Kevyemmät vyönkiristykset, silti enemmän harmia

Analyysi
Hallituksen havittelemat talouden vyönkiristykset näyttävät keveämmiltä kuin viime laman kulukuuri, mutta tämä on "säästösummien" harhaa. Viimeksi vyönkiristyksiä pehmensi kolme tärkeää apukeinoa – joista yksikään ei ole nyt tarjolla. Nyt kiristyksiä pehmentää korkeintaan aika, sillä niihin ei ole pakon sanelemaa kiirettä.


Talouspolitiikan ponnistelut keskittyvät valtiontalouden tasapainottamiseen, ja pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus haluaisi oppositiopuolueiltakin tukea julkisen talouden "säästötalkoisiin".

Hallitus on aiemmin päättänyt sopeuttaa julkisen talouden menoja ja tuloja yhteensä noin 4,5 miljardin euron veronkorotuksin ja menoleikkauksin. Sen mukaan vastaavia sopeutustoimia olisi vielä pantava toteen ainakin kolmen miljardin euron verran.

Ainakin tuon verran olisi menoja leikattava ja tuloja saatava lisää, jotta julkinen talous taas saavuttaisi kestävän tasapainon. Näin arvioivat julkisen talouden kestävyyslaskelmia vastikään valtiovarainministeriölle (VM) laatineet talousviisaat.

Yhteensä vajaan kahdeksan miljardin euron sopeutustoimet ovat pienempi rahasumma kuin viime lamavuosien vyönkiristyksissä kokoon kursitut yli kymmenen miljardin euron "säästöt" surullisen kuuluisine juustohöyläleikkauksineen.

VM:n esimerkiksi Yle Uutisille esittämien arvioiden mukaan 1990-luvun "säästöt" vastasivat vertailuvuodesta riippuen 10–20:a prosenttia Suomen vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.

Sen jälkeen maan talous on kasvanut yli tuplaten suuremmaksi, ja valtiontalous on kasvanut samassa suhteessa. Niinpä rahasummina mitaten lamaleikkauksia puolta keveämpien vyönkiristysten luulisi sujuvan helposti.

Miksi näin ei kuitenkaan ole, vaan talouden tasapainotoimien valmistelu ja toteen saattaminen näyttää päinvastoin varsin vaikealta tai jopa vastenmieliseltä?

Siksi, että tällä välin moni muukin asia kuin päätöksiä tapaileva hallitus on muuttunut.

Julkisen talouden tasapainottamista vaikeuttaa ainakin kolme isoa muutosta. Mutta onneksi edes yksi muutos myös helpottaa tehtävää.

Valuutta, korot
ja talouskasvu


Viime lamavuosien vyönkiristyksissä Suomea auttoivat täsmälleen samat kolme keskeistä apukeinoa, joiden avulla rahoitus- ja talouskriiseihin ajautuneet valtiot ovat kautta maailman ja kautta aikain pyrkineet korjaamaan tasapainohäiriöitään.

Nyt näistä keinoista ei ole yksikään Suomen ulottuvilla eikä niistä näin ollen ole apua.

Nämä keinot olivat:

1) Vientivetoisen talouskasvun alulle saattaminen valuutan heikentämisen avulla.

2) Vientivetoisen talouskasvun voimistaminen ulkomaisen talouskasvun avulla.

3) Vyönkiristysten haitallisten kysyntävaikutusten lievittäminen rahapolitiikan tuntuvin kevennyksin.

Nyt Suomi on euromaa eikä Suomella ole keinoja vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon, joten Suomen vientiteollisuus kärsii kansallisiin oloihin liian kalliista eurosta ja kutistuu eikä suinkaan kukoista.

Suomen vientiteollisuuden keskeiset vientimarkkinat potevat talousanemiaa ja yrittävät itsekin saada aikaan vientivetoista kasvua, joten vetoapua ei hevin ole odotettavissa ulkomailtakaan.

Suomen niin kuin muidenkin euromaiden rahapolitiikka on samaan tapaan muiden käsissä kuin valuuttapolitiikka.

Sattumoisin Suomen rahoitusolot ovat jo valmiiksi niin keveät, ettei niissä ole keventämisen varaa kuin nimeksi. Lisäksi euroalueen keskuspankki EKP on viime kuukausina ennemmin kiristänyt kuin keventänyt rahoitusoloja.

Näin kolme viime lamavuosien suurta apukeinoa jäävät tältä erää käyttämättä.

Uusi talouskasvu alkoi
markan kellutuksesta


Vaihtoehtoista historiaa ei ole tarkasteltavissa. Näin ollen ei voi kuin arvailla, missä kunnossa ja kuinka nopeasti Suomen talous olisi noussut lamasta, jos Suomi olisi jo 1990-luvun alussa ollut euromaa vailla omaa valuutta- ja rahapolitiikkaa ja niiden suomia apukeinoja.

Se kuitenkin selviää taloustilastoista, että Suomen talouden syöksy katkesi hyvin pian sen jälkeen, kun Suomen Pankki lopetti "vahvan markan" puolustamisen ja vapautti markan kellumaan – ja käytännössä salli markan voimakkaan heikkenemisen.

Markan ulkoinen arvo heikkeni alle vuodessa melkein 40 prosenttia suhteessa metsä- ja metalliteollisuuden tärkeään laskutusvaluuttaan Yhdysvaltain dollariin. Markka heikkeni suhteessa dollaria laajempaan vientivaluuttojen koriin noin 20 prosenttia.

Suomen vientiteollisuus alkoi elpyä hyvin nopeasti markan kellutuksen jälkeen, ja pian vientitulojen kasvu alkoi heijastella uutta nousukautta muuhunkin talouteen. Elpymistä auttoi talouskasvun kiihtyminen Suomelle tärkeillä länsimarkkinoilla.

Laman alkuvuosien taloussyöksyn oikeneminen ja kääntyminen uudeksi kasvuksi antoivat ratkaisevaa taustatukea julkisen talouden vyönkiristyksille. Talouskasvu voimisti Suomen kansantaloutta enemmän kuin vyönkiristykset heikensivät sitä.

Ilman talouden kasvua 1990-luvun vyönkiristykset olisivat olleet vaarassa epäonnistua. Nyt talousvyötä on tarkoitus kiristää ilman kasvun tuomaa voimaa.

Koronlaskut antoivat
tukea kotimarkkinoille


Kotimaisten rahoitusolojen radikaali keveneminen oli kolmas tärkeä taustatuki, joka helpotti lamavuosien aikaisia julkisen talouden vyönkiristyksiä enemmän kuin viennin elpyminen olisi yksin kyennyt helpottamaan.

Kotimaiset korot olivat laman alkaessa sietämättömän korkealla samasta syystä kuin markka oli yliarvostettu: Suomen Pankki oli epätoivoisesti puolustanut markan ulkoista arvoa esimerkiksi juuri korkoja nostamalla.

Tämäkin helpottui pian markan kellutuksen jälkeen, kun hirmukorkoihin ei ollut enää tarvetta ja Suomen Pankki salli niiden laskea. Lyhytaikaiset rahamarkkinakorot olivat korkeimmillaan yli 15 prosenttia mutta laskivat 1990-luvun puoliväliin mennessä noin puoleen.

Rahoitusolojen tuntuva keveneminen oli ratkaiseva muuttuja, joka lievensi julkisen talouden vyönkiristysten kokonaiskysyntää kutistavia vaikutuksia. Korkotuki lievensi myös devalvaation kotimaista kulutuskysyntää rasittavia vaikutuksia.

Ilman korkojen laskua ja sen suoria ja epäsuoria kysyntävaikutuksia julkisen talouden vyönkiristykset olisivat rasittaneet taloutta koko painollaan ja enemmän kuin viennin elpyminen olisi yksin kyennyt korvaamaan. Niin kuin nyt uhkaa käydä.

Kiristyksillä ei
tulipalokiirettä


Hallituksella on apunaan sentään yksi vyönkiristyksiä helpottava seikka, joka on lisäksi ratkaisevasti paremmalla mallilla kuin 1990-luvun lamavuosina. Nyt julkisen talouden tasapainoponnisteluihin ei ole pakon sanelemaa kiirettä niin kuin viime laman syövereissä oli.

Julkisen talouden tasapainottamiseen voi toki olla nytkin "poliittinen pakko", mutta se on eri asia kuin kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden sanelema kirjaimellinen pakko. Sellaisesta ei näy nyt minkäänlaisia merkkejä.

Viime laman alkaessa Suomen valtio oli likimain velaton, mutta lama rykäisi budjettitalouden railakkaasti alijäämäiseksi ja sysäsi valtion äkkijyrkkään velkakierteeseen.

Kansainväliset rahoitusmarkkinat löivät hanat kiinni Suomen valtiolta ennen kuin velkaantuminen oli kunnolla edes alkanut. Suomen Pankin "vahvan markan" politiikka hirmukorkoineen oli kuin omaan jalkaan ampumista, sillä se oli myrkkyä valtiollekin.

Laman alkaessa Suomen valtio joutui maksamaan uudesta velkarahasta korkeimmillaan melkein 14 prosentin keskikorkoa.

Moinen hirmukorko oli yhtä kuin porttikielto markkinoille – ja se oli yhtä kuin pakko panna vyönkiristykset saman tien toimeksi. Ilman kotimaisten eläkelaitosten mittavia velkakirjaostoja valtio tuskin olisi saanut tarvitsemaansa määrää velkarahoitusta. Edessä olisi ollut Kreikan kohtalo ja alistuminen valuuttarahasto IMF:n kriisitoimiin.

Silloin Suomi oli pakkoraossa, jollaisesta nyt ei näy minkäänlaisia enteitä.

Parempi auttaa kuin
estää talouskasvua


Nyt tällaista rahoitusmarkkinoiden pakkoa ei ole. Suomen valtio kuuluu euroalueen ja samalla koko maailman aniharvoihin luottovaltioihin – ja saa tuoretta lainarahaa käyttöönsä alle kahden prosentin korolla eli melkein ilmaiseksi.

Näin leppoisina rahoitusolot eivät välttämättä pysy loputtomiin, joten talous on ennen pitkää syytä saattaa tasapainoiselle tolalle. Mutta ainakaan markkinoiden puolesta vyönkiristyksillä ei ole tulenpalavaa kiirettä.

Markkinoiden leppoisa tunnelma voi kestää epäonnistuneitakin kiristystoimia, mutta tästä ei ole takeita. Jos vyönkiristykset heikentävät taloutta enemmän kuin leikkaavat alijäämiä, kääntyvät leikkaukset tarkoitustaan vastaan: alijäämäisyyden ja velkaisuuden suhdeluvut heikkenevät eivätkä kohene.

Tasapainotoimien viivyttelystäkin voi koitua haittaa, jos alijäämä ja velka jatkavat kasvuaan ilman talouden elpymistä kasvuun. Jos sitä vastoin talous toipuu uuteen kasvuun, helpottuvat tasapainotoimet niin kuin kävi viime laman jälkeen.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

  • ANAlyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    2. 2

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    3. 3

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    4. 4

      Valinnanvapautta alettiin kokeilla tänään Jyväskylässä – 174 vaihtoa ensimmäisen 8 tunnin aikana

    5. 5

      Kulta on kallistunut selvästi – sijoittajat pelkäävät osakkeiden olevan vaarallisen kalliita

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    8. 8

      Bild: Kreikka tarvinnee ”kaksinumeroisen miljardisumman”

    9. 9

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    10. 10

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    6. 6

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    7. 7

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    8. 8

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    9. 9

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    10. 10

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää