Miten Suomi kestää talouden leikkauskisaa?

Analyysi
Sisäinen tai ulkoinen devalvaatio voi tepsiä, kunhan kilpailijamaat eivät tee samaa. Nyt tekevät, ja siksi Suomen sisäinen devalvaatio on nokitus talouden limbo-kilpailussa. Tämän kisan riski on, että kukaan ei voita vaan kaikki häviävät.


Limbo on karibialaista alkuperää oleva "rimanalitustanssi" ja omanlaisensa kyykkykilpailu, jossa keskenään kilpailevat notkeustaiturit yrittävät alittaa yhä alemmas laskettavan riman kuitenkaan rimaan koskematta tai selälleen kellahtamatta.

Kisa päättyy taipuisimman rimanalittajan voittoon, kun kaikki muut kilpatanssijat ovat joko pudottaneet riman tai kupsahtaneet kumoon.

Kansainvälisessä taloudessa on parhaillaan menossa kahtakin erilaista limbo-kisaa. Niistä on leikki kaukana – ja suuri riski, että edes notkein ei voita vaan kaikki häviävät.

Yhtä talous-limboa käyvät keskenään maailman suuret talousmahdit ja tarkemmin sanottuna niiden keskuspankit euroalueen EKP mukaan luettuna. Tässä limbossa on kyse valuuttojen heikentämisestä eli vanhanaikaisesta ulkoisesta devalvoinnista.

Keskuspankkien valuuttakyykyn tavoitteena on vahvistaa oman talouden kansainvälistä kilpailukykyä ja voittaa muilta markkinaosuutta. Keskeinen keino on heikentää omaa valuuttaa enemmän kuin muut heikentävät omiaan.

Toinen talous-limbo on meneillään euromaiden kesken. Siinä kukin euromaa yrittää kohentaa omaa kilpailukykyään ja markkinaosuuttaan suhteessa muihin euromaihin ja euroalueen ulkopuolisiin kilpailijamaihin.

Euromaat eivät voi erikseen heikentää omia valuuttojaan, sillä ne jakavat keskenään yhteisen euron. Ulkoinen devalvaatio ei onnistu, ja siksi tämä kisa käydään sisäisen devalvaation keinoin palkkoja ja muita yritystoiminnan kuluja leikkaamalla.

Suomen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapailema yhteiskuntasopimus on yksi yritys taivuttaa Suomen talous entistä matalammalla vaappuvan kustannusriman ali. Se on Suomen nokitus euromaiden talous-limbossa.

Ulkoisia ja sisäisiä devalvaatioita

Sisäisen ja ulkoisen devalvaation tavoitteet ovat suurin piirtein samoja, ja niillä on myös yksi yhteinen onnistumisen ehto. Ne voivat tuottaa tavoiteltua tulosta vain sillä ehdolla, että ainakaan keskeiset kilpailijamaat eivät liian pian vastaa samalla mitalla tai pane paremmaksi.

Valuutan ulkoisen arvon heikentäminen eli ulkoinen devalvaatio voi kohentaa maan ulkoista kilpailuasemaa, jos kilpailijamaat antavat omien valuuttojensa vahvistua ja sallivat oman kilpailuasemansa heikentyä niin kuin omaa valuuttaansa heikentävä maa toivoo.

Samoin keskenään kauppaa käyvien euromaiden markkinaosuuskisassa voi yksi saavuttaa tuntuvaa etua sisäisen devalvaation keinoin, kunhan muut euromaat ja kauppakumppanit suostuvat oman kilpailukykynsä ja -asemansa vastaavaan heikkenemiseen.

Valuuttojen ulkoiset arvot niin kuin kansantalouksien keskinäiset kilpailukykyerotkin ovat aina suhteellisia eivätkä absoluuttisia muuttujia. Kaikki valuutat eivät voi samaan aikaan heiketä eikä kaikkien maiden kilpailukyky voi samaan aikaan vahvistua. Kyse on nollasummapeleistä, joissa yhden voitto on aina jonkun muun tappio.

Jos "kaikki" keskenään kilpailevat maat ja taloudet käyvät samaa kisaa samanlaisin keinoin eikä yksikään suostu vapaaehtoisesti kustantamaan muiden havittelemaa etumatkaa, voi kisa lopulta syödä kaikkien voimia enemmän kuin yhdellekään kertyy edes lyhytaikaista etua.

Pahimmassa tapauksessa kukaan ei voita vaan kaikki kärsivät tappioita.

Tämä riski leimaa maailman suurimpien keskuspankkien keskenään käymää devalvaatio-kisaa, niin sanottua valuuttasotaa. Keskuspankkien vuoron perää yrittämät valuuttojen heikennykset ovat kumonneet toinen toistensa kilpailukykyvaikutuksia mutta samalla ne ovat kasvattaneet kaikkien yhteisiä deflaatiopaineita.

Samanlainen riski leimaa euromaiden keskinäistä sisäisten devalvaatioiden kisaa. Siinäkin kunkin maan uudet toimet vesittävät muiden maiden samanlaisten toimien aiempia vaikutuksia. Ja kaikkien toimien yhteisvaikutuksena koko euroalueen talous on vaarassa heiketä.

Taloustutkijat varoittavat haitoista

Euromaat ovat Suomea myöten toinen toistensa tärkeitä kauppakumppaneita, ja siksi kunkin euromaan erikseen tapailemat sisäiset devalvaatiot ovat omiaan vaikuttamaan toinen toistensa tehoon.

