20, 30, 40 tai 50 vuotta – kukaan ei kelpaa töihin

Nuorilla aikuisilla on liikaa vaatimuksia, kolme–nelikymppisillä pieniä lapsia ja jo alle viisikymppiset ovat ikääntyviä. Kun kaikilla ikäryhmillä on työelämän näkökulmasta syntinsä, kuka töihin oikein kelpaa. Vai pitäisikö koko ajattelutapaa muuttaa rajusti?


Eri ikäisiin ihmisiin suhtaudutaan työelämässä usein varsin lokeroivasti. Parikymppisiä pidetään suoraan koulun penkiltä tulleina kakaroina, kolme–nelikymppisten työntekoa haittaavat pienet lapset ja jo alle viisikymppisiä voidaan pitää ikääntyvinä työntekijöinä, jotka eivät enää jaksa entisen lailla.

Asiantuntijoiden mukaan eri ikäluokkiin liittyvät epäluulot ja stereotypiat elävät työelämässä yhä vahvoina. Kaikkein eniten leimastaan kärsivät työuransa ehtoopuolella olevat ihmiset.

– Suurimmat epäluulot liittyvät ikääntyviin ihmisiin. Hirveän paljon on sellaisia käsityksiä, että ikäihminen ei enää opi, että sairastumisen riski on suurempi tai että iäkkäämpi työntekijä ei tee työtä yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin nuoremmat, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Marja-Liisa Manka sanoo.

Työ- ja organisaatiopsykologi, Sensitiva Oy:n omistaja Mikael Saarinen on Mangan kanssa samaa mieltä. Hänen mukaansa keski-iän ohittaneiden motivaatio kyseenalaistetaan voimakkaasti.

– Yli 50-vuotiaiden työntekijäryhmään liittyy yleinen harhakäsitys. Heidät nähdään stereotyyppisenä joukkona, joka käy töissä vain koska siellä on pakko käydä, Saarinen sanoo.

On kovin hullunkurista, että samaan aikaan kun julkisessa keskustelussa peräänkuulutetaan jatkuvasti eläkeiän nostamista, yhä nuorempia työntekijöitä pidetään osittain liian vanhoina työelämään.

– Entistä nuorempia ihmisiä on alettu pitää ikääntyvinä. Nykyään jo 45-vuotias voi olla sellainen, Manka sanoo.

Myös nuoria
vieroksutaan


Asiantuntijoiden mukaan työelämän toinen hyljeksitty ryhmä ovat nuoret työntekijät. Heihin liitetään usein mielikuva haluttomuudesta taipua muottiin.

– Alle kolmekymppisiin kohdistuu tutkimusten mukaan ihan selvästi sellainen epäluulo, että heillä on liikaa omia vaatimuksia muun muassa työajan ja lomien suhteen, Marja-Liisa Manka sanoo.

Nuoret suhtautuvat myös työpaikan vaihtamiseen avoimesti eivätkä siten ole niin sitoutuneita yhteen työpaikkaan.

Toisaalta vastikään koulun penkiltä irronneiden nuorien kuvitellaan olevan epätodellisenkin hyviä oppimaan uusia asioita. Todellisuudessa he eivät välttämättä ole muita parempia.

– Kun yli viisikymppisillä epäillään olevan jo toinen jalka haudassa, niin nuorilla puolestaan uskotaan olevan enemmän oppimiskykyä. Mutta ei ihmisen oppimiskyky katoa mihinkään, Mikael Saarinen sanoo.

Työnantajia huolettavat myös nuorien aikuisten muuttuvat elämäntilanteet. Kolmekymppisiltä naisilta kysytään yhä usein työhaastatteluissa mahdollisista lastenhankkimisaikeista. Lain mukaan kysymykseen ei tarvitse vastata, mutta siitäkin saatetaan vetää johtopäätökset.

Varhaiskeski-ikäiset
työnantajien suosikkeja


Kun vanhoja työntekijöitä vieroksutaan heidän kuvitellun huonon jaksamisensa vuoksi ja nuoria pidetään vaikeasti ennustettavina, tuntuvat varhaiskeski-ikäiset eli 35–45-vuotiaat olevan työnantajien silmäteriä.

– Keskimmäiseen ikäluokkaan ei kohdistu niin voimakkaita negatiivisia ennakkoluuloja. Heillä kuvitellaan olevan jo osaamista ja näkemystä, ja heidän jaksamiseensa uskotaan, Marja-Liisa Manka sanoo.

– Varmaan kolmenkympin ja neljänkympin välissä ovat ne työntekijät, joista kuvitellaan saatavan eniten irti, Mikael Saarinen sanoo.

Varhaiskeski-ikäisetkään eivät kuitenkaan ole täysin ennakkoluuloista vapaita. Heidän nuoruutensa avainvuodet ajoittuivat 1980- ja 90-luvuille, jolloin individualismista tuli Suomessa uudenlainen johtotähti.

– Tätä sukupolvea koskeva negatiivinen ajattelutapa on se, että heidän pitää saada "kaikki mulle heti nyt". He toivovat jatkuvasti parempia etenemismahdollisuuksia ja ovat puolestaan valmiita lopettamaankin työt, jos se on taloudellisesti mahdollista, Manka sanoo.

Töiden lopettaminen eli downshiftaaminen on suosituinta juuri tässä ikäluokassa, jolle työ ei enää ole elämää eniten määrittävä tekijä. Paluu sapattivapaalta työelämään voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi.

– Nämä ihmiset ovat tehneet yhden uran ja kypsyneet siihen. Työelämässä heitä ei välttämättä katsota hyvällä, kun he tekevät aikanaan paluuta, Saarinen sanoo.

Ajattelutavan muututtava
perusteellisesti


Asiantuntijat uskovat vakaasti eri ikäisten työntekijöiden vain hyödyttävän työyhteisöä. Nuoret tuovat uusia ajattelutapoja, kun iäkkäämpien kokemus ja tietotaito taas hyödyttävät muita.

– Työn tekemisen kulttuuria, tapoja ja arvostuksia tulisi muuttaa. Terve työyhteisö koostuu kaiken ikäisistä ihmisistä, Marja-Liisa Manka sanoo.

Tärkeintä olisi muuttaa koko ajattelutapaa, jossa työntekijä on tuotannontekijä ja hänestä revitään kaikki mahdollinen irti. Kun osaaminen on kohdillaan, työntekijää kannattaa kohdella lempeästi sen ylläpitämiseksi.

– Se on oikeasti vain osaaminen joka ratkaisee, eikä mikään muu seikka. Osaamista ja kompetenssia tarkasteltaessa kysymykset eri ikäryhmien elämäntilanteisiin liittyvistä haittapuolista ovat triviaaleja, Mikael Saarinen sanoo.

Hän muistuttaa, että elämäntilanteeseen liittyvät asiat ovat aina ennakoimattomia tapahtumia, joten niihin ei pidä edes pyrkiä vaikuttamaan. Työntekijöitä tulee vain tukea selviämään vaikeista paikoista.

Kaikkein eniten auttaisi katseen siirtäminen pitkälle tulevaisuuteen. Nykyisenlainen tahkoaminen kuluttaa ihmiset loppuun.

– Tarvitaan arvopohjaista johtamista. Voittojen tavoitteleminen on johtanut siihen, että henkilöstön tarpeiden huomioon ottaminen vaatii yrityksen johdolta aikamoista ponnistelua. Pitäisi miettiä, millä aikajänteellä pyritään olemaan tuottavia, Saarinen sanoo.

– Työnantajien pitäisi oikeasti yrittää hallita henkilöstövoimavaroja vähintään kymmenen vuoden tähtäimellä, ei kahden–kolmen vuoden tähtäimellä. Kun metsästetään nopeita voittoja, niin henkilöstövoimavaroista tulee pelitavaraa, hän sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    2. 2

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    3. 3

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    4. 4

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    5. 5

      Ruotsin valtio valittaa: Meille maksetaan liikaa veroja

    6. 6

      Donald Trumpin ”talvipalatsi” on huikean kallis eliittiklubi – katso hulppeat kuvat kartanosta

    7. 7

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    8. 8

      Miljoonahankkeen neuvonantaja paljastaa 5 vinkkiä menestykseen

    9. 9

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    10. 10

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    3. 3

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    4. 4

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    5. 5

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    6. 6

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    7. 7

      Kreikka tarvitsee taas rahaa – näin se vaikuttaa Suomeen

    8. 8

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    9. 9

      Donald Trumpin ”talvipalatsi” on huikean kallis eliittiklubi – katso hulppeat kuvat kartanosta

    10. 10

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    3. 3

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    4. 4

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    5. 5

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    6. 6

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    7. 7

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää