Suomen talouden kolme kevään merkkiä

Analyysi
Suomi on kuin talouden risukasa, mutta paistaa tännekin jo muutama auringonsäde, kun oikein tarkkaan tiirailee taivaalle. Synkkien pilvien raoista pilkistää ainakin kolme lupaavaa kevään merkkiä.
Suomen taloudesta on helpompi laatia ankeita ongelmien luetteloita kuin löytää lupaavia uuden kasvun etiäisiä. Niitäkin silti löytyy, kun oikein tosissaan etsii. Kevät nostaa auringon taivaalle, ja sieltä se paistaa ennen pitkää vielä talouden risukasaankin.

Pelkkää päivänpaistetta tuskin on syytä haikailla vielä pitkään aikaan, mutta yhtä turhaa lienee vaipua pelkkään synkkyyteenkään. Suomen talouden synkkien pilvien lomassa on mahdollista nähdä – tai ainakin kuvitella näkevänsä – muutamia valonpilkahduksia.

Jos Suomen talousongelmia on sen kahdeksaa tai yhdeksää sorttia, löytyy niiden vastapainoksi ainakin kolme lupaavaakin ennettä.

Ja jos yksi keskeinen ja kenties se kaikkein suurin ongelma on, että Suomen "vienti ei vedä", löytyvät nuo kolme lupaavaa ennettä juuri noiden vientiongelmien suunnalta.

Yksi varovaisen lupaava enne pilkistää Suomen suuren vientiongelman ja kilpailukykyhaasteen suunnalta Saksasta. Toinen Suomen talousnäkymiä edes lievästi kirkastava enne näkyy yhdessä suuressa ongelmien alkulähteessä, Euroopan unionin (EU) ja euroalueen talousohjauksessa.

Kolmas jonkinlaista toivoa herättävä valon pilkahdus voi jo tuntua harhanäyltä, mutta siellä se silti pilkistää, vaikka ei uskoisi: Venäjällä.

Saksan talousmalli muuttuu

Saksa on euroalueen ylivoimaisesti suurin ja vahvin kansantalous, joka on lisäksi yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä kauppakumppanimaasta. Se on myös yksi eurotalouden ja Suomenkin keskeisistä talousongelmien lähteistä.

Saksalainen talouspolitiikka on euroajan alusta asti perustunut erittäin määrätietoisesti ja vahvasti vientivetoiseen kasvumalliin. Se näyttääkin toimineen, mutta yksipuolisesti Saksan eikä niinkään muiden euromaiden hyväksi.

Maan hallitukset ja työmarkkinajärjestöt ovat vuosien ajan suosineet vientiteollisuutta muun muassa pitämällä kotitalouksien ansiokehitystä ja kotimaista kulutuskysyntää vaimeana. Vienti onkin kasvanut vahvasti ja ennen kaikkea paljon tuontia vahvemmin. Maan vaihtotaseen ylijäämä on paisunut nyt jo maailman suurimmaksi.

Saksalainen kasvumalli on vahvistanut Saksan vientiteollisuutta ja kansantaloutta, mutta se on heikentänyt useimpien muiden euromaiden suhteellista asemaa. Saksa on tavallaan rohmunnut kasvua muilta, sillä yhden ylijäämä on väistämättä joidenkin muiden alijäämää.

Nyt Saksan talousmallissa näkyy muutoksen merkkejä, jotka voivat koitua Suomenkin eduksi. Muutoksesta kirjoittaa analyysiyhtiö GaveKal Research tuoreessa katsauksessaan.

Maailmantalouden ja erityisesti Kiinan kasvunäkymien heikkeneminen heikentää Saksankin vientinäkymiä, mutta vastapainoksi Saksa näyttää vahvistavan kotimaista taloutta. Teollisuuden ja muidenkin alojen palkankorotukset ovat suurempia kuin vuosiin ja hallitus aikoo kenties keventää talouspolitiikan viritystä.

Toki saksalainen talousvyö pysynee edelleen moneen muuhun euromaahan verrattuna kireällä, mutta ehkä ei kuitenkaan yhtä kireällä kuin tähän asti. Ja pienikin muutos on Suomelle ja muille euromaille suotuisaan suuntaan.

Saksan kotimaisen kulutuksen ja investointien vahvistuminen tietää lisää tuontia, ja se taas voi avata suomalaisillekin vientiyrityksille tilaisuuden uusiin kauppoihin.

Toki Saksan niin kuin Kiinankin talouskasvun hidastuminen voi antaa aihetta myös synkkiin tulkintoihin, kun niiden vaikutuksesta koko maailmantalouden kasvuluvut heikkenevät. Mutta samalla kansainvälisen talouden tasapainohäiriöt helpottavat, ja se on hyvä uutinen.

Vyönkiristykset pääosin ohi

Toinen suomalaisittain lupaava enne pilkottaa Saksaa laajemmin useiden muidenkin EU-maiden talousnäkymistä ja tarkemmin sanottuna talouspolitiikan näkymistä. Näyttää nimittäin mahdolliselta, että talouspolitiikan vyönkiristykset ovat useimmissa maissa tältä erää ohi, ja että seuraavaksi vyö ennemmin löystyy kuin kiristyy lisää.

Talousvyötä ei ole enää tarpeen kiristää, jos julkisen talouden tasapaino on kohentunut niin kuin EU-komissio on komentanut – tai jos talouspolitiikan kansallisilla päättäjillä on mielestään tarvetta ja lisäksi poliittista kanttia laistaa komission ja talouspolitiikan sääntöjen vaatimuksista.

EU-valtioiden budjettialijäämä saa sopimusten mukaan olla korkeintaan kolme prosenttia kunkin maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta, ja eurovaltiot ovat jo keskimäärin alle tuon talouspoliittisen kipurajan. Keskimäärin lisäkiristyksiin ei ole juurikaan tarvetta.

Saksan valtiontalous on lievästi ylijäämäinen, joten sillä on talouspoliittista tilaa ja varaakin hellittää vyötä nykyistä löysemmäksi vaikka verotusta keventämällä tai julkisia menoja kasvattamalla. Näin se aikookin tehdä, eikä vyö löysty vain turvapaikanhakijoista koituvien kulujen kattamiseksi vaan myös esimerkiksi suhteellisen suurten infrastruktuuri-investointien toteuttamiseksi.

Muista suurista euromaista Ranskalla ja Italialla olisi yhä komission painetta kiristää tahtia ja vyötä, mutta niillä on myös poliittista tarvetta ja ehkä kanttiakin antaa talouspolitiikan tasapainotavoitteiden ikään kuin lipsua vähitellen kauemmas tulevaisuuteen.

Useimmissa muissakin EU- ja euromaissa talouspolitiikan kiristykset näyttävät pääosin päättyneen, ja seuraavaksi talouspolitiikan viritys muuttuu neutraaliksi ja sen jälkeen vähä vähältä keventäväksi. Näin uskoo esimerkiksi analyysiyhtiö Capital Economics.

Eurotalous tuskin ampaisee tämän muutoksen vaikutuksesta huimaan kasvuun, mutta Suomelle ja muille euromaille on silti hyvä uutinen, että kasvua jarruttaneet vyönkiristykset lakkaavat ja tilaa alkaa vähitellen löytyä uutta kasvua kannustaville kevennyksille.

Venäjällä pieni valon pilkahdus

Kolmas edes lievä Suomenkin talouden valonpilkahdus voi tuntua kaukaa haetulta, ja kohtalaisen kaukaa se kantautuukin. Se pilkahtelee Syyriasta ja Ukrainasta, ja Suomeen asti se heijastelee Venäjältä.

Venäjä on yksi Suomen kolmesta suurimmasta kauppakumppanista, ja lisäksi se on raskaissa talousvaikeuksissa. Osa Venäjän vaikeuksista on poliittista perua, ja näiden hellittäminen voi olla pienen askelen verran entistä lähempänä.

Venäjän talouskriisi alkoi pari vuotta sitten pian sen jälkeen, kun Venäjä oli ottanut Krimin niemimaan haltuunsa Ukrainalta ja ryhtynyt lisäksi tukemaan Ukrainan itäosien kapinallisia. EU ja Yhdysvallat vastasivat Venäjän toimiin talouspakotteilla, joihin Venäjä vastasi omilla vastapakotteillaan.

Myöhemmin Venäjän talouskriisiä pahensi maalle elintärkeän raakaöljyn hinnan ja maan valuuttatulojen romahdus.

Öljymarkkinoiden näkymiä on vaikea ennustaa, ja toistaiseksi sillä suunnalla näkyy yhtä tummia pilviä kuin tähänkin asti. Sen sijaan poliittisella taivaalla voi jo hitusen kirkastua. Tai näin ainakin arvelee kansainvälisen politiikan ja riskien analysoinnin kautta maailman arvostettu asiantuntija, Geopolitical Futures -analyysiyhtiön perustaja George Friedman.

Hän on useissa viime viikkojen raporteissaan kuvannut kansainvälisen valtapolitiikan palapeliä, jossa Venäjän sotilasoperaatio Syyriassa saattoi olla yksi Krimin kriisin tärkeä sivujuoni ja yksi edistysaskel kohti Krimin kriisin ratkaisua – ja samalla kohti talouspakotteiden helpotuksia.

Friedmanin mukaan Yhdysvallat oli ajautunut Syyriassa poliittisesti kiusalliseen umpikujaan, kun se oli ryhtynyt näkyvästi tukemaan maan hallinnon vastaisia kapinaliikkeitä – ja oli samalla vaarassa päätyä tukemaan esimerkiksi Isis-terrorijärjestön alue- ja valtapyrkimyksiä. Tätä noloa tilannetta Venäjän ilmaiskut helpottivat.

Syyrian ja Ukrainan kriisit jatkuvat edelleen, mutta silti Friedman arvelee, että Yhdysvallat kuuntelee Venäjän kantaa entistä herkemmällä korvalla, kun Ukrainan ja Krimin kysymyksiä seuraavan kerran tarkastellaan.

Ennen pitkää pakotteidenkin tarve vähenee ja lopulta lakkaa, kun suurvaltojen johtajat näin sopivat. Se olisi Suomenkin taloudelle iso hyvä uutinen.

  • EU

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    3. 3

      Donald Trumpin ”talvipalatsi” on huikean kallis eliittiklubi – katso hulppeat kuvat kartanosta

    4. 4

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    5. 5

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    6. 6

      Ruotsin valtio valittaa: Meille maksetaan liikaa veroja

    7. 7

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    8. 8

      Googlen autoprojekti kompastui erikoiseen ongelmaan

    9. 9

      ”Aivan uutta tietoa” – Helsinki-Tallinna -tunnelin selvityksen ”tulokset lupaavia”

    10. 10

      Haluaisitko asuntolainan jopa 45 vuodeksi? Viranomainen varoittaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    3. 3

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    4. 4

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    5. 5

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    6. 6

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    7. 7

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    8. 8

      Kreikka tarvitsee taas rahaa – näin se vaikuttaa Suomeen

    9. 9

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    10. 10

      Donald Trumpin ”talvipalatsi” on huikean kallis eliittiklubi – katso hulppeat kuvat kartanosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    3. 3

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    4. 4

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    5. 5

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    6. 6

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    7. 7

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää