Työpaikoilla alkaa raju tuolileikki – oletko valmis?

Pian nähdään alkaako työmarkkinoilla raju pudotuspeli, jossa osa työntekijöistä uhkaa jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Viimeksi lama iski puskan takaa eikä asiantuntijan mukaan työttömyyttä osata nyt torjua yhtään paremmin. Lisäksi työmarkkinoilla on nyt kaksi erityistä riskiryhmää. Tiedätkö, onko sinun työpaikkasi vaarassa?


Eurokriisi on rantautunut Suomen työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömien määrä alkaa kasvaa ja saattaa nousta joulukuussa 250 000:een.

Nykyiset ja tulevat työmarkkinatoimet vaikuttavat siihen, aletaanko työmarkkinoilla pelata tuolileikkiä, josta putoajat jäävät jopa pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Lamavuosina seuraukset olivat katastrofaaliset koko yhteiskunnalle.

– 1990-luvulla takana oli iso lama, mutta myös rakenteellinen muutos. Yritykset saneerasivat työntekijöitä irtisanomisten lisäksi eläkeputkeen ja työkyvyttömyyseläkkeelle. Nykytilannetta ei voi verrata 90-luvun lamaan, mutta selvältä näyttää, että epävarmuus kasvaa ja leviää. Se on koskettamassa huomattavaa osaa työväestöstä, työmarkkinoita pitkään tutkinut sosiologian professori Asko Suikkanen sanoo.

Myös palkansaajien keskusjärjestössä SAK:ssa työttömyyslukuja seurataan huolestuneena – siksikin että tilanne koskettaa erityisesti SAK:laisia aloja.

– Hyvin huolissamme olemme työttömyyden noususta ja työvoimapolitiikasta. Kun taantuma alkoi 2008, se kosketti erityisesti vientialaa ja metalli- ja rakennusteollisuutta. Sehän näkyi myös miesten työttömyysluvuissa. Meillä eletään tietyllä tapaa samaa jatkumoa edelleen, eli arvioimme että samat alatkin voivat olla nyt uhattuina kuin 2008–2010, työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen sanoo.
   
Samoja virheitä
toistamassa?


Työttömyys nousi 1990-luvulla pahimmillaan pariinkymmeneen prosenttiin, yli 400 000 henkeen. Vasta 2000-luvun alussa työllisten lukumäärä kipusi nykyiselle noin 2, 4 miljoonan tasolle.

Vaikka 1990-luvun lamavuodet olivat oma lukunsa, Suikkanen näkee myös tiettyjä yhtäläisyyksiä edelliseen lamaan.

– Paperiteollisuudessa ja metalliteollisuudessa työpaikkoja siirretään ulkomaille, ja tuotantoa supistetaan. Myös 1990-luvulla tehtiin näin, eikä lähdetty etsimään uusia innovaatioita tuotantoon eikä kouluttamaan työvoimaa. Nyt näyttää olevan vähän sama ongelma edessä. Ei Suomessakaan pärjätä pelkästään sillä, että siirrytään yhä enemmän palvelutuotantoon, eikä synnytetä uutta teollista tuotantoa ja innovaatioita.

–  Esimerkiksi tietoteknologiasektorista nähdään, että edes hyvä koulutus ei enää suojele ihmistä työttömyydeltä. Se on uutta. Nyt ratkaisee se, millaisessa yrityksessä ihminen työskentelee, ja millainen perspektiivi yrityksellä ja työntekijällä on tulevaisuuteensa.

Uhkana aivopakoa ja
pitkäaikaistyöttömyyttä


Pitkäaikaistyöttömät ovat yhä vaikeammin hoidettava riskiryhmä. Heitä oli työministeriön tilaston mukaan lokakuussa yli 56 000. Toinen kesto-ongelma on nuorisotyöttömien suuri määrä. Se vähentyi vielä syyskuulle hieman enemmän kuin muu työttömyys, mutta lasku näyttää pysähtyneen.

Ministeriön luvut perustuvat ”poikkileikkaukseen” tiettynä kuukautena vähintään vuoden työttömänä olleiden määrästä. Suikkasella on kuitenkin toinen mittari: seurantaluku siitä, kuinka monta ihmistä on vuoden aikana kokenut yli puolen vuoden työttömyyttä. Heitä on yli 100 000, ja määrä on noussut.

Suikkanen uskoo, että maailman ja eurotalouden taantuma voi pitkittyessään johtaa nuorisotyöttömyyden kasvuun.

– Tämä muodostaa ongelman. Mistä löytää näille nuorille motivaatiota jos työllistymistilanne on heikko. Miten pyrkiä pitkiin koulutuksellisiin ratkaisuihin, jos puolella nuorista on vaikeuksia löytää paikkaansa työelämässä. On mahdollista, että korkeakoulutetut nuoret reagoivat tilanteeseen ja etsivät työtä muulta.

– Nuorten työllistämistoimet ovat oikean suuntaisia, mutta eivät riittäviä. Pitäisi satsata paljon laajempaan oppisopimuskoulutusjärjestelmään. Pelkän harjoittelupaikan tarjoaminen ei riitä. Myös yritykset pitäisi saada paremmin mukaan.

SAK:n Väänänen kiittelee hallitusta kuitenkin pitkän linjan työvoimapoliittisista ohjelmista. Niitä ovat nuorten yhteiskuntatakuu ja Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelma. Kuntakokeilut ja palvelukeskusmallin laajentaminen koko maahan ovat myös hyviä toimenpiteitä etenkin pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi. 

– Nuorten yhteiskuntatakuu ei tosin ole toiminut täysimääräisesti niin kuin pitäisi, ja sitä pitäisi kehittää.

Nuorten ulkomailla työskentelyä tutkiva Saara Koikkalainen katsoo, että ”lähtemisen helppous” on tyypillistä nykypäivän koulutetuille, ulkomailla opiskelleille nuorille. Jos työtä ei löydy Suomesta, vaihtoehtoja on helppo etsiä ulkomailta.

Työllisyysmäärärahat
laahaavat jäljessä


SAK:ssa pidetään työllisyysmäärärahoja riittämättöminä, vaikka työministeriö sai lisärahaa.

– Työllisyysrahojen taso huolestuttaa. Kun työttömyys nousi 2008 aika rajustikin, työllisyysrahat olivat aika jälkijättöisiä. On selkeää näyttöä siitä, että jos tukitoimia ei pystytä tarjoamaan heti alussa, työttömyys pitkittyy ja uudelleen työllistyminen vaikeutuu.

Suikkanen kaipaa työvoimapolitiikkaan huomattavasti laajempaa aikuiskoulutusta.

– Suhtaudun aika kriittisesti nykyiseen investoivaan yhteiskuntapolitiikkaan. Siinä ei ole havaittavassa selkeää strategista siirtymää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Meillä luotetaan siihen, että aina tulee sukupolvittainen siirtymä [joka huolehtii koulutusvajeesta].

– Työllistymisen esteitä on hyvin monenlaisia – sosiaalisia esteitä, tällaisia eksistenssin (olemassaolon) kysymyksiä, päihdeongelmia. Monia kynnyksiä alkaa nousta työttömyyden jatkuessa esille. Kapea-alainen työllistämispolitiikka ei silloin riitä, vaan tarvittaisiin hyvin yksilöllistä, pitkäjänteistä tukitoimintaa.

– Eriarvoistumiskeskustelussa keskitytään usein tuloeroihin, vaikka laajempi kysymys on, miten ihmiset näkemät ja kokevat omat mahdollisuutensa työmarkkinoilla. Tätä ei ole kunnolla tutkittu, mutta tässä mielessä ihmiset eriytyvät voimakkaasti. Emme vain kiinnitä huomiota siihen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    2. 2

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    3. 3

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    4. 4

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    5. 5

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    6. 6

      Suomen Yrittäjien tutkimus: Enemmistö kannattaa paikallista sopimista - ja vastustaa työtä alle minimipalkan

    7. 7

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    8. 8

      Kyberturvallisuuden huippuasiantuntija Business Insiderille: Hakkeroinnista tullut mafian kaltaista toimintaa

    9. 9

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    10. 10

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    2. 2

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    3. 3

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    4. 4

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    5. 5

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    6. 6

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    7. 7

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    8. 8

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    9. 9

      Kalevala Koru irtisanoi noin 100 jälleenmyyntisopimusta - ”Jakelua järjestellään uudelleen”

    10. 10

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    11. Näytä lisää