Protestiäänet pehmentävät EU:n talouspolitiikkaa

Analyysi
EU-kriittiset puolueet saanevat ensi viikonlopun eurovaaleissa runsaan kannatuksen, mutta tuskin kuitenkaan enemmistöä EU:n parlamentissa. Silti ne riittänevät politiikan suunnan muutokseen. Mitä enemmän kansalaiset antavat protestiääniä sitä varmemmin talous- ja rahapolitiikan linja kevenee.


Vaaliennusteiden mukaan Euroopan unionin (EU) poliittinen värikartta muuttuu ensi viikonlopun parlamenttivaaleissa tuntuvalla mutta ei kuitenkaan radikaalilla tavalla.

Väripaletin kummallakin laidalla voimakkaat sävyt voimistuvat mutta eivät niin paljon, etteikö säyseillä keskisävyillä säilyisi haaleaa yleisilmettä hallitseva asema.

Äänioikeutettujen EU-kansalaisten niukka enemmistö ei ehkä käy lainkaan äänestämässä ja äänestävienkin enemmistö antanee tukensa vanhoille valtapuolueille.

Suomeksi sanottuna äänestäjien enemmistö antanee puoltolauseensa valtapuolueiden harjoittamalle politiikalle.

Tällainen ennakko-odotus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lukuisten EU-kriittisten ja suorastaan EU-vastaisten puolueiden entistä suuremmalla kannatuksella olisi merkitystä. Sillä nimittäin on.

Protestiäänten ei tarvitse kantaa yhtään EU-kriittistä puoluetta yhdenkään maan suurimmaksi eikä kaikkien protesti- ja vaihtoehtopuolueiden tarvitse nousta edes yhdessä EU-parlamentin suurimmaksi ryhmäksi muutoksen aikaansaamiseksi.

Pelkkä protestipuolueiden tuntuva kasvu pakottaa pääpuolueet politiikan suunnanmuutokseen. Näin käy, jos politiikan virtauksia luovivat poliitikot toimivat näiden vaalien jälkeen niin kuin poliitikoilla on tapana.

Talous- ja rahapolitiikkaan suunnanmuutos tietänee linjan löystymistä.

Vaalien vipuvaikutus
muuttaa politiikan suuntaa


Poliittisen muutoksen vipuvoima on yhtä vanha ilmiö kuin monipuoluejärjestelmään perustuva edustuksellinen kansanvalta.

Vihreän ympäristöliikkeen ei tarvinnut Suomessa tai muissakaan Euroopan maissa voittaa enemmistöä yksissäkään parlamenttivaaleissa noustakseen 1980-luvulta lähtien yhdeksi tärkeäksi ilmiöksi ja poliittisen suunnan muuttajaksi.

Pelkkä vihreän liikkeen kannatuksen kasvu ja ympäristötietoisuuden korostuminen muuallakin yhteiskunnassa kuin politiikassa alkoi pian muuttaa valtapuolueidenkin painotuksia.

Ensin perinnepuolueet ylenkatsoivat "hippien" ja "piipertäjien" harrastelijamaista räpeltämistä, sitten ne huomasivat menettävänsä kannattajia – ja lopulta niiden oli pakko muuttua. Viimeistään 1990-luvun lopulla kaikki puolueet halusivat esiintyä ympäristöpuolueina.

Olipa poliittinen muutos vilpitön tai äänten kalastelua, olivat muutoksen vaikutukset joka tapauksessa kiistattomia: politiikka on lainsäädännöstä alkaen tänään olennaisesti vihreämpää kuin pari vuosikymmentä sitten.

Samanlainen poliittisen muutoksen heijastusvaikutus näkyi Suomen viime eduskuntavaalien jälkeen.

Ensin perussuomalaiset saivat esimerkiksi euroalueen kriisitoimia vastustavilla linjauksillaan vaaleissa suuren kannatuksen. Pian vaalituloksen vipuvaikutus tiukensi Suomen linjaa kriisitoimissa, vaikka perussuomalaiset olivat jääneet eduskunnassa oppositioon.

Todennäköisesti tämänviikkoisten eurovaalien tuloksessa esiin nousevalla tyytymättömyydellä on samanlainen vaalien jälkeen politiikan suuntaa muuttava vipuvaikutus.

Työttömyys ja talouden
huolet protestien syy


Vaalien jälkeen – ja epäilemättä jo ennen vaaleja – pääpuolueet puntaroivat joka ikisessä EU-maassa vaalitulosten syitä ja seurauksia. Ne miettivät, miten estää kannatusta hupenemasta näiden vaalien jälkeenkin.

Vanhoille valtapuolueille menestysten ja menetysten syyt voivat olla kohtalokkaan tärkeitä. Ne ovat pelkkiä eurovaaleja tärkeämpiä, sillä tämänviikkoiset vaalit voivat enteillä seuraavien kansallistenkin vaalien suuntaa.

Yksi erittäin todennäköinen syy protestiäänestäjien tyytymättömyyteen löytyy talousongelmista. Tämän lajin tyytymättömyys on likimain väistämätöntä vaaleissa, jotka järjestetään viiden kriisivuoden jälkeen kesken taantuman tai suoranaisen laman.

Tuskin kovin moni EU-maiden yhteensä yli 25 miljoonasta työttömästä ja isosta joukosta asuntonsa menettäneistä ja muutoin talousolojen kaltoin kohtelemista kansalaisista on tyytyväinen viime vuosina harjoitettuun talouspolitiikkaan.

Kriisimaissa ja muista jäsenmaista esimerkiksi Ranskassa äänestävä yleisö on hyvin tyytymätöntä talouden vyönkiristyksiin, joita ovat vaatineet ja panneet toteen etenkin EU:n komissio ja euromaiden keskuspankki EKP. Kansallisiakin vyönkiristyksiä on Suomea myöten usein perusteltu komission vaatimuksilla.

Yksi protestiäänien todennäköinen vipuvaikutus onkin, että vaalien jälkeen talousvyö löystyy ennemmin kuin kiristyy lisää tai edes pysyy yhtä kireällä kuin tähän asti.

Vyönkiristyksistä
kasvun tapailuun


EU:n komissio on jo antanut joillekin jäsenmaille lisää aikaa julkisen talouden tasapainotavoitteiden saavuttamiseksi, ja useimmille maille aiemmin määrättyjen vyönkiristysten ankarin kiristysvaihe on joka tapauksessa ohi.

Vaalien jälkeen talouspolitiikan viritys todennäköisesti silti kevenee ja painopiste siirtyy julkisen talouden tasapainottamisesta ja velkaantumisen hidastamisesta uuden talouskasvun ja uusien työpaikkojen tavoitteluun.

Ehkä vaalien jälkeen komissiokin tuumaa, että lievästi velkavetoinen täsmäelvytys esimerkiksi työllisyyskehitystä tukeviin investointeihin voi sittenkin olla paikallaan. Ja miksipä ei olisi, kun velkaantuminen näyttää joka tapauksessa jatkuvan?

Paine tällaiseen käänteeseen on erittäin kova esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa. Samoin Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa on huutava pula työpaikoista ja talouskasvusta.

Yleisen talouspolitiikan suunnan muutoksen lisäksi kriisimaiden talousoloja on hyvin suurella todennäköisyydellä tarkoitus keventää. Ainakin Kreikan eduksi on tiettävästi suunnitteilla hätäluottojen huojennuksia, joiden julkinen puiminen alkaa tosin vasta vaalien jälkeen.

Hätäluottojen huojentaminen samoin kuin talouspolitiikan yleinenkin keventäminen ovat eurovaalien edellä europäättäjille vaikeaa tasapainoilua, sillä osa protestiäänestäjistä vaatii juuri talouspolitiikan keventämistä mutta osa myös kiristämistä.

Esimerkiksi Saksan poliittinen johto ei halunne keskustella Kreikan tai muiden kriisimaiden hätäluottojen huojentamisesta ennen vaaleja, sillä se olisi omiaan kasvattamaan kriisitoimia muutoinkin vastustavan AfD-puolueen kannatusta.

Myös rahapolitiikka
kevenee vaalien jälkeen


Vaalien jälkeen on odotettavissa talouspolitiikan loivennusten lisäksi rahapolitiikan uusia kevennystoimia. EKP onkin viime viikkojen mittaan lukuisia kertoja julkisesti vihjaillut ryhtyvänsä seuraavan kerran keventämään euroalueen rahoitusoloja mahdollisesti jo kesäkuussa.

EKP:n ajoitus ei ainakaan muodollisesti kytkeydy EU:n parlamenttivaaleihin tai niiden tulokseen, eikä EKP:n johto kuuna päivänä myöntäisi tekevänsä ainuttakaan toimenpidettä protestiäänestäjien tai kenenkään muunkaan mieliksi.

Virallisesti EKP on EU:n muista toimielimistä samoin kuin kansallisista parlamenteista riippumaton euroalueen rahaviranomainen, joka toteuttaa rahapolitiikkaansa kaikin puolin itsenäisesti.

Muodollisesti itsenäinen asema ei kuitenkaan estäne EKP:n johtoa seuraamasta vaaleja ja protestiäänien määrää yhtä tarkkaan kuin EU:n muidenkin toimielimien edustajat ja vanhojen valtapuolueiden johtajat.

Samoin EKP:n johto puntaroi huolellisesti vaalituloksen syitä ja seurauksia. Niinpä protestiäänien vipuvaikutus ulottuu talouspolitiikan lisäksi todennäköisesti myös rahapolitiikkaan.

EU:n ja rahaliiton epäsuosio on väistämättä myös EKP:n ongelma. Jos esimerkiksi Ranskassa alkaa vaalien jälkeen vakava keskustelu frangiin palaamisesta, on tämä omiaan vaikeuttamaan EKP:n tehtävää ja asemaa. Siksi se halunnee välttää moista keskustelua edes alkamasta.

Ehkä EKP huomaakin pian vaalien jälkeen, että rahapolitiikan päätavoite, hintavakaus, on vaarassa, ja että siksi rahapolitiikan toimin onkin tarpeen ryhtyä tukemaan talouskasvua ja työllisyyttä.

Tai sitten EKP keksii jonkin muun perustelun – mutta joka tapauksessa myös rahapolitiikka todennäköisesti kevenee vaalien jälkeen.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

  • ANAlyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    2. 2

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    3. 3

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    4. 4

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    5. 5

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    6. 6

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    7. 7

      Suomalaisyritysten Venäjä-näkymät paranivat – ”Ei ole odotettavissa rakettimaista nousua”

    8. 8

      Kiero kikka: Koeaika olikin pätkätyö

    9. 9

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    4. 4

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    5. 5

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    6. 6

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    7. 7

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    8. 8

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    9. 9

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    10. 10

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    7. 7

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    8. 8

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    9. 9

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    10. 10

      Sähköyhtiö kuivasi järven – jopa kaksi miljoonaa kalaa kuoli

    11. Näytä lisää