Tee lapsellesi palvelus – anna mokata rahan kanssa

Se saattoi olla tsoukki. Espoosta huhutaan, että HS:n mielipidesivuilla julkaistu espoolaisteinin kirjoitus 200 euron kuukausirahan putoamisesta 150 euroon solidaarisuusveron takia oli vitsi. Teinien tekemä, kylläkin. Totta tai ei, kirjoitus muistutti siitä, että nuorten kanssa kannattaa neuvotella taskurahasta – puhumattakaan siitä, että rahaa annettaisiin, kun sitä pyydetään.


Säännöllisen viikko- ja kuukausirahan suosio näyttää olevan laskussa suomalaisissa perheissä.

– Aika suuri syy tähän on, että vanhemmat kuvittelevat tekevänsä lapselle palveluksen antaessaan rahaa, kun sitä pyydetään, sanoo yksityistalouden ekonomisti  Anu Numminen Nordeasta. Näin ajatellaan etenkin silloin, jos rahasta ei ole perheessä pulaa.

Kyseessä voi olla kuitenkin karhunpalvelus, Numminen sanoo. Jos rahaa tulee helposti pyytämällä, sen arvoa ei opi ymmärtämään.

Nummisen mukaan lasten ja nuorten olisi hyvä tietää, milloin ja miten paljon he saavat rahaa. Hänen mukaansa viikkorahan antaminen kannattaa aloittaa viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi aloittaa koulun. Kuukausirahaan voi vaihtaa esimerkiksi seiskaluokalle mentäessä, jotta nuori oppii pohtimaan rahan käyttöön pitkäjänteisemmin.

Ei haittaa, vaikka rahat lipsahtavat sormista jo kuukauden ensimmäisellä tai toisella viikolla parina ensimmäisenä kuukautena – siitä oppii.

– Suunnitelmallisuutta on parempi oppia teini-ikäisenä kuin aikuisena. Jottei käy niin, että vuokranmaksuun ei olekaan rahaa kun tuli kulutettua jo kaikkeen muuhun, Numminen sanoo.

Järjestä taskurahapalaveri,
syynätkää säästöt


Taskurahasta kannattaa järjestää eräänlaiset palkkaneuvottelut, jossa keskustellaan siitä, mihin lapsi rahaa tarvitsee ja mitä ostoksia vanhemmat olettavat lapsen taskurahoistaan hoitavan.

Lisäksi kannattaa sopia pelisäännöt sen varalle, että nuori tarvitsee lisää rahaa. Voiko lisäeuroja tienata jotenkin? Bonuksistakin kannattaa puhua – niitä voidaan luvata vaikkapa paremmasta matikan numerosta, Numminen vinkkaa.

Jälkikasvulle on myös viisasta tehdä selväksi, mikäli säästää heille aikuistumispesämunaa.

– Lapsille pitäisi kertoa, että sen lisäksi, että saat viikko- tai kuukausirahasi, me pistämme säästöön joka kuukausi esimerkiksi 50 euroa. Ja että rahat käytetään myöhemmin ajokorttiin tai vaihto-oppilasvuoteen, Numminen sanoo.

Näin lapsi ymmärtää rahat saadessaan, että niitä on kerätty kauan – sen sijaan, että uskoisi isojen summien irtoavan tuosta vain. Säästöjen kertymistä on myös hyvä seurata yhdessä.

Paljonko on paljon, paljonko
on sopivasti?


Suosituksia taskurahan määrästä Numminen ei anna. Niitä pitää harkita tapauskohtaisesti.

Nordean viime marraskuussa julkistama tutkimus antaa osviittaa yleisistä suuntaviivoista: Viikkorahaa nauttivat 9–11-vuotiaat suomalaislapset saavat keskimäärin neljä euroa, 12–14-vuotiaat seitsemän euroa ja sitä vanhemmat 17 euroa. Kuukausirahaa varhaisteinit taas saavat keskimäärin 28 euroa ja täysi-ikää lähentelevät  57 euroa.

Tutkimuksen mukaan taskurahan odotettiin tavallisesti riittävän makeisiin, huvituksiin ja peleihin.

Entä se mielipidekirjoituksessa mainittu 200 euron kuukausiraha, miten paljon se on?

Kulutustutkija ja professori Terhi-Anna Wilska sanoo, että pelkän summan perusteella on vaikeaa sanoa mitään. Jos sillä pitää kustantaa puhelinlasku ja vaatteet, summa kuulostaa tavalliselta. Jos se on puhdasta taskurahaa, niin sitten se on paljon, hän sanoo.

Enää ei kadehdita Leviksiä vaan
älykännyköitä ja mopoautoja


Yleisesti ottaen lapsilla ja nuorilla ei ole juuri sen enempää rahaa käytössään kuin ennenkään, Wilska sanoo. Sen sijaan perheiden erilaiset tulot näkyvät siinä, mitä jälkikasvulle ostetaan.

Kun 1980-luvulla köyhemmät katselivat kateellisena toisten Leviksiä eli kultakauttaan kulkeneita Levi’s-farkkuja, nyt he jäävät paitsi paljon kalliimmista asioista kuten kalliista älypuhelimista, mopoautoista ja järjestelmäkameroista.

Haloo, Espoo, näkyykö tämä siellä?

– Aiheesta puhuttiin opettajanhuoneessa juuri tänä aamuna, sanoo Tapiolan yläkoulun rehtori Heikki Pihkala. Tarkemmin sanottuna opettajat olivat pohtineet, voisiko nuorten antaa käyttää tietokoneita muistuttavia älypuhelimiaan opetuksessa. Osa opettajista oli kuitenkin sitä mieltä, että se ei käy, sillä kaikilla älypuhelimia ei ole, ja se muistuttaisi eroista perheiden varallisuudessa.

Pihkalan mukaan erot rahankäytössä näkyvät juuri kalliissa mobiililaitteissa. Tuloillaan oleva villitys ovat mopoautot – niitä seisoo nykyään muutaman koulun pihalla.

Wilska huomauttaa, että nykyteinit voivat olla edellisiä sukupolvia vastustuskykyisempiä kulutukseen kohdistuvalle ryhmäpaineelle. Hyvin nuoretkin voivat suhtautua kulutukseen kriittisesti ja erottautua sanomalla, että minuahan eivät älypuhelimet kiinnosta.

Lisäksi asuinalueiden eriytyminen toisistaan voi pehmittää eroja: Kun varakkaammat asuvat samoilla seuduilla ja köyhemmät toisilla, ristiriidat eivät kohtaa niin selvästi, Wilska sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    6. 6

      Savo-Solar sai puolen miljoonan rahoituksen aurinkokeräimelleen

    7. 7

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    8. 8

      Ulla Nord lähti etsimään ”kadonneita” miehiä – kolkutteli heidän oviaan ja auttoi kädestä pitäen

    9. 9

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    10. 10

      Korkokatto isommillekin vipeille? Pikaluottoja halutaan suitsia tiukemmin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    6. 6

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    7. 7

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    8. 8

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    9. 9

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    10. 10

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää