MAINOS

MAINOS

Uniongelmista eroon ilman lääkkeitä? Näin se onnistuu

ILMOITUS Yli puolet 65-vuotiaista kärsii unettomuudesta jossakin vaiheessa elämäänsä. Univaivoja hoidetaan usein lääkityksellä, jolloin todelliset syyt unettomuuteen saattavat jäädä selvittämättä. Pahimmassa tapauksessa lääkkeet saattavat vain pahentaa uniongelmaa.
Kun seniori valittaa uniongelmista, hänet kannattaa ottaa vakavasti. Vaikka ihmisen uni muuttuu ikääntyessä, ei se tarkoita, että uniongelmiin ja väsymykseen pitäisi tottua.

”On hyvin yksilöllistä, kuinka ikä vaikuttaa uneen. Moni huomaa konkreettiset muutokset tavallisesti 60 ja 70 ikävuoden välillä”, kertoo Unikulman fysioterapeutti ja hoivatuotteiden asiantuntija Kati Virtanen.

Yleisen harhaluulon vastaisesti ihmisen unentarve ei vähene, vaikka ikä lisääntyy. Ikääntyneen ihmisen uni jakautuu useampaan osaan, joten valveillaolojaksot lyhenevät. Seniorit nukkuvat usein yöaikaan vähemmän, mutta ottavat torkkuja päiväsaikaan.

Virtanen muistuttaa, että iäkkäidenkin ihmisten kannattaa pitää huoli siitä, että nukuttua tulee tarpeeksi. ”Uni on tärkeää ikäihmiselle jo aivojen toiminnan kannaltakin. Muistaminenkin helpottuu, kun nukkuu säännöllisesti ja riittävästi laadukasta unta.”

Virtasen mukaan päiväunet ovat hyvä asia, kunhan ne pysyvät kohtuudessa. ”Jos nukkuu muutaman tunnin aamulla, iltapäivällä ja vielä alkuillastakin, on ihan selvää, ettei unta riitä enää koko yöksi”, hän huomauttaa.

Unettomuuden syy kannattaa selvittää

Jos unettomuus aiheuttaa päivittäistä väsymystä ja huonontaa toimintakykyä, kannattaa sen syy selvittää. Kun syy univaikeuksiin saadaan selville, voidaan sitä myös hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Ikäihmisten unettomuuteen vaikuttavat erilaiset seikat. Monille uniongelmia aiheuttavat arjen huolet ja elämänmuutoksista aiheutunut stressi. Uniongelmat voivat olla seurausta myös lääkityksistä ja sairauksista, kuten masennuksesta, kulumakivuista, sydän- ja verisuonisairauksista tai kilpirauhasen toimintahäiriöistä.

Kati Virtanen toivoo, että senioreiden unettomuuden syihin pureuduttaisiin kunnolla. Hänen mukaansa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että ikääntyneellä olisi tarpeeksi virikkeellistä toimintaa hereilläoloaikana. Hän muistuttaa myös liikunnalla ja ruokavaliolla olevan merkitystä iäkkään ihmisen unirytmiin.

”Päivä olisi hyvä pyrkiä täyttämään mahdollisimman miellyttävillä ja aktivoivilla asioilla”, Virtanen summaa. ”Palvelutaloissa virikkeitä on tavallisesti järjestetty, mutta niitä pitäisi keksiä myös kotona asuvalle ikäihmiselle.”

Lääkityksestä vain tilapäistä apua

Monelle ikääntyneelle määrätään automaattisesti unilääkettä selvittämättä tarkalleen, mistä uniongelmat johtuvat. Tutkimukset ovat osoittaneet, että unilääkkeiden käyttöön liittyy useita riskitekijöitä, kuten riippuvuus ja toleranssin kehittyminen, jolloin nukahtamista varten tarvitaan aina vain suurempi annostus lääkettä.

”Minun kokemukseni mukaan palvelutaloissa ja laitoksissa on alettu vähitellen huomata, että lääkkeillä ei saada aikaan rauhallista ja laadukasta yöunta. Lääkkeisiin kehittyy helposti riippuvuus, ja niitä syödään tottumuksen vuoksi,” Virtanen kertoo.

”Lääkkeillä on ehkä hieman samankaltainen vaikutus kuin alkoholilla; molemmat rentouttavat ja rauhoittavat, mutta unen laatu huononee”, Virtanen muistuttaa. Hän myöntää, että vaikka unilääkkeille voikin olla toisinaan tarvetta erilaisten elämän kriisitilanteiden yhteydessä, tulisi niiden käytöstä pyrkiä pääsemään mahdollisimman pikaisesti eroon. Yleensä on suositeltu, ettei unilääkkeiden käytön tulisi jatkua yli kolmea kuukautta pidempään.

Makuuhuone kuntoon

Ikäihmisten univaikeudet saattavat johtua myös huonoista nukkumistottumuksista, epäsopivasta sängystä tai nukkumisympäristöstä. Unettomuutta aiheuttava kipu ja aamuinen jäykkyys voi kieliä siitä, että keho ei pääse yön aikana rentoutumaan tai saa tarpeeksi tukea, vaan on väärässä asennossa.

”Huomio kannattaa kiinnittää myös siihen, että vuode on ergonomisesti turvallinen”, Virtanen muistuttaa. Unikulmalla senioreiden vuoteisiin asennetaan usein esimerkiksi reunavahvikkeita ja nousutukia, ja sänkyjen reunoista tehdään tuettuja, jottei patja jousta liikaa. Tällöin vuoteesta nouseminen helpottuu, vaikka lihasvoimat olisivatkin jo hieman ehtyneet.

Moni seniori on tottunut nukkumaan vuosikymmeniä kumppaninsa vieressä. Kun ihminen jää yksin, on hyvä huomioida, että on usein turvallisempaa ottaa käyttöön hieman normaalia leveämpi vuode kuin siirtyä saman tien puolet kapeampaan.

Makuuhuoneesta kannattaa myös tehdä mahdollisimman viihtyisä ja siisti, jotta nukkumiskokemus olisi miellyttävä. Virtanen muistuttaa myös, että niin patja, peitto kuin tyynykin tulisi pestä ja vaihtaa säännöllisin väliajoin. ”Kuljetamme asiakkailtamme viikoittain pois kymmeniä vuosia vanhoja patjoja, jotka ovat nähneet jo aikaa sitten parasta ennen -päivämääränsä.”

Apuna turvallinen hoivavuode

Unikulman kautta on saatavilla myös Grand-hoivavuoteita, jotka voidaan sijoittaa kotiin, palvelutaloon tai hoitokotiin. Vuoteessa on valmiina käyttäjän arkitoimintaa helpottavia ominaisuuksia, kuten jaetut laidat ja helppokäyttöinen käsiohjain, jolla voi säätää esimerkiksi sängyn päädyn ja jalkopään asentoa.


Hoivavuodetta voidaan muokata hyvinkin yksilöllisesti lisävarusteiden ja patjojen avulla. ”Hoivavuoteeseen voi valita yksilöllisesti seniorin tarpeen mukaan valmistetun patjan. Patja voidaan verhoilla kodikkaalla sisustuskankaalla tai tarvittaessa suojaavalla hygieniakuosilla.”, Kati Virtanen kertoo.

Hoivavuode on hyvä satsaus ikäihmisen elämänlaatuun jo omassa kodissa. Kun sitten tulee aika siirtyä esimerkiksi palvelutaloon, voi tuttu vuode olla suurena apuna uuteen paikkaan sopeutumisessa.

Unikulma on toiminut paremman unen asialla jo yli 30 vuotta. Unikulma kehittää, valmistaa ja myy yksilöllisiä sekä terveellisiä hyvän unen ratkaisuja. Ammattitaitoinen henkilökunta koostuu fysioterapeuteista sekä ergonomiasuunnittelijoista.

Lähde: Unilääke voi pahentaa unettomuutta
MAINOS
Lue myös:

MAINOS