Tekeekö terveys ihmisen onnelliseksi? Vai olisiko niin, että onnellisuus parantaa terveyttä? Entä voiko asian hyväksi tehdä itse jotain?
Onnellisuuteen ja terveyteen vaikuttavat ainakin tulotaso, perhe-elämä, toimintakyky, työ, sosiaalinen asema ja perimä. Monet tutkijat pohtivat eri puolilla maailmaa terveyden ja onnellisuuden yhteyksiä.
Taloustieteilijä Richard Layard ehdotti onnellisuuden maksimointia yhteiskunnan tavoitteeksi. Hän esitteli ajatuksiaan mm. artikkelissa Has Social Science a Clue?, joka on luettavissa Stoa.org.uk -sivustolta.
Yhteyksiä terveyden ja onnellisuuden välillä
Onnellisuus on tärkeä osa terveyttä. PNAS-tiedelehden mukaan onnelliseksi itsensä kokevan sydän- ja verenkiertoelimistö on hyvässä kunnossa.
Suomessa terveyden ja onnellisuuden yhteyttä ovat tutkineet mm. Kirsi Kinnunen, Pekka Virtanen ja Hannu Valtonen. Heidän yhteinen artikkelinsa Koettu onnellisuus ja terveys on julkaistu Stakesin eli Sosiaali- ja terveys alan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen sivuilla. Kinnunen, Virtanen ja Valtonen toteavat artikkelissaan mm., että tiettyyn saavutettuun tasoon tottuu helposti. Kirjoittajien mukaan usein vasta negatiivinen muutos herättää huomaamaan onnellisuuden ja terveyden merkityksen. Huono terveys taas voi tuoda tullessaan onnellisuuden tason laskua. Onnettomana hyvä terveys ei tuo välttämättä lohdutusta. Onnettomuus sinänsä taas voi olla stressiin verrattava terveysriski.
Tähän voit itse vaikuttaa!
Rotterdamin Erasmus-yliopiston emeritusprofessori Ruut Veenhoven puolestaan painottaa, että onnellisuus edistää terveyttä ja pidentää ikää yhtä paljon kuin tupakointi tuhoaa ja lyhentää. Hän on julkaissut tutkimuksiensa tuloksia mm. artikkelissa Happy Life Expectancy.
Veenhovenin mukaan onnellisuuteen voi vaikuttaa toimimalla oikeiden arvojen puolesta. Mitkä olisivat Veenhovenin mukaan asiat joihin pitäisi itse vaikuttaa? Hän painottaa sitä, että onnellisuus on mielen palkinto hyödylliselle toiminnalle. Taustalla on se, että ihmiset, jotka voivat itse vaikuttavansa elämäänsä, ovat onnellisimpia. Veenhoven sanoo, että elämällä pitää olla mielekäs päämäärä. Hänen mielestään työn ja vapaa-ajan suhteen pitää olla oikea eikä työlle pidä uhrata muuta merkityksellistä elämää. Onnellisia ovat varsinkin ne, jotka valitsevat kaikkien edellisen lisäksi terveelliset elämäntavat.
Kaikkeen et voi itse vaikuttaa!
Liian kova pyrkimys onnellisuuteen voi olla ongelmallista. Pahimmillaan se saattaa vaikuttaa katteettoman positiivisuuden tavoin. Terveen järjen tuoma käytännöllinen viisaus painottaa kohtuullisuutta myös omia toiveita kohtaan. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa. Hyvätkin pyrkimykset voivat kariutua esimerkiksi onnettomuuteen. Pettymyksiä, surua ja epäonnistumisia kokevat kaikki.
Monet maailmanuskonnot ja varteenotettavat filosofiset suuntaukset painottavat, että ei ole viisasta asettaa itselleen liian kauaskantoisia tavoitteita. Silloin ei voi olla koskaan onnellinen.
On lohdullista havaita, että tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan onnellisuus kasvaa iän karttuessa. Tutkijoiden mukaan tulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan itseluottamus sekä muut hyvinvointia tukevat luonteenosat paranevat iän tuomien vuosien myötä.
Lähteet: News.uchicago.edu, Human Develoment Index, Stakes, PNAS-tiedelehti, Happiness: Has Social Science a Clue?
ja Happy Life Expectancy
Kommentit
Kirjoita kommentti
