Espanja pyytää euromailta pankeilleen tukea

Espanja vahvistaa pyytävänsä hätäapua pankeilleen. Valtiovarainministeri Luis de Guindosin mukaan kaikki pankit eivät tarvitse apua.

Pelko etenkin Kreikan mahdollisen euroeron vaikutuksista sai euroalueen neljänneksi suurimman talouden Espanjan nöyrtymään avunpyyntöön muilta euromailta.

Espanjan tilanteeseen yritetään saada vakautta ennen Kreikan ensi sunnuntain vaaleja, jotka saattavat sysätä liikkeelle Kreikan eroamisen eurosta.

Mahdollisen irtautumisen uhkaavimpana seurauksena on pidetty sitä, että sijoittajat ja tallettajat saattavat alkaa vetäytyä vauhdilla muista heikoista maista, erityisesti Espanjasta.

Euromaiden valtiovarainministereiden puhelinkokouksessa lauantai-iltana sovittiin, että Espanjalle valmistellaan enimmillään 100 miljardin euron tukipakettia asuntokuplan runtelemien pankkien rahoittamiseen.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut pankkien tarvitsevan uutta pääomaa vähintään 40 miljardia euroa, mutta huomattavasti suurempiakin arvioita on esitetty. Espanjan valtion on toisin sanoen määrä hankkia edelleen rahoituksensa normaalitapaan markkinoilta.

Kokkolassa puhelinkokoukseen osallistunut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) arvioi Espanjan tarvitsemaa lainasummaa suureksi, mutta sanoi sen olevan kohtuullinen, jos ajattelee että ilman sitä koko Eurooppa ajautuisi kriisiin.

- Olemme vakavien asioiden edessä. Kriisin leviämisen mahdollisuudet ovat suuret, Urpilainen sanoi toimittajille kokouksen jälkeen.
 

Avunpyynnön kynnys korkealla

Tuen vastineeksi Espanjalta odotetaan rahoituslaitostensa uudelleen järjestelyä. Muiden kriisimaiden tavoin säästöohjelmaa ei tule, sillä Espanja on jo säästänyt, ja sen akuutein ongelma ovat pankit.

- Muita talouden uudistuksia kuin rahoitussektoria koskevia ehtoja ei ole, Espanjan valtiovarainministeri Luis de Guindos sanoi.

Espanjan suurin ongelma avun pyytämisessä on ollut pelko siitä, että se joutuu muiden kriisimaiden tavoin EU:n ja IMF:n tiukkaan ohjaukseen ja näiden sanelemalle säästökuurille.

Espanja on toivonut, että tukea voitaisiin ikään kuin täsmäruiskuttaa suoraan pankkeihin niin, että valtio voitaisiin ohittaa.

Urpilainen toisti Suomen kannan, jonka mukaan Suomi ei suostu tukemaan pankkeja, vaan avun pyytäjän ja saajan on oltava valtio.

Tuki ohjataankin todennäköisesti Espanjan valtion pankkitukirahastolle, jolloin se on julkista velkaa.
 

Riittääkö pelkkä pankkituki?

Espanja kiisti tiukasti vielä lauantaina muutama tunti ennen puhelinkokousta, että se aikoisi pyytää apua.

Samaan aikaan kuitenkin yltyivät eri puolilta maailmaa vaatimukset siitä, että pyyntö on vain tehtävä, koska maa ei näytä selviytyvän pankkisotkusta yksin.

Euroalueen tulevaisuuden kannalta suuri kysymys on, riittääkö Espanjalle pelkkä pankkien tukemiseen tarkoitettu apu.

Espanjan valtion ongelmat saada lainaa markkinoilta vaatisivat jo kriisirahastojen kokoon nähden massiivista tukipakettia. Espanjan korot ovat viime kuukausina toistuvasti käyneet tasolla, joka on pidemmän päälle kestämätön.

Vertailun vuoksi Irlannin saama tukipaketti oli noin 85 miljardia euroa, Portugalin 78 ja Kreikan kahden eri ohjelman yhteensä noin 240 miljardia.

Espanjan talous on yli tuplasti sen kokoinen kuin koko kolmikon yhteensä.

Espanjan on määrä esittää virallinen avunpyyntönsä alkavalla viikolla.

Lauantaina auki jäi vielä muun muassa se, myönnetäänkö laina väliaikaisen vai pysyvän rahoitusvakausmekanismin kautta. Urpilainen sanoi toivovansa, että se laina hyväksyttäisiin pysyvän mekanismin kautta, koska se olisi edullisempi veronmaksajille.