Oma raha

Valikko

Oma raha

Lainakeksintö hämmentää: "Alkaa olla isoa bisnestä"

Valtiovarainministeriöllä on kirimistä. Se valmistelee uutta joukkorahoituslakia samalla, kun vertaislainat ja kaikenlaiset joukkoistamishankkeet kehittyvät ja muuttavat nopeasti muotoaan.


Vertaislainojen kysyntä kasvaa Suomessa.

Elokuussa 2013 rantautuneen virolaisen Bondoran luottoja on anottu 131,6 miljoonan euron arvosta Suomesta. Niitä on myönnetty 5,7 miljoonan euron arvosta. Koko Euroopassa vastaavat luvut ovat 400 miljoonaa ja 25 miljoonaa euroa.

– Suomi on ollut meillä kaikkein nopeimmin kasvava alue, ja odotamme nopeaa kasvua ensi vuonna, yhtiön talousjohtaja Jevgenijs Kazanins kertoo Taloussanomille.

Fixura puolestaan kertoo välittäneensä vertaislainoja yli 33 miljoonan euron arvosta.

– Tämä alkaa olla aika isoa bisnestä, Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) lakimies Rikhard Merikoski sanoo.

Kazaninsin mukaan tyypillinen suomalaisasiakkaan lainasumma on 3 800 euroa, kahden vuoden maksuajalla. Bondora on alkanut kilpailla tosissaan koroilla. Lainan todellinen vuosikorko on 25,5 prosenttia. Tässä kuussa yhtiö alkaa tarjota "avainasiakkailleen" 14 prosentin lainoja. Ensi vuonna heille on tarkoitus tarjota yhdeksää prosenttia.

– Tulevat koronlaskut tekevät Bondorasta paljon halvemman, helpomman ja nopeamman vaihtoehdon pankkilainoille, Kazanins kehuu.

KKV linjaa vertaislainojen korkoja

Bondoran ja Fixuran lisäksi Suomessa toimivat vertaislainayhtiöistä ainakin Trustbuddy, Vertaislaina ja Fellow Finance. Niistä kaksi ensimmäistä tarjoaa pienlainoja, joiden vuosikorot voivat nousta hurjiksi, kuten pikavipeillä ennen korkokattoa.

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on parhaillaan vireillä muutama vertaislainajuttu. Niissä pohditaan korkokattosäännöksen soveltamista. Korkokatto on tällä hetkellä noin 50,5 prosenttia lainasta. Katto koskee vain alle 2 000 euron lainoja. Esimerkiksi Vertaislaina-yhtiön laskuri antaa 200 euron lainalle suuntaa-antavaksi todelliseksi vuosikoroksi 467 prosenttia.

– Korot ovat olleet lähes poikkeuksetta suurempia kuin korkokatto, Rikhard Merikoski KKV:stä kertoo.

Virasto on kallistumassa kantaan, jonka mukaan ainakin yksi vertaislainayhtiö on tyypiltään luotonantaja. Siten yhtiö olisi sopimussuhteessa velalliseen. Näin tulkittuna yhtiöön pitäisi soveltaa kuluttajasuojalain kulutusluottosäännöksiä ja korkokattoa.

Ylen MOT-ohjelman mukaan samaa kädenvääntöä on käyty käräjäoikeuksissa, joissa on leikattu ruotsalaisen Trustbuddyn velan korkoja. Myös KKV tutkii yhtiötä, Merikoski kertoo.

Katvealueita valvontavirastoilla

Jos yritys myöntää pienlainoja, sen on oltava Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) luotonantajarekisterissä. Toimintaa valvoo silloin myös KKV. Bondorasta kerrotaan, että yhtiö on hakeutumassa rekisteriin.

Finanssivalvonta (Fiva) valvoo sijoituspalveluyhtiöitä ja pankkeja. Lainamuotoinen joukkorahoitus tai vertaislainat eivät kuulu sille, vaikka ne myöntävät kuluttajaluottoja ja markkinoivat näin lainaamista sijoituksina, Fivan markkinavalvoja Ulla Larmi selvittää.

– Jos joku lainaa rahaa toiselle, siitä syntyy kahdenkeskinen velka. Se ei täytä siirtokelpoisen arvopaperin määritelmää, jota laki sijoituspalveluista sääntelee.

Koska vertaislainayhtiöt eivät myöskään lainaa rahaa omasta taseestaan vaan vain välittävät sitä lainaajalta toiselle, ne eivät lukeudu luottolaitoksiksi.

– Ilmiössä kuluttajalle on hankalaa, että termin sijoittaminen alla voidaan tehdä kovin monenlaisia asioita.

Osa toiminnasta menee katvealueelle, jota ei valvo kukaan, valtiovarainministeriön (VM) rahoitusmarkkinaosaston neuvotteleva virkamies Aki Kallio sanoo.

– Mikä on lainaa kuluttajalta toiselle, mikä kuluttajalta elinkeinonharjoittajalle ja missä asemassa palvelualusta on välissä? Kokonaisuus on niin juridisesti kuin käytännön tasolla hankalasti arvioitava, koska vertaislainatoimintaa ei ole erikseen säännelty.

VM valmistelee joukkorahoituslakia

VM tekee parhaillaan selvitystyötä ja hahmottelee erityislakia, jolla vastikkeellisen joukkorahoitusmuodon kenttä saataisiin kokonaisuudessaan sääntelyn piiriin. Hanke on vaikea: erilaisia toimintamuotoja paljon ja kenttä elää koko ajan.

Aki Kallio kuulostaa silti innostuneelta joukkorahoituksesta, jonka taloudellinen potentiaali alkaa valjeta myös Euroopan unionin (EU) komissiolle. Rahoitusmarkkinoilla tarvitaan selkeitä pelisääntöjä joukkorahoitustoimijoille, mutta uudenlaista kilpailua aikaansaavaa ja orastavaa markkinaa ei saisi tappaa sääntelyllä, hän sanoo.

– Moni vertaislainayritys toimii vastuullisesti. Tavoitteena on antaa heille kestävä ja ennakoitava pohja riittävää sijoittajansuojaa unohtamatta.

Lakiesitys pyritään saamaan valmiiksi jopa vielä nykyhallituksen esiteltäväksi uudelle eduskunnalle toukokuussa. On erittäin todennäköistä, että aikataulu kuitenkin venyy suunnitellusta.

Oikaisu 12.12 kello 8.00. Jutussa korjattu kohta "kaksi jälkimmäistä" "kahteen ensimmäiseen", viittaus isoista vuosikoroista kohdistui virheellisesti Fellow Financeen. Sen vuosikorko on KSL:n mukainen maksimi 50 prosenttia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin Finnairin lentäjät pysyvät hereillä pitkillä lennoilla

    2. 2

      Sijoittaja, näistä osakkeista voit odottaa hyviä osinkoja

    3. 3

      Huoltamoketjun johtaja TS:lle: Bernerin liikenneyhtiö ”hullu järjestelmä”

    4. 4

      Tieto aloittaa yt-neuvottelut – koskee 250 työntekijää

    5. 5

      Yle: Remonttitaidottomat tyhjätaskut pelastivat Juhani Ahon synnyinkodin

    6. 6

      Elektroniikkakaupan haastaja Power jatkaa katteiden kuritusta – ”Tämä on brutaali markkina”

    7. 7

      Kannattaako Helsinkiin muuttaa työn perässä? Kuvio kertoo

    8. 8

      Megakauppa: Ray-Banien valmistaja vaihtaa omistajaa

    9. 9

      Alennus jopa 329 euroa – katso jättilista halventuneista lääkkeistä

    10. 10

      Hinnat laskivat – S-ryhmän myynti kasvoi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin Finnairin lentäjät pysyvät hereillä pitkillä lennoilla

    2. 2

      Alennus jopa 329 euroa – katso jättilista halventuneista lääkkeistä

    3. 3

      Elektroniikkakaupan haastaja Power jatkaa katteiden kuritusta – ”Tämä on brutaali markkina”

    4. 4

      Kannattaako Helsinkiin muuttaa työn perässä? Kuvio kertoo

    5. 5

      Kahden kastin eläkeläiset: Toisten tulot pomppasivat, toisille 750 euroa kuussa

    6. 6

      Sijoittaja, näistä osakkeista voit odottaa hyviä osinkoja

    7. 7

      Talousprofessori: Käteiset pois – köyhien parhaaksi

    8. 8

      Jopa 50 % – 1 500 lääkkeen hinta laski

    9. 9

      Professori Verkkouutisissa: Työhuonettani siivotaan 7 000 euron palkalla

    10. 10

      Kiista leimahti Fiatista: ”Mahdotonta hyväksyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin Finnairin lentäjät pysyvät hereillä pitkillä lennoilla

    2. 2

      Professori Verkkouutisissa: Työhuonettani siivotaan 7 000 euron palkalla

    3. 3

      Alennus jopa 329 euroa – katso jättilista halventuneista lääkkeistä

    4. 4

      Isot mätkyt – panimopomon mitta täyttyi: ”Onko tässä mitään järkeä”

    5. 5

      Anttilan konkurssi kolahti Hong Kongiin

    6. 6

      Suomalaiset suivaantuivat uuden Kodin1:n hinnoista – ”Jos tilaat 20 eurolla, 59 euron toimituskulut ovat liikaa”

    7. 7

      Kahden kastin eläkeläiset: Toisten tulot pomppasivat, toisille 750 euroa kuussa

    8. 8

      Kysely maalaa tylyn kuvan te-toimistoista – ”Työpaikat ovat sellaisia, että niitä ei kukaan huoli”

    9. 9

      Professori näkee Sipilän Intian-matkassa ”tiettyjä epäilyttäviä piirteitä” – eduskuntakäsittely mahdollinen

    10. 10

      Tällaiset asiakkaat maksavat pankkipalveluista vähiten – onko sinulla tarpeeksi velkaa tai varoja?

    11. Näytä lisää