Maltti on valttia kuntoremontissa. Opettele tuntemaan oman kehosi merkit.
Tämän miehen jalat kantavat taas kevyesti - paremmin kuin pariinkymmeneen vuoteen. Vatsan seudulta on karissut 15 ylipainokiloa pois. Mies uhkuu hyvää oloa.
Mauno Keränen, 65, vakuuttaa, että kuntoremontin myötä elämänlaatu on parantunut huomattavasti. Pappa pystyy nyt konttailemaan lastenlasten leikeissä mukana pitkin lattioita. Särkylääkkeet ovat jääneet, eikä pitkillä automatkoillakaan enää tarvitse popsia Buranaa kestääkseen ajon rasitukset.
- Psyykekin on aivan toista luokkaa kuin ennen. Tässä hetkessä elän, mutta ei hirvitä tulevaisuuskaan. Myös terve itsekunnioitus on palannut, Mauno Keränen sanoo.
Huima muutos on tapahtunut vain reilussa vuodessa.
Kun Keränen jäi eläkkeelle kaksi vuotta sitten, hän oli heikossa hapessa. Kipu oli jokapäiväistä, ja liikkuminen rajoittui kävelyyn.
Polttopuiden teosta kesämökillä ei tahtonut tulla mitään. Haave konkarijalkapalloilusta tai lasten valmentamisesta tuntui toivottomalta.
Keränen päätti, että jotain on tehtävä. Hän aloitti kuntoremontin personal trainer Heikki Riihijärven ohjauksessa.
Ensimmäisellä kuntosalikäynnillä Heikki Riihijärvi ohjasi Keräsen muutamaan laitteeseen.
Itse olisin ehkä aloittanut painoilla, mutta Heikki jarrutteli. Aloitin ihan vain omalla liikevoimalla. Pikkuhiljaa otettiin kiloja mukaan ja lisättiin harjoitteita.
Tulokset alkoivat näkyä nopeasti.
- Olihan se ihan uskomaton tunne, kun ensimmäisen kerran tein kunnon potkulaukauksen. Tuli ihan nuoruus mieleen. Jalkapallon potkaiseminen oli aiemmin mahdotonta, Keränen kuvaa.
Keränen teki elämänuransa Kainuun ammattiopiston kuraattorina sekä päihdenuorten kuntouttajana. Haastava työ vaati veronsa.
- Pitkien työpäivien jälkeen ei jaksanut enää ajatella liikkumista. Siinä pani itsensä syrjään. Kun kotiin pääsi, halusi vain toipumaan ja nukkumaan. Työ on kuitenkin kasvattanut pitkäjänteisyyttä, josta on ollut hyötyä kuntoremontin aikana.
Keränen lähti kuntoiluun lähes nollatilanteesta. Nuoruudessaan hän oli aktiivijalkapalloilija, joka pelasi lähes 300 divariottelua. Siitä oli kuitenkin yli 30 vuotta.
Aktiivivuosien urheiluvammat ovat olleet osasyy Keräsen terveysongelmiin. Ura loppui aikanaan vakavaan akillesjännevammaan, ja muitakin loukkaantumisia tuli. Pohkeet, reidet ja lonkat saivat kolhuja. Myös selkään kohdistunut vakavampi vamma on iän myötä ärsyillyt.
Toisaalta palloilutausta todennäköisesti edisti nopeaa kuntoutumista.
- Nyt pystyisin varmaan pelaamaan 45-vuotiaiden joukkueessa, mutta ei pidä ahnehtia. Terveellisintä ja riskittömintä on pysyä ikäistensä parissa.
Seniorikuntoilija nauttii menostaan ja onnittelee itseään siitä, ettei jäänyt sohvaperunaksi. Hän ei koe elämänlaatuaan parantanutta urakkaansa vaikeaksi.
- Pitää vain kuunnella itseään ja omaa kroppaansa sekä ehdottomasti ohjaajan neuvoja. Kuntosalitreenin ansiosta elämä on mukavaa niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin.
Kolme käyntikertaa viikossa oululaisessa Liikku-kuntosalissa vie vireän eläkeläisen ajasta noin kuusi tuntia viikossa. Soutulaitteessa solahtaa pari kilometriä kevyesti, ja lihaskuntolaitteissa reidet, pohkeet ja polvet voimistuvat.
Aikaa vierähtää myös rupatteluun ohjaaja-Heikin ja muiden kuntoilijoiden kanssa.
- Kuntosalista on tullut melkein toinen koti. Aina löytyy rupattelukaveri. Jokainen auttaa toista tarvittaessa.
Myös luonnossa liikkuminen on taas osa Keräsen arkea.
- Liukkaillakin keleillä pystyn nyt kävelemään reippaasti. Ennen se oli semmoista kaahurointia. Pystyn hyppäämään ojien yli, ja metsätöitäkin teen jälleen. Kesällä keräsin hillasoilta 30 kiloa lakkoja.
Kommentit
Kirjoita kommentti