Useiden eri euromaiden sisäisistä devalvaatioista syntyy yhdessä herkästi enemmän yhteistä vahinkoa kuin yksittäisten maiden etua.

Näin voi päätellä esimerkiksi keskustelupaperista, jonka Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi viime vuoden lopussa. Siinä laitoksen taloustutkijat puntaroivat perusteellisesti euromaiden sisäisiä devalvaatioita ja niiden yhteisvaikutuksia.

Sisäisten devalvaatioiden tutkimusprojektiin osallistuneet taloustutkijat Jörg Decressin ja Prakash Loungani jatkavat samasta aiheesta kommenttikirjoituksella, jonka kansainvälisen taloustutkimuksen arvovaltainen VoxEU-sivusto julkaisi viime joulukuussa.

Puheenvuorojen perusteella sisäisten devalvaatioiden suotuisat vaikutukset niitä toteuttavien maiden ulkoiseen kilpailukykyyn heikkenevät sitä mukaa kuin samanlaisia toimia toteuttavien maiden määrä kasvaa. Näin käy, kun keskenään vastakkaiset toimet kumoavat toistensa vaikutuksia.

Niin kuin euroalueella näyttää käyneen ja paraikaakin käyvän, kun suuri joukko euromaita yrittää kohentaa omaa kilpailukykyään samantapaisin toimin.

Tutkimushavaintojen perusteella useiden euromaiden samaan aikaan toteuttamien sisäisten devalvaatioiden haitat kasvavat samaa tahtia kuin hyödyt heikkenevät. Haittoja kertyy ja talous heikkenee, kun palkansaajakotitalouksien tulot ja kulutushalut supistuvat. Näin käy siitä huolimatta, että kilpailukyky ei kohenekaan niin kuin piti.

IMF:n tutkijat huomauttavat, että teoriassa sisäisen devalvaation haittoja on mahdollista pienentää talouskasvua nopeuttavien rakenneuudistusten ja keskuspankin rahapolitiikan voimakkaan keventämisen avulla. Mutta ne eivät poista haittoja.

Keskusohjauksen seuraava ohjausvirhe

Euromaiden sisäisten devalvaatioiden keskinäisessä kilpailussa yhden pienen euromaan, kuten Suomen on perin vaikea tehdä muuta kuin kulkea joukon mukana ja yrittää mahdollisimman pienin vaurioin pitää huolta omasta suhteellisesta kilpailuasemasta.

Kun Suomea suuremmat euromaat ja Suomen tärkeät kauppakumppanit panevat toteen omia sisäisen devalvaation toimiaan, on Suomen käytännössä pakko vastata samalla mitalla. Muuten muiden suhteellinen kilpailuasema kohenee ja Suomen heikkenee, mikä tarkoittaisi tappiota.

Mutta juuri samanlaisten toimien yhteisvaikutusten takia kisaan osallistuminenkin tietää jokseenkin varmoja tappioita, kuten palkansaajakotitalouksien kulutuskyvyn ja -halujen heikkenemistä ja sitä myöten riskiä koko kansantalouden heikkenemisestä.

Tästä surkeiden sattumusten sarjasta ja sen haitallisista vaikkakin tahattomista sivuvaikutuksista on vaikea soimata Suomen hallitusta. Sen sijaan kriittinen katse kääntyy luontevasti EU-komission ja euroalueen keskuspankin EKP:n suuntaan.

Juuri EU-komission ja EKP:n tehtäviin kuuluu koko euroalueen taloussuunnittelu ja -ohjaus. Ja juuri siitä nyt kiikastaa. Aivan samaan tapaan kuin on kiikastanut ennen kriisiä ja sen kuluessa.

Ennen kriisiä komissio ja EKP painoivat kaikessa rauhassa lisää talouden kaasua, kun euromaat kasvoivat ja koko alueen "hintavakaus" pysyi hallinnassa. Yksittäisten euromaiden hirmuinen velkaantuminen muuttui ongelmaksi vasta, kun kriisi räjähti silmille.

Kriisin alettua komissio ja EKP päättivät, että kriisi johtui kriisimaiden julkisten menojen karkaamisesta ja kilpailukyvyn murenemisesta eikä suinkaan keskusohjauksen vakavista ohjausvirheistä saati rahaliiton rakennevioista.

Niinpä ne komensivat euromaat ja muutkin EU-maat ensin julkisen talouden vyönkiristyksiin kesken vuosikymmeniin ankarimman velka- ja talouskriisin. Sillä seurauksella, että euroalueen talous on edelleen heikommassa kunnossa kuin ennen kriisiä ja olennaisesti heikommassa kunnossa kuin kilpailevat talousmahdit.

Seuraavaksi on toinen toistensa hyötyjä heikentävien ja haittoja voimistavien sisäisten devalvaatioiden vuoro.

  • EU
  • EKP
  • IMF
  • VoxEU

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    4. 4

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    5. 5

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    6. 6

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    7. 7

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    8. 8

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    9. 9

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    10. 10

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    2. 2

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    3. 3

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    4. 4

      Uutissuomalainen: Finlayson suuttui uusnatsistisen verkkokaupan myynnistä

    5. 5

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    6. 6

      Ikea pahoittelee mokaansa – israelilaiskatalogi esittelee kotia ilman naisia ja tyttöjä

    7. 7

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    8. 8

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    9. 9

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    10. 10

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    5. 5

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    6. 6

      Asuntokaupan 10 vaaran merkkiä – näin vältät astumasta miinaan

    7. 7

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    8. 8

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää