Kenestä voi tulla perhesurmaaja?

Julkaistu: 26.01.2012 07:00

Perhesurmat ovat järkyttäneet viime aikoina Suomessa. Mitä perhesurmaajan mielessä liikkuu ja voiko kenestä tahansa tulla perhesurmaaja? Lue asiantuntijan vastaus.

Suomessa on tapahtunut viimeisen yhdeksän kuukauden aikana kuusi perhesurmaa, viimeisin tässä kuussa Helsingissä Laajasalossa. Useassa tapauksessa perhesurmaajana on toiminut perheen isä. Surmansa ovat useimmiten saaneet kaikki muut perheen jäsenet, eli toinen vanhempi sekä useammat pienet lapset.

Traagiset ja järkyttävät tapahtumat ovat herättäneet miettimään, miten tällaista voi tapahtua, ja voiko kenestä tahansa tulla huonolla hetkellä perhesurmaaja. Onko asia niin, että kuka tahansa voi napsahtaa, jolloin kauheita asioita tapahtuu?

Psykiatrisen vankisairaalan vastaavan ylilääkärin Hannu Lauerman mukaan tavallisesta ihmisestä ei tule perhesurmaajaa.

– Ei muuten kuin sairastumisen ja melko pitkän sairausprosessin kautta. Usein kysymys on siitä, ettei sairastumiseen haeta apua.

Perhesurma on äärimmäinen teko. Jokainen uutisia lukenut on varmaankin pohtinut, mikä voi olla sellainen asia, joka saa ihmisen tappamaan koko perheensä. Onko olemassa ns. viimeistä niittiä?

- Kehityskaaria on monia. Viimeisestä niitistä meillä on kovin vähän tietoa, mutta prosessi voi saada alkunsa esimerkiksi todellisesta tai kuvitellusta sairastumisesta kuolemaan johtavaan sairauteen.

Myös eroprosessi voi olla teon alkusysäys. Koettuja motiiveja on erilaisia, sekä avoimen vihamielisiä, että näennäisen epäitsekkäitä. Jälkimmäisiin kuuluvat harhaluulot perhettä kohtaavasta kuolemaa pahemmasta kohtalosta.

Mitä perhesurmaajan mielessä liikkuu?

Perhesurmaaja yrittää usein vahingoittaa myös itseään. Jostain syystä pelkkä itsemurha ei perhesurmaajalle riitä, vaan teko täytyy kohdistaa koko perheeseen. Tätä kutsutaan perhesurman ohella laajennetuksi itsemurhaksi.

Perhesurma tulee lähes aina lähipiirille sekä ympäristölle yllätyksenä. Hannu Lauerman mukaan viitteitä tulevasta voi kuitenkin olla.

- Monet surmaajista ovat jo ennen näkyvää sairastumistaan olleet vuorovaikutustavoiltaan poikkeavia, esimerkiksi poikkeuksellisen itsekeskeisiä ns. persoonallisuushäiriöisiä henkilöitä. Epätoivo ja viha ovat näissä teoissa vaihtelevissa suhteissa mukana.

Lauerma kertoo, että perhesurmissa on aina kyse mielenterveyden vakavasta järkkymisestä.

- Kyseessä on aina vakava mielenterveyden häiriö, useimmiten vakava tai jopa psykoottinen eli harhainen masennus. Harvinaisempana syynä ovat skitsofreniaan liittyvät harhat.

Perhesurmaaja voi kuvitella pelastavansa lapset, tai estää erotilanteessa lasten päätymisen vain toiselle vanhemmalle. Perhesurmaaja voi myös kuvitella, että lasten on parempi kuolla kuin elää ankeassa tilanteessa.

Miten surmaaja ja lähipiiri voi toipua perhesurmasta?


Usein perhesurmaaja tappaa myös itsensä, mutta aina näin ei tapahdu. Monet miettivätkin, mitä surmaaja mahtaa miettiä tekonsa jälkeen. Hannu Lauerma vastaa lyhyesti:

- Henkiin jääneiden ajatuksista meillä on vain heidän itsensä kuvauksia, jotka usein ovat katkonaisia ja hataria.

Ihminen voi toipua mitä hirveimmistä tapahtumista ja jatkaa elämäänsä eteenpäin. Voiko tämä olla mahdollista myös perhesurmaajan kohdalla?

- Harvinaisissa tapauksissa kyllä. Vuosien surutyön ja kuntoutumisen kautta työhön ja jopa uuteen perhe-elämäänkin palanneita poikkeusyksilöitä on.

Perhesurma on järkytys, joka kohtaa montaa eri tahoa. Usein mietitään, olisiko tapahtumia voinut jotenkin estää.

- Kun esiintyvyys on Suomessa yksi tapaus/1,5 miljoonaa ihmistä vuodessa, on onnistunut seulonta lähes mahdotonta. Tietysti on reagoitava uhkauksiin ja suunnitelmiin, jos mahdollisen surmaajan mieliala on epätoivoinen ja kiihtynyt, ja erityisesti jos hänellä on käsillä tuliaseita tai räjähteitä, joilla useimmat surmat tehdään.

Mikä sitten olisi toimiva keino ehkäistä perhetragedioita?

- Psykiatristen häiriöiden hyvä hoito mukaan lukien psykoosi- ja masennuslääkitykset on tärkeää, samoin tuki perheille ja mahdollisuus paeta vaaratilanteissa. Riskin muodostavat usein hyvin vakavat masennustilat, ja niissä masennuslääkkeiden teho on hyvä, vaikka lievimmissä masennuksissa ero lumelääkkeisiin on vähäinen, Lauerma kertoo.

Lähde: Helistin.fi


Kommentit

Kirjoita kommentti
TEKSTIKOKO: A A A

Tarkista! Vastaanottajan osoite puuttuu!

Tarkista sähköpostiosoitteen muoto!

Tarkista! Lähettäjän nimi puuttuu!

Tarkista! Lähettäjän osoite puuttuu!

Tarkista sähköpostiosoitteen muoto!

Viesti lähetettiin onnistuneesti!

Kuvat

Hyvä olo: Uutiset aikajärjestyksessä

Kaikki uutiset aikajärjestyksessä