Huoli pois – näin turvaat oman taloutesi

Yhä epävarmemmaksi muuttuva taloustilanne alkaa vähitellen vaikuttaa tavallisiin kotitalouksiinkin. Pyysimme asiantuntijoilta neuvoja, miten kotitaloudet voivat tasapainottaa tulonsa ja menonsa – ja miten ne myös pysyvät tasapainossa. Kannattaa myös muistaa, että on suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole juuri nyt syytä erityisemmin huolestua oman taloutensa tilasta. Lue, miten saat raha-asiat pysymään järjestyksessä.


Velkakriisin riepotteleman Euroopan taloustilanne on heikentynyt nopeasti. Euroopan unionin komissio pudotti tällä viikolla ensi vuoden ennusteita voimakkaasti.

Suomalaiset talousviisaat uskovat Suomen talouskasvun putoavan nollille jo ennen vuoden vaihdetta, kuten perjantain Helsingin Sanomat kertoi.

Epävarma taloustilanne vaikuttaa kotitalouksiin viipeellä. Yksityistalouden asiantuntijat pitävät työttömyyttä suurimpana yksittäisenä talousuhkana. Jos työpaikka säilyy ja menot ovat tulojen kanssa tasapainossa, talouskriisin vaikutukset kuluttajan kukkaroon jäänevät pieniksi.

Varsinkin eläkeläiset voivat nukkua yönsä rauhassa, sillä eläkkeisiin talouskehityksen ei uskota vaikuttavan.

– Perusneuvo, joka pätee niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina, on että menot pitäisi mitoittaa tulojen mukaan. Kun ne ovat tasapainossa, selviää yleensä heikompien aikojenkin yli. Kun säästössä on tarvittava puskuri, puhurit eivät ihan heti heiluttele, Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen sanoo Taloussanomille.

Kuluttajaliiton projektivastaava Paula Pessi pitää oman talouden kokonaistilanteen hahmottamista hyvänä lähtökohtana.

– Taloudet ja ihmiset ovat hyvin erilaisia, siksi vaikutuksetkin ovat erilaisia. Jos omaa tilannetta ei ole tullut aiemmin tarkasteltua, kannattaa käydä läpi tulot ja menot. On hyvä selvittää, ylittävätkö menot jatkuvasti tulot ja tuleeko velkasummaa lisää vai jääkö rahaa kenties säästöön, Pessi neuvoo.

Monet ostavat isompia hankintoja lainarahalla, joko osamaksusopimuksella tai kulutusluotoilla.

– Kulutusluottovelat ovat aika suuria menoeriä esimerkiksi asuntolainan lisänä. Jos on paljon pieniä luottoja, kannattaa ainakin miettiä, voisiko niitä jotenkin yhdistää.

Pessi muistuttaa, että velkaa ei saisi koskaan maksaa uudella velalla. Jos näin käy, se on merkki isommista ongelmista, joihin kannattaa kysyä neuvoja talouden asiantuntijalta.

Pidä kiinni
säästösuunnitelmasta

Nordean Anu Nummisen mukaan työttömyys on suurin tavallisen ihmisen talouteen kohdistuva uhka.

– Työpaikan menetykseen kannattaa aina varautua huolehtimalla siitä, että työttömyysturva on kunnossa.

Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä työttömyyskassan jäsenyyttä, mikä varmistaa ansiosidonnaisen korvauksen. Numminen muistuttaa, että työttömyyskassoissa on yleensä reilun puolen vuoden jäsenyysvelvoite ennen kuin korvausta alkaa saada. Jos uhkaava työttömyys ei ole ihan oven takana, vieläkin ehtii liittyä.

Muihinkin talouden epävarmuuksiin voi Nummisen mukaan parhaiten varautua säästämällä nopeasti käyttöönotettavaa puskurirahaa. Sopivana summana pidetään yleensä kahden tai kolmen kuukauden nettotuloja vastaavaa summaa.

– Sillä selviää pahimman yli esimerkiksi lomautus- tai työttömyystilanteessa. Talous ei mene heti sekaisin, vaikka työttömyysturvaan liittyviä asioita ei saisi heti rullaamaan.

Säännöllisesti esimerkiksi eläkevakuutukseen tai johonkin säästösopimukseen säästävää Numminen kehottaa pitämään pään kylmänä.

– Neuvoisin pitäytymään omassa säästösuunnitelmassa, vaikka kurssit menevät alas. Kyllä ne sieltä joskus ylöskin tulevat.

Hänen mukaansa säännöllinen säästäjä pääsee hyötymään myös kurssilaskuista.

– Kuukausisäästämistä kannattaa jatkaa ihan normaalisti, koska nyt kuukausittaisella säästömäärällä saa rahasto-osuuksien arvojen laskun vuoksi enemmän osuuksia. Sitten kun kurssit nousevat, halvalla ostettujen osuuksien arvo nousee.

Asumismenot
hallintaan

Monissa talouksissa asunto on suurin menoerä, ja siinä saattaa olla kiinni varsin iso osa omaisuudesta. Siksi uuden asunnon hankkimista on syytä harkita aina tarkasti. Nordean Anu Numminen on silti sitä mieltä, että asunto täytyy ostaa silloin, kun siihen on tarve.

– Täytyy kuitenkin huolehtia, että asumistarpeet on mitoitettu oikein omaan tulotasoon nähden eli ei osteta liian suurta tai kallista asuntoa, jonka hoitaminen nousseilla koroilla voi käydä rankaksi.

Myös ostettavan asunnon kunto kannattaa katsoa todella tarkasti ja selvittää mahdolliset tulevat remontit. Odottamaton julkisivu- tai putkiremontti voi nostaa asunnon lopullista hintaa huomattavasti.

– Jos asunnon hankinnassa ei ole kovaa kiirettä, tässä tilanteessa ei ole välttämättä mikään huono idea vähän odottaa ja katsoa. Asuntojen hintojen nousulle ei näyttäisi olevan mitään suuria paineita, Numminen huomauttaa.

Tärkeintä on katsoa lainamäärää suhteessa omiin tuloihin.

– Korkotaso on tällä hetkellä poikkeuksellisen matala eli joka tapauksessa korot nousevat näiltä tasoilta. Mielestäni matalat korot eivät ole välttämättä syy mihinkään erityiseen riemuun, koska taustalla oleva syy on taloustilanteen heikkous, Numminen sanoo.

Esimerkiksi asunnonvaihtotilanteessa, kun entinen asunto on jo kokonaan maksettu ja uutta asuntoa varten joutuu ottamaan vain pienen lainan, koronnousulla ei ole välttämättä suurta merkitystä.

– Sen sijaan ensiasunnon ostajalla tai rakentajalla on usein omiin tuloihin nähden paljon lainaa ja koronnousulta suojautuminen on ehdottomasti varteenotettava neuvo, Numminen sanoo.

Osan lainasta voi sitoa esimerkiksi pitkään korkoon, joka on tällä hetkellä varsin houkuttelevalla tasolla, ja osan pitää muuttuvassa korossa. Tällöin lainaa voi lyhentää vähän nopeammin tai tarvittaessa ottaa lyhennysvapaata.

Kuluttajaliiton Paula Pessi kehottaa pohtimaan taloustilannetta aina pidemmällä aikavälillä.

– Jos on esimerkiksi monen kymmenen vuoden asuntolaina, kannattaa miettiä ainakin viiden vuoden aikavälillä, mitä koroille voi tapahtua. Koronnousuun on hyvä varautua hyvissä ajoin ja selvittää, mistä tarvittavat rahat tulevat vai voiko lainaa esimerkiksi pidentää loppupäästä.

Veronpalautukset
rahoittavat joulua

Lähestyvässä joulusesongissa asiantuntijat neuvovat käyttämään maalaisjärkeä. Paula Pessi kehottaa myös omien tarpeiden ja halujen priorisointiin.

– Jos tuntuu, että rahaa ei ole ihan kaikkeen mitä haluaisi, pitää miettiä, mitkä ne ovat kaikkein tärkeimmät asiat ja mistä voisi nyt luopua tai ainakin lykätä vähän myöhemmäksi.

Hän kehottaa pohtimaan joulukulutusta myös ympäristönäkökulmasta.

– Onko materia ihan välttämätöntä? Tuoko se iloa ja onnea? Palvelujen kuluttamisesta puhutaan paljon. Se ei välttämättä ole halvempaa, mutta ainakin siitä voi saada kestävämpää iloa, Pessi sanoo.

Anu Nummisen mukaan suomalaiset käyttävät suuren osan veronpalautusrahoista joulukauppaan.

– Uskon, että niin tehdään tänäkin vuonna. Ihmiset saattavat olla vähän varovaisempia, mutta jos oma työtilanne näyttää suhteellisen vakaalta, ei säästäväisyyteen ole mitään erityistä syytä.

Varsinkin lapsiperheissä jouluista ja kesälomista halutaan Nummisen mukaan pitää kiinni.

– Lapsille halutaan turvata joulutunnelma vähän vaikeampinakin aikoina. Ehkä aikuiset eivät osta keskenään niin kalliita lahjoja tai sitten tingitään jostain muusta.

Eläkeläisillä
vakaa tilanne

Asiantuntijoiden mukaan kotitalous on melko hyvin turvattu, jos on vakaa työpaikka. Myös omistusasunto ja säästöt antavat lisää pelivaraa epävarmoina aikoina.

– Palkkahan se on, millä suomalaiset rahoittavat elämänsä ja asuntonsa yleensä maksavat. Jos palkka- tai eläketulo on turvattu, ei maailmanlopun tunnelmiin ole mitään syytä, Anu Numminen sanoo.

Erityisesti eläkeläisten talouspelot ovat helposti liioiteltuja. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhemmat ihmiset ja erityisesti eläkeläiset huolestuvat kielteisistä talousuutisista huomattavan paljon ja alkavat helposti itse suitsia kulutustaan.

– Heidän toimeentulonsa on kuitenkin tällä hetkellä kaikkein turvatuin. Ei eläkkeitä olla keneltäkään ottamassa. Jos menot ja tulot ovat tasapainossa, eläkeläiset voivat jatkaa elämäänsä ja kulutustaan ihan normaalisti niin kuin tähänkin asti, Numminen sanoo.

– Monilla eläkeläisillä on taloudessa hyvä tilanne, heille on kertynyt säästöjä ja omistusasunto on maksettu. Mutta on myös eläkeläisiä, jotka ovat todella tiukoilla, huomauttaa Kuluttajaliiton Paula Pessi.

Suomessa on kuitenkin huomattavan suuri kädestä suuhun elävien joukko, joka ei ole turvannut selustaansa pahan päivän varalta.

– Nordean säästämisen tutkimus syyskuulta osoitti, että lähes joka neljännellä suomalaisella ei ole lainkaan säästöjä, Numminen sanoo.

Hänestä tilanne on huolestuttava, etenkin pohjoismaisiin naapureihin verrattuna. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaavat osuudet ovat 7–8 prosenttia.

– Jostain syystä emme osaa ajatella pitkäjänteisesti. Riskeihin varaudutaan aika heikosti, eikä niiden uskota osuvan omalle kohdalle. Suomalaiset luottavat myös aika paljon yhteiskunnan turvaverkkoihin. Moni voi yllättyä ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksensa määrästä. Se ei välttämättä ole niin suuri kuin on kuvitellut.

Työssäkäyvät opiskelijat
vaaravyöhykkeessä

Työssäkäynnillä elämäänsä rahoittavat opiskelijat ovat yksi riskiryhmä, jonka arkeen taloustilanteen heikkeneminen voi vaikuttaa varsin merkittävästi. Tyypillisesti määrä- ja osa-aikaisissa suhteissa työskentelevien opiskelijoiden työpaikat ovat erityisen herkkiä suhdannemuutoksille.

– Opiskelijathan ovat se joustava työvoimareservi, Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liiton asiantuntija Antti Hallia huomauttaa.

Hänen mukaansa opiskelija turvaa taloutensa parhaiten varautumalla yllättäviin menoihin.

– Työtulojen osuus budjetin välttämättömyysmenoista tulisi pitää mahdollisimman pienenä, ellei ole mitään puskurirahoitusta kuten säästöjä tai vanhemmilta tai puolisolta saatavaa tukea.

Ongelmana on asumisen kalleus. Ansiotyöstä saatujen tulojen osuus oli viime vuonna korkeakouluopiskelijan kokonaistaloudessa on noin neljännes, vanhemmilla opiskelijoilla ansiotyön merkitys on suurempi. Opetus ja kulttuuriministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan opiskelijoiden talouden suurin menoerä ovat asumiskustannukset, joita on keskimäärin 400 euroa kuukaudessa.

– Näkisin ihan vakavasti, että opiskelijat, joilla on erityisen korkeat asumiskustannukset, ovat suurin riskiryhmä. Jos opiskelija on rakentanut budjettinsa tiukasti työnteon varaan, jotta saa asua haluamallaan tavalla, työttömyys tai töiden väheneminen tuovat todennäköisesti tullessaan todella suuria elämäntapamuutoksia, Hallia sanoo.

Hänen mukaansa taloustilanteen synkkeneminen näkyy jo arjen taloudenpidossa.

– Opiskelijoiden ravintoloissa käyminen on vähentynyt merkittävästi. Sen lisäksi säästöjä on tällä hetkellä huomattavasti vähemmän heikomman kesätyötilanteen takia. Nähtävissä myös jotain merkkejä siitä, että ruokaan käytetään aiempaa vähemmän rahaa. Rahankäyttöä yleensäkin mietitään aiempaa tarkemmin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    6. 6

      Ulla Nord lähti etsimään ”kadonneita” miehiä – kolkutteli heidän oviaan ja auttoi kädestä pitäen

    7. 7

      Savo-Solar sai puolen miljoonan rahoituksen aurinkokeräimelleen

    8. 8

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    9. 9

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    10. 10

      Korkokatto isommillekin vipeille? Pikaluottoja halutaan suitsia tiukemmin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    6. 6

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    7. 7

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    8. 8

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    9. 9

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    10. 10

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää