Onko Nokia uusi Nokia? "Palaamassa kärkikastiin"

Nokia on luonut nahkansa muutamassa vuodessa, mutta onko sillä rahkeita palata entiseen loistoonsa? Tutkijan mukaan yhtiö on taloudelliselta merkitykseltään noussut takaisin suomalaisyritysten kärkikastiin.
Vanhan Nokian tuhkasta on muutamassa vuodessa noussut uusi Nokia. Tiistaina alkuvuoden tuloksestaan kertonut yhtiö ponnisti jälleen alansa huipulle, kun se kasvoi liikevaihdoltaan pääkilpailijansa Ericssonin rinnalle.

Talouskurimuksessa kamppailevassa Suomessa on kyselty kerta toisensa jälkeen, mistä löytyisi samankaltainen talouden veturi kuin matkapuhelimet olivat 1990-luvun laman jälkeen.

Mutta onko Nokia itse asiassa uusi Nokia?

– Aivan erinomaiset mahdollisuudet tähän on olemassa. Tiedon siirtäminen on iso bisnes, ja siinä Nokia on alansa huippua, arvioi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pekka Neittaanmäki.

Neittaanmäki vertaa verkkolaiteyhtiö Nokian liiketoimintamahdollisuuksia matkapuhelinten myyntiin. Esineiden ja teollisuuden internetissä on potentiaalisesti isot kasvunäkymät.

– Tulevaisuudessa on ehkä 6-8 miljardia kännykkää. Verkossa olevia laitteita sen sijaan on jo tällä hetkellä 50 miljardia, ja määrä nousee tulevaisuudessa 100 miljardiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tytäryhtiön Etlatiedon varatoimitusjohtaja ja pitkän linjan Nokia-tutkija Jyrki Ali-Yrkkö arvioi, että uuden Nokian nousu vanhan mittoihin on "mahdollista, mutta ei todennäköistä".

– On vaikea nähdä, että Nokia ylipäätänsä kasvaa niin voimakkaasti ja että kasvu olisi Suomessa samanlaista kuin vanhan Nokian huippuvuosina, Ali-Yrkkö arvioi.

Ali-Yrkön mukaan Nokia voi kuitenkin olla yksi keskeinen tekijä, joka vetää Suomen taloutta nousuun.

Vanha Nokia oli "Amazon-virta" Suomen taloudessa

Matkapuhelinyhtiö Nokian merkitys yhden maan taloudelle hakee vertaistaan.

Vuosikymmenen ajan aina vuoteen 2008 asti Nokian osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli kolmen tai neljän prosentin luokkaa. Huippuvuonna 2000 osuus oli tasan neljä prosenttia.

– Nokia oli 2000-luvun alussa Suomen taloudessa sellainen Amazon-virta. Se määrä, jonka kännykät toivat rahaa tähän kansantalouteen, on tolkuton, Ali-Yrkkö kuvailee.

Nokian nousu oli nopea, mutta niin oli alamäkikin. Pohjat saavutettiin vuonna 2012, jolloin Nokian vaikutus kansantuotteeseen painui negatiiviseksi.

Sitten tappiollinen matkapuhelinliiketoiminta pantiin myyntiin ja yhtiö alkoi panostaa verkkolaitteisiin. Huhtikuussa 2015 Nokia ilmoitti ostavansa ranskalaisen kilpailijansa Alcatel-Lucentin.

– Nokia sai oikaistua sen syöksykierteen, jossa se oli. Pahimmassa alhossa Nokian näkymät olivat monen mielestä todella synkkiä, Ali-Yrkkö kuvailee.

"Nokia on palaamassa kärkikastiin"

Etlatieto julkistaa ensi viikolla tutkimuksen, jossa tarkastellaan, mitkä yritykset ovat tärkeimpiä Suomen kansantaloudelle.

– Nokia on palaamassa kärkikastiin, Ali-Yrkkö suostuu tällä erää avaamaan tutkimusta.

Nokian osuus bruttokansantuotteesta on noussut Ali-Yrkön mukaan prosentin luokkaan.

– Mittakaava ei ole ihan sama kuin se oli aikaisemmin, mutta Nokia on edelleen todella merkittävä Suomen kansantalouden kannalta. On toisaalta hyvä, ettei Suomen talous ole yhtä riippuvainen yhden alan tai yrityksen menestyksestä kuin aikaisemmin.

Pekka Neittaanmäki uskoo, että Nokian osuus kansantuotteesta voi helposti nousta kahteen prosenttiin parissa vuodessa.

Ali-Yrkön mukaan huippuvuosien kaltaiseen vetoapuun Suomen taloudelle tuskin on paluuta. Matkapuhelinyhtiö oli parhaimmillaan poikkeuksellisen kannattava yritys. Myös Nokian suomalaisuus on varjo entisestä.

Työntekijöiden määrä on tullut Suomessa ryminällä alas. Huhtikuussa ilmoitetut uudet yt-neuvottelut voivat viedä Suomesta jopa 1300 työpaikkaa. Ali-Yrkkö toivoo, että Nokia alkaisi kustannusleikkausten sijaan parantaa kannattavuuttaan liikevaihtoa petraamalla.

Yhtymäkohtia 1990-lukuun?

Nokian liiketoiminnan laajentuminen uusille osa-alueille voi tuoda Suomelle lisää taloudellista hyötyä. Nokia satsaa tällä hetkellä vahvasti esimerkiksi terveysteknologiaan.

Ali-Yrkkö korostaa, kuinka Nokian kautta tämän liiketoiminta-alueen osaaminen voi levitä Suomessa. Osaamisen kasvu on omiaan herättämään myös muiden kotimaisten että ulkomaisten yritysten kiinnostuksen.

– Tätä kautta alkaa tulla talouteen vaikutuksia, jotka näkyvät työpaikkoina ja rahavirtoina, Ali-Yrkkö kuvailee.

Sekä Ali-Yrkkö että Neittaanmäki korostavat Nokian nousun psykologista vaikutusta tässä taloustilanteessa.

– Nokia on globaali toimija ja edelleen esimerkki monelle suomalaiselle yritykselle, Neittaanmäki kuvailee.

Yhtymäkohtia voi etsiä 1990-luvusta. Myös toisella 1990-luvun laman jälkeisen nousun takaajalla metsäteollisuudella menee paremmin kuin aikoihin. Ali-Yrkön mukaan positiivisilla esimerkeillä voi olla iso vaikutus muiden yritysten toimintaan, koska talous on psykologiaa.

– Ihmisiä ne ovat siellä yrityksissäkin. Ilman muuta tunnelma vaikuttaa siihen, investoivatko yritykset vai ajattelevatko ne, että huomenna täytyy panna sukan varteen rahaa, koska silloin menee vielä huonommin kuin tänään.

  • Nokia Oyj

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    2. 2

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    3. 3

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    4. 4

      Sähkön säästämistä varten tehtiin ”peli” – 80 % vähensi kulutusta

    5. 5

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Go! Aviation asetettiin konkurssiin

    8. 8

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    9. 9

      Euroalueen talouskasvu yllätti iloisesti tammikuussa

    10. 10

      Työttömyys laski tammikuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    3. 3

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    4. 4

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    5. 5

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    6. 6

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    7. 7

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    8. 8

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    9. 9

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    10. 10

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää