Finanssiriskien paluu – ei tässä näin pitänyt käydä

Analyysi
Finanssimarkkinoilla rytisee taas, vaikka keskuspankit ovat vuosien ajan "vakauttaneet" rahaoloja tuhansien miljardien raharuiskein. Osin juuri niiden takia edellisen kriisin keskeiset syyt ovat tallella – ja niiden päällä tukku uusia riskejä. Ei ihme, että välillä rytisee.
Osakekurssit tulivat alkuviikosta taas rytinällä alas kautta läntisen maailman, mutta erityisen raakaa kyytiä saivat euroalueen pankkien riskipitoiset arvopaperit osakkeista erityyppisiin velkakirjoihin.

Samoin velkaisimpien eurovaltioiden markkinakorot ovat kohonneet ja niiden velkakirjat kärsineet kurssilaskua. Raskaimmin selkäänsä ovat saaneet Kreikan valtion velkakirjat ja kreikkalaispankkien osakkeet. Alueen suurista pankeista etenkin saksalaisjätti Deutsche Bank on kärsinyt tavallista navakampaa kurssilaskua.

Finanssipelureiden hermoilua on tällä kertaa jokseenkin mahdoton selittää samoilla syillä kuin viime kuun vastaavia paniikkihäiriöitä. Silloin kurssilaskujen syy kaatui Kiinan talouden kasvukipujen ja kiinalaispörssien ylilyöntien kontolle, mutta nyt sama selitys ei mene täydestä.

Kiinan pörssit olivat alkuviikon kiinni ja suurin osa kiinalaisista pörssipelureita myöten viettämässä perinteisiä vuodenvaihteen juhlallisuuksia. Kiinalaiset juhlivat apinan vuoden alkamista, mistä voi koitua kohmeloa mutta tuskin kuitenkaan pörssiromahduksia.

Tällä kertaa finanssihermoilun syyt löytynevät lähempää kuin Kiinasta. Eikä etsiminen ole edes vaikeaa – riittää, että kurkistaa samoihin syihin, joista alkoivat ensin finanssikriisi ja heti perään eurokriisi. Sieltä löytyvät tutut syyt, ja keskuspankkien kriisitoimista tukku uusia.

Viimeksi velkaa oli liikaa

Finanssikriisi ja eurokriisi alkoivat karkeasti tulkiten samanlaisten riskien laukeamisesta. Kummankin taustalla oli ennen kriisiä liian suureksi paisunut velkataakka, jonka hoitaminen kävi heikoimmille velallisille ylivoimaisen vaikeaksi.

Kriisiin johtaneet velkakuplat syntyivät ja paisuivat, kun keskuspankit pitivät rahoitusoloja vuosituhannen vaihteen teknokuplan ja pörssiromahduksen jälkeen liian kauan liian keveinä ja finanssitoimiala kehitteli kierros kierroksella kekseliäämpiä keinoja paketoida uutta velkaa vanhan päälle.

Velkaa oli liian pitkään liian helppo saada liian heppoisin tarkoituksiin. Niinpä velkaa kertyi heikoillekin velallisille liian paljon, ja syntyi velkakupla vailla vertaa.

Velkakuplan paisuminen ei herättänyt erityisempää huolta niin kauan kuin velkaantumista oli mahdollista kasvattaa aina vain runsaammaksi ja velkakuplan paisuminen ylläpiti asuntojen ja muun varallisuuden arvonnousua ja talouskin jaksoi joten kuten kasvaa.

Sitten keskuspankit, kuten Yhdysvaltain Fed ja euroalueen EKP, alkoivat vähitellen kiristää velkarahoituksen hanoja.

Kun rahaolot olivat aikansa kiristyneet, paljastui karvas totuus: uhkarohkeita velkamääriä asunto- ja osakekauppoihinsa ottaneet keinottelijat eivät olleetkaan matkalla rikkauksiin vaan vaikeuksiin. Ylivelkaiset eurovaltiot eivät olleetkaan kestävässä kasvussa vaan vaarassa ajautua vararikkoon.

Siitä alkoi ensin finanssikriisi ja heti perään eurokriisi.

Nyt hermot ovat taas kireällä, sillä velkaa on rutkasti vielä runsaammin kuin ennen edellisten kriisien puhkeamisen.

Nyt velkaa on vielä enemmän

Koko maailman velkamäärä oli finanssikriisin aattona vuonna 2007 pyörein luvuin 140 000 miljardia eli 140 meikäläistä biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Se oli liikaa ja yksi keskeinen syy kriisin syttymiseen.

Luku on peräisin konsulttiyritys McKinseyn tutkimusyksikön McKinsey Global Instituten vuonna 2011 laatimasta laajasta velkaraportista Debt and deleveraging (Velkaa ja velanmaksua).

Viime vuonna ilmestyi jatkoraportti hieman muunnetulla otsikolla Debt and (not much) deleveraging (Velkaa ja (vähemmän) velanmaksua). Sen mukaan maailman velkataakka oli vuoden 2014 lopussa likimain 200 000 miljardia dollaria – kriisivuosien kasvu liki 60 000 miljardia.

Luvuissa on mukana maailman 22 suurimman kehittyneen kansantalouden ja 25 suurimman kehittyvän kansantalouden kotitalouksien, yritysten, julkisen talouden ja vielä rahoitusalankin velkamäärät ja niiden muutokset.

Analyysiyhtiö Lombard Street Research on jatkanut samojen virallisten ja puolivirallisten tietolähteiden tuoreista velkatilastoista McKinseyn laskelmia. Sen mukaan sama meno jatkoi myös viime vuonna: velkataakka kasvoi taas enemmän kuin talous, ja velkaa on nyt yli 200 000 miljardia dollaria.

Yhtiön mukaan maailman velkasuhde on kivunnut yli 300 prosenttiin samaan aikaan, kun velkojen hoitamiseen liikenevät tulot ovat polkeneet paikallaan tai supistuneet. Finanssipelureiden hermoja on syytäkin kiristää.

Ja siitä on nyt toista vuotta, kun maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki, Yhdysvaltain Fed, alkoi kiristää rahapolitiikkaansa.

Fed kiristänyt rahahanojaan

Edellisen kerran liian suuri velkamäärä muuttui ongelmaksi, kun keskuspankit muutaman vuoden kiristäneet rahapolitiikkaansa. Yhdysvaltain Fed lopetti arvopaperimarkkinoiden tukiostot yli vuosi sitten. Viime vuoden lopussa se aloitti ohjauskorkonsa korotukset.

Euroalueen EKP ja Japanin BoJ ovat yhä lupailleet uusia kevennyksiä, mutta finanssimarkkinoille lienee tärkeintä, mitä Fed tekee tai ei tee. Tällä kertaa Fedin tuskin tarvitse korottaa korkoaan viidesti tai useammin ennen kuin herkkähermoiset keinottelijat aavistavat vaikeuksia.

Viime aikojen talousuutiset ovat vihjanneet Yhdysvaltain talouskehityksen heikentyneen, mikä on ollut omiaan heikentämään ennestään säikkyjen keinottelijoiden tulevaisuuden uskoa ja rohkeutta. Ajankohtainen pelko on, että Fed pitää päänsä ja jatkaa rahahanojensa kiristämistä, vaikka talouskasvu hyytyisi ja finanssimarkkinoilla lentäisi rapaa silmille.

Ani harva enää uskoo Fedin kovin pian nostavan korkoaan, mutta pienikin noston riski kiristää hermoja.

Vähemmästäkin menevät hermot riekaleiksi, jos lyhytaikaisen kurssinousun toivossa hankitun arvopaperipotin alla on edes kymmenkertaisen velkavivun verran enemmän paukkuja pelissä kuin on varaa menettää kurssitappioihin.

Kurssihermoilun ironiaa on, että juuri keskuspankit ovat kannustaneet keinottelijoita hakemaan yhä epävarmempia tuottoja yhä riskipitoisemmista sijoituskohteista ja -tavoista.

Keskuspankit ovat omilla toimillaan ja julkilausumillaan kannustaneet finanssimarkkinoiden toimijoita siirtämään varoja matalan tuoton kohteista, kuten valtioiden velkakirjoista, aina vain riskipitoisempiin sijoituskohteisiin, kuten pörssiosakkeisiin ja heikkolaatuisiin yrityslainoihin.

Keskuspankkiirit eivät kutsu tällaista keinotteluksi saati uhkapeliksi vaan rahapolitiikaksi.

Kurssikuplasta deflaation riskiin

Euroalueen EKP on vajaan vuoden ajan pumpannut toden teolla uunituoretta rahaa finanssimarkkinoille, ja samaa ovat jo aiemmin tehneet Yhdysvaltain Fed, Japanin BoJ, Kiinan PBoC ja Britannian BoE sekä joukko pienempiä keskuspankkeja.

Keskuspankit ovat kriisivuosien mittaan pumpanneet valtioiden velkakirjamarkkinoille ja muille arvopaperimarkkinoille yhteensä tuhansien miljardien dollareiden, eurojen, jenien, juanien ja puntien arvosta uunituoretta rahaa.

Tukiostojen tarkoitus on ollut nostaa arvopapereiden kursseja, ja ovathan ne nousseetkin. Niin paljon, että nyt finanssipelureiden hermoja repii pelko hintakuplista ja kuplien puhkeamisen riskistä.

Finanssipelureiden lisäksi huolta kantaa esimerkiksi Kansainvälinen järjestelypankki BIS, joka on varoittanut keskuspankkeja paisuttamasta finanssikuplia.

BIS:n tutkijoiden mukaan finanssikuplien puhkeamisesta kumpuaa paljon vakavampi deflaation riski kuin sellaisesta lievästä kuluttajahintojen laskusta, jollaista vastaan EKP ja muut keskuspankit kamppailevat.

Keskuspankit ovat perustelleet ja EKP perustelee edelleen tukiostoja teorialla, jonka mukaan finanssimarkkinoiden kurssinousu elvyttää reaalitaloutta ja tämä taas kiihdyttää inflaatiota ja ehkäisee deflaation riskiä.

Käytännössä voi käydä päinvastoin, kun keskuspankkien deflaation vastaiset toimet kasvattavat finanssikuplia ja niistä koituvaa vakavan deflaation riskiä.

Ja ellei tällaisista vanhoista finanssiriskeistä ole kylliksi huolta, löytyy euroalueelta tukku uusia.

Europankkien riskit kasvaneet

Euroalueen suuret pankit olivat finanssi- ja eurokriisien keskiössä, ja nyt ne näyttävät taas joutuneen finanssimarkkinoiden silmätikuiksi. Tämä ei kuitenkaan liene silkkaa ilkeilyä vaan perusteltu varotoimi.

Ainakin osake- ja velkakirjamarkkinoiden tulkinta on armoton ja suoraviivainen: euroalueella oli finanssi- ja eurokriisin aikaan kehittyneen maailman heikoimmat ja riskipitoisimmat pankit, ja näin on asian laita edelleen.

Todennäköisesti euroalueen pankkien taseissa on paraikaakin tavallista runsaampi lasti hoitamattomia luottoja, muita heikkolaatuisia saatavia ja kyseenalaisia sijoituksia. Kehnoista luotoista koituu luottotappioiden riskiä ja niiden takia jää tuloja saamatta.

Pankkien kannattavuutta koettelee toiselta suunnalta keskuspankki EKP, joka on painanut pankkien keskuspankkitalletusten koron syvimmillään nollan prosentin alle negatiiviseksi. Riskien ottaminen syö kannattavuutta, kun asiakkaat jättävät luottojaan hoitamatta, mutta riskien karttaminenkin käy kalliiksi, kun EKP iskee miinuskorolla.

Ja jos pankin tase ja kannattavuus heikkenevät kriisiksi asti, odottavat pankin rahoittajia tupen rapinat. Euroalueen pankkiunionin uudet kriisinratkaisuperiaatteet panevat pankkien sijoittajat ja riskirahoittajat kärsimään, jos kriisipankkeja on saneerattava ja tappioita on koituakseen.

Uudet säännöt synnyttävät herkästi itseään vahvistavan myyntipaniikin, jossa riskisijoittajat pyrkivät nyt entistä vähemmästä ja entistä nopeammin eroon europankkien osakkeista ja riskipitoisista papereista.

Niinpä finanssipelureiden hermot ovat koetuksella ja europankkien kurssit kuralla.

  • Fed
  • EKP
  • BIS

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    2. 2

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    3. 3

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    4. 4

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    5. 5

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    6. 6

      Suomen Yrittäjien tutkimus: Enemmistö kannattaa paikallista sopimista - ja vastustaa työtä alle minimipalkan

    7. 7

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    8. 8

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    9. 9

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    10. 10

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    2. 2

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    3. 3

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    4. 4

      Kalevala Koru irtisanoi noin 100 jälleenmyyntisopimusta - ”Jakelua järjestellään uudelleen”

    5. 5

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    6. 6

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    7. 7

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    8. 8

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    9. 9

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    10. 10

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    11. Näytä lisää