Lisää miinuskorkoa – ja rahaolot mullin mallin

Analyysi
Japanin keskuspankki tekee kuin EKP ja painaa talletuskorkonsa negatiiviseksi. Miinuskorko on valuuttasodan uusi voimakeino, mutta se on silti riskipitoinen rahakoe eikä talouden luotettavaa teholääkettä. Se voi panna rahaolot sekaisin.


Japanin keskuspankki BoJ järjesti perjantaina maailman finanssimarkkinoille jymy-yllätyksen ilmoittamalla, että se painaa talletuskorkonsa negatiiviseksi. Miinuskoron piti olla mahdoton, mutta se voi pian olla kokeellisen rahapolitiikan uusi normaali.

BoJ:n miinuskorko astuu voimaan helmikuun puolivälissä, mutta se ei ole ensimmäinen laatuaan. Vastaava liikepankkien keskuspankkitalletusten miinuskorko on jo käytössä euroalueen EKP:lla sekä Ruotsin, Tanskan ja Sveitsin keskuspankeilla.

Maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki, Yhdysvaltain Fed, on toistaiseksi pitänyt kaikki ohjauskorkonsa edes hiuksen hienosti nollan prosentin yläpuolella. Fed maksaa liikepankkien kaikille varantotalletuksille puolen prosentin korkoa. Pluskorkoa.

Euroopassa Sveitsin, Tanskan ja Ruotsin keskuspankit olivat ensimmäiset miinuskoron kokeilijat. Liikepankit "saavat" parhaillaan ylimääräisille keskuspankkitalletuksilleen korkoa Tanskassa -0,65 prosenttia, Sveitsissä -0,75 prosenttia ja Ruotsissa alimmillaan -1,1 prosenttia.

EKP painoi liikepankkien ylimääräisille varantotalletuksille "maksamansa" talletuskoron negatiiviseksi viime kesäkuussa. Se kokeili ensin -0,1 prosentin "sakkokorkoa", mutta laski koron syyskuussa -0,2:een ja joulukuussa -0,3 prosenttiin.

Korkojohdannaisten perusteella markkinatoimijat odottavat EKP:n seuraavaksi laskevan talletuskorkonsa ainakin -0,4 prosenttiin todennäköisesti maaliskuussa. BoJ:n yllätys on kasvattanut EKP:n seuraavan koronlaskun todennäköisyyttä.

Japanin BoJ:n alin talletuskorko on helmikuun puolivälistä lähtien -0,1 prosenttia, mutta se ilmoitti miinuskorkopäätöksen kanssa samaan hengenvetoon laskevansa korkoa tarvittaessa lisää miinukselle.

BoJ:n miinuskorko kasvattaa EKP:n ja muiden keskuspankkien kevennyspaineita – Fed mukaan luettuna.

Valuuttasotaa miinuskoroilla

Japanin jeni heikkeni kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla välittömästi BoJ:n perjantaisen miinuskorkoilmoituksen jälkeen – juuri niin kuin BoJ epäilemättä halusi. Se on pitkän aikaa pyrkinyt eri keinoin heikentämään jeniä, jotta Japanin inflaatio ja talouskasvu kiihtyisivät.

Jenin heikkenemisen pani merkille esimerkiksi oman valuuttansa liiallisesti vahvistumisesta huolta kantanut Kiinan keskuspankki PBoC. Se panikin saman tien toimeksi, ja sysäsi maan pankkijärjestelmään pikaruiskeella ylimääräisen annoksen keskuspankkirahoitusta.

Kiinan juan on viime aikoina heikentynyt muutaman prosentin suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Mutta dollarikytkös on silti yhä niin tiivis, että juan on taalan mukana vahvistunut suhteessa useimpiin muihin maailmankaupan tärkeimpiin valuuttoihin, kuten Japanin jeniin ja euroalueen euroon.

Siksi BoJ:n miinuskorkopäätös samoin kuin pankin aiemmat ultrakevyen rahapolitiikan toimet ovat kuin piikki PBoC:n ja koko Kiinan talouden lihassa. Niin kuin ovat omasta puolestaan myös EKP:n miinuskorko ja muut rahapolitiikan kevennystoimet, jotka ovat olleet omiaan heikentämään euron ulkoista arvoa.

Valuuttojen arvonmuutokset ovat aina suhteellisia muutoksia, ja yhden valuutan heikentyminen merkitsee aina ja väistämättä jonkun toisen valuutan vahvistumista. Kaikki valuutat eivät voi heikentyä samaan aikaan, vaikka keskuspankit kuinka yrittäisivät.

Finanssikriisin alusta asti keskuspankit ovat muiden toimiensa ohessa vuoron perään yrittäneet heikentää omia valuuttojaan. On syntynyt keskenään kilpailevien heikennysten kierre, jossa kukin uusi heikennys on vesittänyt aiempien heikennysten tehoa.

Tätä on valuuttasota, ja miinuskorko on yksi uusi valuuttasodan voimakeino.

Fed pyrkii toiseen suuntaan

Maailman suurista keskuspankeista vasta Yhdysvaltain Fed on tohtinut pyrkiä eroon keskenään kilpailevien valuuttaheikennysten kisasta, vaikka se on kiistatta kisan keskeisiä alulle panijoita.

Aiemmin Fedin tärkein keino rahapolitiikan keventämiseksi ja dollarin heikentämiseksi oli laskea ensin ohjauskorko nollan tuntumaan ja sen jälkeen jatkaa rahapolitiikan keventämistä velkakirjamarkkinoiden erittäin suurisuuntaisten tukiostojen avulla.

Ensi alkuun dollari heikkeni ja finanssimarkkinat vahvistuivat niin kuin Fed toivoi, mutta Fedin usko poikkeuksellisten kevennystoimien tarpeeseen – tai tehoon – alkoi vähitellen hiipua, ja se alkoi pyrkiä niistä eroon.

Fed lopetti ensin velkakirjamarkkinoiden mittavat tukiostonsa runsas vuosi sitten. Viime vuoden päätteeksi se nosti ohjauskorkoaan ensi kerran yli yhdeksään vuoteen. Tämä Fed funds -korko on nyt edes hiuksen hienosti nollan yläpuolella.

Muiden keskuspankkien miinuskorkojen ja yhä kasvavien velkakirjaostojen rinnalla Fedin rahapolitiikan kiristykset näyttävät kummalliselta poikkeukselta ja omanlaiseltaan uhkayritykseltä.

Valuuttamarkkinat ovat "rankaisseet" Fediä hilaamalla dollaria tuntuvasti vahvemmaksi suhteessa useimpiin muihin keskeisiin valuuttoihin, kuten euroon ja jeniin.

Finanssimarkkinoiden toimijat pitävät mahdollisena tai jopa todennäköisenä, että Fed joutuu vielä perumaan ohjauskorkonsa korotuksen ja painumaan muiden keskuspankkien perässä taas nollaan tai jopa sen alapuolelle.

Fed kääntää kelkkansa sitä varmemmin mitä nopeammin Yhdysvaltain talous heikkenee ja mitä pontevammin muut keskuspankit painavat omia korkojaan miinukselle. Edes Yhdysvaltain talous ei kestä valuutan vahvistumista kuin aikansa – ennen kuin Fed lähtee taas mukaan valuuttasotaan.

Fedin miinuskorko olisi vielä arvaamattomampi tempaus kuin EKP:n ja BoJ:n miinuskorot, sillä dollari on maailman ylivoimaisesti tärkein finanssi-, kauppa- ja varantovaluutta. Fed ei ohjaile vain Yhdysvaltain korkoja, vaan valuuttakurssien ja pääomavirtojen välityksellä sen toimet heijastuvat koko muun maailman finanssi- ja reaalitalouteen.

Ehkä joku pitää vielä edes Fedin miinuskorkoja mahdottomana ajatuksena.

Mahdottomasta tuli uusi normaali

Miinuskoron merkitystä on vaikea puntaroida ilman, että ensin palauttaa mieleen minkä tahansa koron tarkoituksen.

Korko on ikivanha keksintö, jonka merkityksestä, tarkoituksesta sekä hyvistä ja huonoista piirteistä on keskusteltu ja kiistelty niin kauan kuin ihmiset ovat solmineet keskenään tavalla tai toisella luottoon perustuvia sopimuksia. Tahtoo sanoa ainakin 5 000 vuotta.

Yhden selkeän kuvauksen korosta on kirjoittanut arvostettu yhdysvaltalainen talousprofessori Burton Malkiel, jonka mukaan korolla on luoton antajan ja saajan välisessä suhteessa tärkeä tehtävä:

1) Korko on luoton antajan saama korvaus siitä, että hän ei kuluta (esimerkiksi) rahaansa heti vaan lykkää omaa kulutustaan tuonnemmaksi ja lainaa rahansa siksi aikaa toisen käyttöön.

2) Korko on luoton saajan maksama korvaus siitä, että hän saa toiselta käyttöönsä (esimerkiksi) rahaa ja voi näin toteuttaa haluamiaan hankintoja nyt eikä vasta tuonnempana omien tulojen kartuttua.

Kumpikin luottosuhteen osapuoli on yhtä mieltä siitä, että rahan arvo on nyt suurempi kuin tuonnempana. Siksi he kumpikin ymmärtävät ja hyväksyvät tuota erotusta korvaavan koron periaatteen samoin kuin sen, kumpi maksaa ja kumpi saa korkoa. Toki heille voi silti syntyä kinaa kohtuullisen koron suuruudesta, mutta se on eri asia kuin koron kyseenalaistaminen.

Malkiel on halunnut pitää korkokuvauksensa yksinkertaisena, ja hän on lisäksi kirjoittanut kuvauksensa ennen finanssikriisiä ja rahapolitiikan uusimpia kokeita. Niinpä hän ei edes mainitse negatiivisen koron mahdollisuutta.

Viime vuosisadan alkupuolen kahdella suurella taloustieteilijällä, yhdysvaltalaisella Irving Fisherillä ja hänen brittikollegallaan John Maynard Keynesillä oli omat hyvin selkeät ja suorasukaiset käsityksensä negatiivisista koroista.

Fisher kirjoitti vuonna 1930 kirjassaan The Theory of Interest (Koron teoria), että miinuskorko on teoriassa mahdollinen mutta käytännössä mahdoton. Keynes kirjoitti vuonna 1936 avainteoksessaan The General Theory of Employment, Interest and Money (Työllisyys, korko ja raha – Yleinen teoria), että korko ei ole milloinkaan negatiivinen.

Miinuskoron piti toisin sanoen olla käytännössä ellei teoriassakin mahdoton. Ei ole enää. Nyt miinus on rahapolitiikan uusi normaali ja pian nollakin on koronkiskontaa.

Miinuskorkoja ja suuronnettomuuksia

Keskuspankit ovat omilla rahakokeillaan osoittaneet, että suuret rahateoreetikot Fisher ja Keynes olivat kumpikin väärässä. Miinuskorot eivät ole mahdollisia vain teoriassa vaan myös käytännössä, ja korko voi kuin voikin olla negatiivinen.

Sitä eivät keskuspankkien rahakokeet ole todistaneet suuntaan tai toiseen, mitä miinuskoroista mahdollisesti seuraa. Toki keskuspankkiirit ovat kertoneet, miten ne haluaisivat negatiivisten korkojensa vaikuttavan pankkien toimiin ja sitä myöten koko talouden toimintoihin.

EKP ja BoJ haluavat samaa kuin Euroopan pienemmätkin keskuspankit omilla miinuskoroillaan. Ne haluavat patistaa rahaa liikkeelle vahvistamaan ensin finanssitaloutta ja ennen pitkää myös reaalitaloutta. Ne haluavat kiihdyttää inflaatiota, vahvistaa taloutta ja heikentää valuuttojaan.

Finanssimarkkinat ovat toistaiseksi hyötyneet keskuspankkien rahakokeista enemmän kuin reaalitalous ja siellä tallaavat tavalliset kuolevaiset. Silti kaikki finanssimarkkinoidenkaan ammattilaiset eivät ole nolla- ja miinuskoroista innoissaan.

Analyysiyhtiö GaveKalin suorasanainen hallituksen puheenjohtaja Charles Gave on useissa kirjoituksissaan varoittanut yhtiön asiakkaita negatiivisten korkojen negatiivisista vaikutuksista. Vaikka miinuskorot ovat tarjonneet keinottelijoille herkullisia pikavoittoja, koituu niistä koko taloudelle ja useimmille kansalaisille lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Viime vuoden lopussa Gave varusti yhden kiistakirjoituksensa otsikolla The Catastrophe of Negative Rates (Miinuskorkojen suuronnettomuus). Hänen mukaansa miinuskorot estävät eivätkä suinkaan innosta investointeja. Hän kuvaa miinuskorkojen vaikutusta kuin ne olisivat rahoitusjärjestelmän antimateriaa, joka imee kasvuvoimaa taloudesta.

Gave tiivistää miinuskorkojen järjenvastaisuuden loogiseen väittämään:

Jos korko on korvausta tulevaisuuteen liittyvästä epävarmuudesta, tarkoittaa negatiivinen korko, että nykyhetkeen liittyy suurempi epävarmuus kuin tulevaisuuteen.

Hänen suorasukainen tulkintansa on, että keskuspankkiirit ovat menettäneet järkensä – ja että heidän miinuskorkokokeilunsa päättyvät vielä kyyneliin.

  • Fed
  • EKP
  • BoJ

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    2. 2

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    3. 3

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    4. 4

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    5. 5

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    6. 6

      Kommentti: Perustuslaista viis – työnvälitystä yksityistetään nyt väkipakolla

    7. 7

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    8. 8

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    9. 9

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    10. 10

      Työpaikoilla heräsi huoli: Saako pöydällä pitää Trump-nukkea?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    2. 2

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    3. 3

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    4. 4

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    5. 5

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    6. 6

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    7. 7

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    8. 8

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    9. 9

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    10. 10

      Verottaja töppäsi – liikkeellä aiheettomia karhukirjeitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    9. 9

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää