Olympiakomitea antoi Suomelle tylyn arvosana Vancouverista: 6-

 Suomen jälkipyykki Vancouverin helmikuisista talviolympiakisoista oli niin pinttynyttä, että Olympiakomitean loppuraportti ehti päivänvaloon vasta nyt, kolme ja puoli kuukautta tapahtuneesta. Kisajoukkueen menestys arvioitiin heikoksi.

Muunlainen arvosana ei OK:n, lajiliittojen ja eturivin urheilijoiden yhteispelillä työstämässä raportissa olisi voinut näkyäkään. Ilman ykkössijaa jäänyt Suomi saavutti Vancouverista viisi mitalia (0-1-4) ja oli siinä tilastossa 24:s.

- Lopputulos oli pettymys, esitys kokonaisuutena heikko. Joukkueen ilme ja tulostaso ei ollut sen mukainen kuin olisi haluttu olevan. Kouluarvosana 6-, Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola sanoo.

Suomen talvikisojen menestyskäyrä jatkaa laskuaan: Salt Lakesta 2002 herui neljä olympiakultaa ja yhteensä seitsemän mitalia, Torinosta 2006 kaikkiaan yhdeksän, mutta jo silloin olympiajoukkue palasi kotimaahan ilman kultaista arvolätkää. Yksilölajit tuuliajolla Suomella oli Vancouverissa 95 urheilijan joukkue. Mitaleille ylsi 49 urheilijaa, joista 44 oli olympiapronssia voittaneissa miesten ja naisten jääkiekkojoukkueissa.

Yksilölajeissa oli 51 urheilijaa, joista viisi oli tuomassa kolmea mitalia. Henkilökohtaisia pistetiloja sijoille 4-8 irtosi kymmenen.

- Yksilölajeissa onnistumisprosentti oli kaikilla mittareilla huono. Vain 26 prosenttia urheilijoista onnistui lähtötasoonsa nähden.

Lajiryhmistä puhtaat paperit saavat naisten ja miesten jääkiekko, Peetu Piiroisen kouruhopean kiillossa paistatellut lumilautailu sekä taitoluistelu, jossa Laura Lepistö nousi kuudenneksi.

- Miesten jääkiekkojoukkue ailahteli turnauksen aikana, joten joku voi pronssista huolimatta moittia, että väärin sammutettu. Pelaajamateriaaliin nähden kolmas sija oli maksimitulos.

Selviä pettymyksiä odotuksiin nähden tarjosivat maasto- ja ampumahiihto sekä mäkihyppy ja yhdistetty. Odotuksia lievästi heikompaa oli menestys alppihiihdossa, freestylessä ja pikaluistelussa. Suksihuollossa petrattavaa Liki 300-sivuinen raportti ei osoita yhtä yhteistä nimittäjää Suomen epäonnistumisen syyksi Vancouverissa. Teknisistä seikoista paljon parannettavaa on suksihuollossa, jossa Suomi on pudonnut kärjestä.

Ykköstykki Aino-Kaisa Saarinen joutui antamaan tasoitusta huollon epäonnistuttua kriittisissä paikoissa. Mäkihypyssä Harri Ollilta ja Janne Happoselta jäi kummaltakin kisa kesken sääntöjen vastaisen hyppypuvun takia.

Mäkihypyn ja yhdistetyn ahdistus johtuu paljolti rahapulasta. Suurimmassa yksilölajiryhmässä maastohiihdossa tehtiin virheitä, kun huippuhiihtäjät harjoittelivat eri ryhmissä. Hajautetun ja keskitetyn harjoittelun suhde joutuu uuteen syyniin.

- Liberecin 2009 MM-kisojen jälkeen hiihtäjille annettiin lisää vapauksia, ja tätä pitää nyt miettiä uudelleen. Paineet pois Vancouver-analyysissä Olympiakomitea näki puutteita päävalmentajien johtajuudessa, lajiliittojen valmennuksen laadussa, mutta myös psyykkisen valmennuksen tasossa.

- Psyykkisestä valmennuksesta ajatellaan usein, että kun otetaan ulkopuolinen asiantuntija, ongelma on ratkaistu. Ei se niin mene. Psyykkisen valmennuksen työkalut pitää siirtää henkilökohtaisen valmentajan käyttöön, Niemi-Nikkola vaatii.