaikan kautta perhe voi saada sairaalle lapselle hoitajan, hän vaati käyttämään tätä mahdollisuutta. Pienen kovassa kuumeessa olevan lapsen jättäminen ventovieraalle tuntui vanhemmista julmalta. Myöhemmin, kun lapsi oli toipumassa esimerkiksi korvatulehduksesta, he kuitenkin turvautuivat tähän vaihtoehtoon.

Nyt Anitasta tuntuu, että kaikki venyminen oli turhaa.

– Olin esimieheni ja työsuhdepäällikköni kanssa kuulemistilaisuudessa. He sanoivat suoraan, että työni ei jatku poissaolojeni takia. He kuitenkin ilmoittivat, että tätä selitystä en saa paperille, vaan virallinen irtisanomisen syy on koeaika.

Anita otti yhteyttä ammattiliittoonsa. Hänelle kerrottiin, että koeajan vuoksi hän ei pysty tekemään asialle mitään, jollei saa irtisanomissyytä kirjallisena.

Ensimmäisenä aamunaan irtisanomisen jälkeen Anita ryhtyi hoitamaan käytännön asioita. Hän soitti työvoimatoimistoon, lapsen päiväkotiin ja pankkiin.

– Taloudellisesti olemme aika kusessa. Ollessani äitiyslomalla vedimme luotot tappiin, koska ajattelimme, että rahatilanne paranee, kun menen töihin.

Martti: ”Pyysin palkankorotusta,
sain potkut”


Martti sai työpaikan polkupyörämekaanikkona. Ala oli hänelle tuttu, sillä hänellä oli siltä yhdeksän vuoden kokemus. Neljän kuukauden koeaika sujui hyvin. Hän huomasi, että kaupan alalle oli tuona aikana sovittu yleiskorotus, jota hän ei saanut. Koeajan päätyttyä hän pyysi esimieheltään työehtosopimuksen mukaista korotusta.

Martti erehtyi kuitenkin päivämäärästä ja meni vaatimaan korotusta päivän liian aikaisin. Korotusta ei tullut. Sen sijaan työnantaja päätti työsuhteen ja ilmoitti syyksi koeajan ja puutteet työsuorituksessa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Martille sanottiin, että hän oli tehnyt virheitä.

Martti vei asian oikeuteen liittonsa juristin avulla. Käräjäoikeus totesi, että työnantajan menettely oli erittäin loukkaavaa ja määräsi tämän maksamaan korvauksia. Työnantaja valitti päätöksestä hovioikeuteen.

– Kyllä asian venyminen koko ajan jollain lailla painaa. Toisaalta minulla ei ole mitään hävittävää. Minulla on uusi työ ja oma talous pyörii, Martti kertoo.

Hän yritti aluksi etsiä alansa töitä, mutta niitä ei löytynyt. Niinpä hän vaihtoi alaa ja kouluttautui kylmäasentajaksi. Nyt hän tekee kylmähuoltoja teollisuudessa eli huoltaa esimerkiksi kylmäkoneita ja ilmastointijärjestelmiä. Uudessa työssään Martti viihtyy.

Martti luottaa siihen, että oikeusjärjestelmämme toimii. Hän ei pelkää rettelöitsijän leimaa, koska ei ole tehnyt mitään väärää.

– Kyllä omia oikeuksiaan pitää puolustaa.

Työsuhdeongelmat johtuvat Martin mielestä niin työntekijöistä kuin työnantajistakin.

– Työntekijät voisivat enemmän pitää yhtä ja kiinni oikeuksista, jotka heille kuuluvat, hän sanoo.

Haastatellut työntekijät eivät esiinny omilla nimillään, jotta heidän tilanteensa ei hankaloituisi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Yllätys Kodin1.com-osoitteessa: Kauppa avataan joulukuussa

    3. 3

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    6. 6

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    9. 9

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    10. 10

      Anttilan konkurssipesä luovuttaa lisää tilattuja tuotteita – loppuunmyyntiin uutta tavaraa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    5. 5

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    6. 6

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    7. 7

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    8. 8

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    9. 9

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää