Britannian erouhka vaarallista showpainia

Analyysi
Britannia tuskin eroaa Euroopan unionista, mutta pelkkä eron uhka kasvattaa Euroopan talouden ja politiikan riskejä. EU:lle se on nolo arvovaltakolaus, vaikka ero haittaisi enemmän Britanniaa kuin muita EU-maita ja vaikka uhka tuskin toteutuu.
Britannia – tai virallisemmin Yhdistynyt Kuningaskunta – kävi alkuperäiset neuvottelunsa Euroopan unionin (EU) jäsenyydestä 1970-luvun alussa ja liittyi jäseneksi vuoden 1973 alussa. Se oli suuri ja ainutlaatuinen askel Britannialle mutta ei EU:lle.

Saman on ennen ja jälkeen Britannian tehnyt moni muukin maa, sillä vuonna 1958 perustetussa EU:ssa on tätä nykyä 28 jäsenmaata Suomi mukaan luettuna. Eikä laajentuminen ole ainakaan virallisesti ohi, sillä jäsenyyttä jonottaa parhaillaankin viisi ehdokasmaata ja kaksi mahdollista ehdokasmaata.

Täysin ainutlaatuista ja ennen kokematonta on sitä vastoin se, että Britannia on juuri neuvotellut jäsenyydestään toistamiseen. Ja se, että Britannia järjestää muutaman kuukauden kuluttua (23. kesäkuuta) kansanäänestyksen maan EU-jäsenyyden jatkamisesta tai päättämisestä.

Kansanäänestys yhden suuren tai ylipäätään minkään EU-maan jäsenyydestä merkitsee käytännössä aitoa eron mahdollisuutta. Tämä taas merkitsee Euroopalle sitä suurempaa talouden ja politiikan epävarmuutta mitä suurempi jäsenmaa uhkaa erota.

Britannia on Saksan jälkeen EU:n toiseksi suurin kansantalous ja Saksan ja Ranskan jälkeen kolmanneksi suurin kansakunta. Siksi Britannian eroaminen olisi EU:lle samaan aikaan absoluuttisen ja suhteellisen raskas isku.

EU:n keskeisiä toimielimiä johtavalle EU- ja euroeliitille pelkkä Britannian eron mahdollisuudesta ja jäsenyyden ehdoista käyty julkinen keskustelu on merkinnyt harvinaisen noloa nöyryytystä.

Vielä nolompi arvovaltatappio olisi toki, jos Britannia päättäisi erota – ja vieläpä kansanäänestyksen päätöksellä.

Eikä Britannian ero olisi vain arvovaltatappio EU:ta johtavalle eliitille, vaan siitä alkaisivat pitkälliset, vaikeat ja epävarmat eroneuvottelut ja entistä epävakaampi politiikan ja talouden kausi.

Britannian lähdön uhkaan liittyvä epävarmuus on omiaan haittaamaan talouskasvua. Itse erosta olisi enemmän haittaa Britannialle kuin muille EU-maille. Siksi ero jäänee uhaksi, joka tuskin toteutuu.

EU-sopimuksissa kaikki voittavat

Viimeaikaisten mielipidetiedustelujen perusteella britit ovat jokseenkin kahden vaiheilla, pysyäkö EU:ssa vai erotako siitä. Kyselystä ja kyselijästä riippuen eroamisen eli niin sanotun brexitin ja jäsenyyden jatkamisen kansansuosio on vaihdellut 50 prosentin tuntumassa.

Britannian pääministeri ja hallitusvastuussa olevan konservatiivipuolueen puheenjohtaja David Cameron on omasta puolestaan tehnyt selväksi, että hän haluaa maansa jatkavan EU:n jäsenmaana ja suosittelee kansalaisillekin tätä vaihtoehtoa.

Toki juuri Cameron vaati uusia neuvotteluja Britannian jäsenyyden ehdoista ja juuri hän lupasi brittiäänestäjille järjestää kansanäänestyksen maan EU-jäsenyydestä. Mutta nämä siirrot olivat suurta ja näyttävää EU-politiikan showpainia ennemmin kuin osoitus Cameronin erohalusta.

Todennäköisimmin Cameron on kaiken aikaa halunnut maansa jatkavan Euroopan unionin (EU) jäsenenä, mutta entistä edullisemmin ehdoin.

Ja mikä tärkeintä, entistä parempia EU-jäsenyyden ehtoja vaatimalla ja kansanäänestyksen lupaamalla Cameron osti Britannian edellisissä parlamenttivaaleissa puolueelleen yhden hallituskauden lisää ja itselleen yhden pääministerikauden lisää.

Viime viikolla EU:n neuvosto hyväksyi lopulta asiakirjan, joka määrittelee Britannian jäsenyyden ehtoja osin uusiksi. Sopimus on EU:n hallintoperinteen mukaisesti laadittu niin monipolvisella ja vaikeaselkoisella muotoilulla, että sen täsmällisestä sisällöstä ei hevin saa selkoa.

Epäselvän sopimustekstin yksi keskeinen tarkoitus täyttyy, kun käytännössä kaikki EU-maiden edustajat voivat tulkita voittaneensa ja saaneensa tahtonsa paperille.

Britannian pääministeri Cameron onkin esitellyt sopimusta briteille voittona, jonka ansiosta kaiken kansan on paras äänestää jäsenyyden puolesta. Muut EU-päättäjät voivat kehua estäneensä Britannian eron antamatta kovinkaan paljon periksi.

Erosta enemmän haittaa kuin hyötyä

EU:n neuvoston "päätelmien" vaikeaselkoisuudesta huolimatta vaikuttaa ilmeiseltä, että Britannia saa enemmän kuin antaa.

Britannian erityisasema euroalueen ulkopuolisena suurena EU-maana vahvistuu, ja maa saa lisää tilaa päättää omista asioistaan joutumatta luopumaan jäsenyyden eduista, kuten esteettömästä pääsystä EU:n sisämarkkinoille.

Finanssimarkkinoiden ja reaalitalouden toimijat ovat seuranneet brexit-keskustelua suhteellisen rauhallisesti sivusta. Mutta kansanäänestyksen päivämäärän määräämisen jälkeen Britannian liike-elämän edustajat ovat tuoneet yhä selvemmin julki kantansa maan jäsenyyden puolesta.

Yritysmaailman ja varsinkin finanssitoimialan EU-kannatus korostunee lisää siitä, että Britannia saa hyväkseen EU:n neuvoston lupaaman entistä varmemman vakuuden oman keskuspankin, rahapolitiikan ja rahan säilymisestä kansallisessa määräysvallassa. Ja lopullisen varmuuden siitä, että Britannian ei tarvitse milloinkaan luopua punnasta ja ottaa euroa tilalle.

Brittiyritysten johtajat ja varsinkin Lontoon Cityn finanssipomot tietävät varsin hyvin, että eroamisesta koituisi varsin raskaita kustannuksia ja tulojen menetyksiä brittiyrityksille ja sitä myöten koko Britannian taloudelle. He tietävät, että eroamisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Samaa mieltä on suuri osa brexit-tarkasteluista, joita kansainvälisten talouden ja politiikan asiantuntijoiden ja raskaan sarjan vaikuttajien puheenvuoroja välittävä Project Syndicate on koonnut verkkosivuilleen.

Eron haittoja ja riskejä kuvaa esimerkiksi analyysiyhtiö GaveKal Researchin ekonomisti Anatole Kaletsky. Hän kertoo myös, miksi Britannia pysyy EU:n jäsenenä.

Kannatus kääntyy jäsenyyden kannalle

Kaletskyn mukaan keskeinen syy Britannian EU-jäsenyyden jatkumiselle on sama kuin nykyisellekin jäsenyydelle: taloudellinen etu. Britannia on yksinkertaisesti enemmän riippuvainen EU:n sisämarkkinoista kuin muut EU-maat Britannian markkinoista.

Hän huomauttaa, että vaikka Britannian kauppavaihto muiden EU-maiden kanssa on rutkasti alijäämäistä se on enemmän riippuvainen muiden EU-maiden markkinoista kuin toisinpäin.

Britannia vie muihin EU-maihin pääosin finanssipalveluita ja muita palveluita mutta tuo pääosin tavaroita. Muiden EU-maiden vapaan tavaraviennin jatkumiselle riittää, että Britannia pysyy WTO-kauppajärjestön jäsenenä, kun taas Britannia tarvitsee palveluiden viemiseen erillisen pääsyn EU:n sisämarkkinoille.

Brexit tarkoittaisi, että EU todennäköisesti vaatisi Britannialta yhtä suuren tai varoittavan esimerkin vuoksi mahdollisesti vielä suuremman sisäänpääsymaksun palveluiden sisämarkkinoille kuin Sveitsiltä ja Norjalta.

Samoin Britannia joutuisi Norjan ja Sveitsin tapaan sitoutumaan suureen määrään EU:sta tulevaan lainsäädäntöön, vaikka ei enää saisi sananvaltaa lakien valmistelussa tai vahvistamisessa.

Kaletskyn mukaan Britannian ero ei olennaisesti lisäisi maan kansallista päätösvaltaa sen laajemmaksi kuin sillä jo nyt on erityisasemansa ja omien jäsenyytensä erityisehtojen turvin. Sen sijaan haittaa koituisi kosolti.

Hän veikkaa kansalaistenkin mielipiteen kallistuvan lopulta jäsenyyden puolelle, kun aikaa kuluu ja Britannian poliittinen ja taloudellinen eliitti asettuu sekin näkyvästi jäsenyyden kannalle.

Nyt puoltolauseita voi jo alkaa kuuluttaa julki, kun Cameronilla on EU-sopimus salkussaan. Toki kannattajien piti malttaa niin kauan kuin Brysselin neuvottelut ja poliittinen showpaini oli kesken.

  • EU

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    2. 2

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    3. 3

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    4. 4

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    5. 5

      Bittium vahvistui pörssissä

    6. 6

      Hautooko Trump tilastokeikausta? ”Omaan politiikkaansa sopivaksi”

    7. 7

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    8. 8

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    9. 9

      Rakennuspomo kertoo buumin kääntöpuolesta: ”Hirvittävä resurssien hukka”

    10. 10

      Kreikka-neuvottelut jatkuvat – ”Luottamus on ollut palautumassa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    6. 6

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    7. 7

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    8. 8

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    9. 9

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    10. 10

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    9. 9

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää