Pörssiuutiset

Valikko

Pörssiuutiset

Pääoman vuoro voittaa – keskuspankki auttaa

Analyysi
Taloudessa kaikki eivät voita yhtä aikaa, ja toisinaan yhden voitto on toisen tappio. Siksi tulojen ja varallisuuden jaosta käy taas kova köydenveto työvoiman ja pääoman välillä. Keskuspankki on valinnut puolensa – sen mielestä nyt on pääoman vuoro voittaa.


– Ei ole tilannetta, jossa kaikki voittaisivat yhtä aikaa, muistutti Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kansallisen radio- ja televisioyhtiön Ylen yleisöä viime lauantaina. Hän esiintyi yhtiön Ykkösaamu-ohjelman haastattelussa.

Ja tottahan pääjohtaja on oikeassa: taloudessa yhden voitto on toisinaan toisen tappio. Ei toki aina eikä välttämättä, mutta varsinkin Suomen viime vuosien talousanemiassa kyse on kutistuvan ennemmin kuin kasvavan kakun jakamisesta.

Viime perjantain mielenilmaukset ja protestimarssit Helsingin keskustassa muistuttivat ristiriidoista ja vastakkainasettelusta, joita jaettavan kakun kutistumisesta koituu.

Marssit olivat vastalause hallituksen kaavailemille työehtojen ja -tulojen heikennyksille, joista pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi viime keskiviikon televisiopuheessaan niin ikään Ylen lähetyksessä.

Pääjohtaja Liikasen mielestä marssit ja mielenilmaukset ovat kansalaisten perusoikeuksia. Hän näytti muutenkin antavan tukensa hallituksen säästöaikeisiin tyytymättömille, jotka sattumoisin ovat käytännössä kaikki palkansaajia järjestöineen.

Hallitus sai pääjohtajalta sapiskaa siitä, että sen valmistelemat säästöaikeet "eivät suuntaudu tasaisesti". Samalla hän rohkaisi hallitusta ja työmarkkinaosapuolia hakemaan sopua, sillä "taloutta elvyttävä sopu löytyy, kunhan taakka jaetaan oikeudenmukaisesti".

Moite koski kuitenkin vain hallituksen kaavailemien säästö- ja leikkaustoimien toteutustapaa eikä sinänsä ajatusta vyön kiristämisestä. Aiemmin Liikanen on päinvastoin väsymättä patistellut talous- ja työmarkkinapolitiikan päättäjiä määrätietoisiin toimiin esimerkiksi työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi ja työn kustannusten leikkaamiseksi.

Siitä pääjohtaja ei lausunut lauantain televisiohaastattelussa sanaakaan, että rahapolitiikan päättäjänä hän ottaa itsekin osaa samaan työvoiman ja pääoman ikivanhaan vastakkainasetteluun, jota pääministerin puhe ja sitä seuranneet marssit ilmensivät.

Eikä sitä, että keskuspankki on valinnut puolensa tässä köydenvedossa, jossa kaikki eivät voi yhtä aikaa voittaa. Suomen Pankin ja euroalueen keskuspankin EKP:n mielestä nyt on pääoman vuoro voittaa.

Talouspolitiikan patistelua

Euroalueen keskuspankkiirit tarjoavat samaan aikaan keppiä ja porkkanaa alueen talouden elvyttämiseksi. He haluavat antaa työvoimalle keppiä ja pääomalle porkkanaa.

Tällainen kaksijakoinen ja toispuolinen vaikutelma on toki vain vaikutelma eikä yhdenkään keskuspankkiirin ääneen lausuma periaate. Mutta ristiriitainen vaikutelma syntyy varsin helposti euroalueen keskuspankin EKP:n toimia ja niiden tavoitteita sekä vaikutuksia tarkastelemalla.

Työvoimalle tarjottava keppi näkyy kenties selkeimmin niissä lukuisissa puheenvuoroissa, joita euroalueen keskuspankkiirit Suomen Pankin Liikasesta EKP:n pääjohtajaan Mario Draghiin ovat jo vuosien ajan aina sopivan tilaisuuden tullen esittäneet.

He ovat uupumatta toistaneet vaatimuksiaan talouspolitiikan päättäjille ja patistaneet näitä esimerkiksi euromaiden julkisen talouden tasapainottamiseen ja kilpailukyvyn kohentamiseen. Kumpaakin vaatimusta voi helposti perustella, mutta niiden esittäminen ja toteuttaminen kesken vuosikymmeniin ankarimman talous- ja velkakriisin on osoittautunut kyseenalaiseksi.

Vaatimusten noudattaminen tai siihen pyrkiminen ovat voineet pitkittää ja pahentaa euroalueen talousanemiaa. Ja joka tapauksessa keskuspankkiirien totteleminen on vaikuttanut työvoiman ja pääoman väliseen mittelöön. Se on heikentänyt työvoiman ja vahvistanut pääoman asemaa.

Toki keskuspankkiirien vaatimukset ja niitä verhoilevat kielikuvat vaihtelevat euromaasta toiseen. Mutta vaatimuksia yhdistää tavoite työn hinnan alentamiseksi ja työmarkkinoiden erilaisten joustojen lisäämiseksi.

Pääjohtaja Liikanen ja euroalueen muut keskuspankkiirit eivät voi suoraan puuttua talouspolitiikan tai työmarkkinoidenkaan asioihin, sillä heidän tarkoin rajattu tehtävänsä on rahapolitiikka.

Siksi keskuspankkiirit sekaantuvat talous- ja työmarkkinapolitiikkaan epäsuorasti niin sanotun verbaali-intervention keinoin. Suomeksi sanottuna keskuspankkiirit pyrkivät puheenvuoroillaan vaikuttamaan asioihin, jotka eivät muodollisesti kuulu heille.

Näin siitä huolimatta, että keskuspankkiirit mielellään esiintyvät kuin olisivat politiikan ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka perustavat lausuntonsa ja neuvonsa talouden tosiasioihin eivätkä poliittisiin pyrkimyksiin.

Viimeksi lauantaina pääjohtaja Liikanen sanoi tv-haastattelussa, että "Suomen Pankki ei tee poliittisia päätöksiä".

Tulonjakoon vaikuttaminen on politiikkaa

Keskuspankin harjoittaman rahapolitiikan väittäminen epäpoliittiseksi on yhtä kuin väittäisi, että tulojen ja varallisuuden jakaminen eri kansalaisryhmien välillä ja tähän jakoon puuttuminen on epäpoliittinen harjoitus.

Väite on toisin sanoen absurdi.

Rahapolitiikka vaikuttaa kaiken aikaa esimerkiksi juuri tulonjakoon ja varallisuuden jakoon eri kansanosien välillä, ja siksi rahapolitiikan joka ikinen päätös ja toimi ovat mitä suurimmassa määrin poliittisia päätöksiä.

Ne eivät perustu pelkästään talouden tosiasioihin vaan yhtä paljon poliittisiin valintoihin.

Juuri siitä kertoo sanaan "rahapolitiikka" sisältyvä viittaus. Se on "politiikka".

Vaikka pääjohtaja Liikanen näyttää kieltävän rahapolitiikan poliittiset piirteet, edes kaikki EKP:n johtajat eivät ole samaa mieltä asiasta.

Esimerkiksi EKP:n johtokunnan jäsen Yves Mersch kuvaili jo vajaa vuosi sitten varsin avoimesti ja monipuolisesti, miten erityisesti kriisivuosina harjoitettu rahapolitiikka on voinut heikentää taloudellista tasa-arvoa.

Merschin mukaan EKP:n ja muiden suurten keskuspankkien harjoittama nollakorkopolitiikka ja arvopaperimarkkinoilla toteen panemat valtaisat tukiostot ovat voineet kasvattaa tulo- ja varallisuuseroja eri kansanosien välillä.

Tulo- ja varallisuuserot ovat voineet kasvaa esimerkiksi siitä, että keskuspankkien toimet ovat nostaneet finanssivarallisuuden arvoa ja kasvattaneet enemmän finanssi- kuin reaalitaloutta. Tämä on ainakin ensi alkuun kasvattanut eniten sen ennestään vauraimman kansanosan tuloja ja varallisuutta, joka omistaa suurimman osan finanssivarallisuudesta.

Pääjohtaja Liikanen on itsekin kuvaillut varsin selkein sanoin, miten EKP haluaa rahapolitiikan toimillaan varta vasten edistää pääoman asiaa, kuten voimistaa omaisuusarvojen kurssinousua ja alentaa erityisesti yritysten rahoituskustannuksia.

Keskuspankki haluaa antaa työvoimalle keppiä, mutta patistaa hallitusta ja työmarkkinajärjestöjä tekemään ikävät leikkaukset. Itse se tarjoilee porkkanaa pääomalle.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    4. 4

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    5. 5

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    6. 6

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    7. 7

      Konkurssin riskistä varoittanut Takoma romahti pörssissä

    8. 8

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    9. 9

      Kommentti: Kansanedustajat, kauppa päättää valikoimansa itse

    10. 10

      EKP torjui Monte dei Paschin pyynnön – pelastusoperaatio askeleen lähempänä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    3. 3

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    4. 4

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    5. 5

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    6. 6

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    7. 7

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    8. 8

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    9. 9

      S-ryhmä joutui myrskynsilmään – turkiskohussa kyse on neljästä tuotteesta

    10. 10

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää