Espanjan odotetaan pyytävän apua

Euromaiden valtiovarainministerit pitivät illalla puhelinkokouksen Espanjan tilanteesta. Kokouksen tuloksista ei ole vielä tietoa.

Euromaat yrittävät saada Espanjan tilanteeseen vakautta ennen Kreikan ensi sunnuntain vaaleja, jotka saattavat sysätä liikkeelle Kreikan eroamisen eurosta.

Mahdollisen irtautumisen uhkaavimpana seurauksena on pidetty sitä, että sijoittajat ja tallettajat saattavat alkaa vetäytyä vauhdilla muista heikoista maista, erityisesti Espanjasta.

Euromaiden valtiovarainministereiden puhelinkokouksessa lauantai-iltana Espanjalle kaavailtiin eri uutistoimistotietojen mukaan enimmillään 100 miljardin euron tukipakettia asuntokuplan runtelemien pankkiensa rahoittamiseen.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut Espanjan pankkien tarvitsevan uutta pääomaa vähintään 40 miljardia euroa, mutta huomattavasti suurempiakin arvioita on esitetty.

Espanjan valtion on toisin sanoen määrä hankkia edelleen rahoituksensa normaalitapaan markkinoilta.

Kokkolasta seminaaritilaisuudesta tavoitettu valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) ei halunnut kommentoida Espanjan mahdollista tukipakettia ennen puhelinkokouksen alkua.

Yhtä vaitonainen oli samaan seminaariin osallistunut väliaikaisen kriisirahaston toimitusjohtaja Klaus Regling.
 

Avunpyynnön kynnys korkealla

Tuen vastineeksi Espanjalta odotetaan rahoituslaitostensa uudelleen järjestelyä.

Muiden kriisimaiden tukipaketteihin liittyneitä tiukkoja valtiontalouden säästöohjelmia ei ole tiettävästi tulossa, sillä Espanja on niitä jo tehnyt.

Sen akuutein ongelma on juuri pankkikriisi.

Espanjan suurin ongelma avun pyytämisessä on ollut pelko, että se joutuu muiden kriisimaiden tavoin EU:n ja IMF:n tiukkaan ohjaukseen ja näiden sanelemalle säästökuurille. Se on toivonut, että tukea voitaisiin ikään kuin täsmäruiskuttaa suoraan pankkeihin niin, että valtio voitaisiin ohittaa.

Saksa ja Suomi ovat vastustaneet ajatusta.

Espanja kiisti tiukasti vielä lauantaina muutama tunti ennen puhelinkokousta, että se aikoisi pyytää apua. Samaan aikaan kuitenkin yltyivät eri puolilta maailmaa vaatimukset siitä, että pyyntö on vain tehtävä, koska maa ei näytä selviytyvän pankkisotkusta yksin.

- Jos Espanja katsoo rahoitustarpeiden olevan ylitsepääsemättömiä, sen pitäisi hyödyntää välineitä, jotka on luotu näitä tilanteita varten, sanoi Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmann.
 

Riittääkö pelkkä pankkituki?

Espanja olisi tukipakettimaiden joukossa kokonaan uuden kokoluokan autettava. Kriisirahastot kestävät vielä sen pankkien tukemisen tässä mittakaavassa, mutta Espanjan valtion ongelmat saada lainaa markkinoilta vaatisivat jo kriisirahastojen kokoon nähden massiivista tukipakettia.

Tämäkään mahdollisuus ei ole poissuljettu. Espanjan korot ovat viime kuukausina toistuvasti käyneet tasolla, joka on pidemmän päälle kestämätön.

Vertailun vuoksi Irlannin saama tukipaketti oli noin 85 miljardia euroa, Portugalin 78 ja Kreikan kahden eri ohjelman yhteensä noin 240 miljardia.

Espanjan talous on yli tuplasti sen kokoinen kuin koko kolmikon yhteensä.

Espanjan nyt kaavailtu paketti myönnettäisiin todennäköisesti väliaikaisesta kriisirahastosta ERVV:stä, sillä ensi kuussa toimintansa aloittavaan pysyvään rahastoon EVM:ään pääomaa alkaa vasta kertyä vaiheittain.

Väliaikainen rahasto hankkii rahaa markkinoilta takauksilla, joita euromaat ovat antaneet. Suomi on luvannut rahastoon takauksia yhteensä enintään 14 miljardia euroa.