IS julkaisi Kansa taisteli -lehden

Uunituore erikoislehti kunnioittaa kaukopartiomiehiä.

Kansa taisteli oli aikansa legendaarisimpia lehtiä.

- Ilta-Sanomat halusi herättää brändin henkiin kunnianosoituksena kaikille niille suomalaisille, jotka ovat kokeneet sodan kauhut, kertoo Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.

Jo viime vuonna IS järjesti yhdessä WSOY:n kanssa Kansa taisteli -aiheisen kirjoituskilpailun, joka oli menestys.

- Oli koskettavaa lukea lukijoiden pysäyttäviä tarinoita, kertoo Appelsin, joka kuului kilpailun tuomaristoon.

Tuomaristossa olivat mukana myös puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen ja WSOY:n edustajana kustannuspäällikkö Sari Forsström.

Kirjoituskilpailun satoa julkaistaan myös nyt ilmestyneessä Kansa taisteli -lehdessä.

Tuore lehti on IS:n sotalehtien tapaan täynnä koskettavia kertomuksia.

Teemaksi valittiin Salainen sota eli radiotiedustelu, partiotoiminta ja vastarintaliike. Pysäyttävin kertomus on pohjoisen partisaani-iskusta selvinneen Sirkka Lakelan kertomus: partisaanien ilmestyessä pihaan, Lakela pakeni pienestä sontaluukusta metsään. Sisarukset kuolivat.

Toimittaja Pasi Jaakkonen löysi sota-arkistosta huikean kaukopartiokertomuksen. Kahdeksanmiehinen partio dokumentoi tarkasti tiedusteluretkensä, joka muuttui kamppailuksi elämästä ja kuolemasta Syvärin takaisessa erämaassa. Aineistoa säilytettiin vuosia teräslaatikossa maahan kaivettuna ennen kuin se luovutettiin sota-arkistoon.

Jaakkonen luovuttikin uunituoreen lehden kahdelle kaukopartioveteraanille eilen Lahdessa.

- Siinähän on tuttuja miehiä heti kannessa, kaukopartiomiehet Eino Säily, 89, ja Niilo Aaltio, 88, totesivat heti lehden nähtyään.

Miehet palvelivat Pohjois-Suomessa toimineessa kaukopartio-osasto Paatsalossa. Aaltio teki viisi partioretkeä ja Säily 15 vuosina 1941-45.
Säily oli kesällä 1940 Torniossa aliupseerikoulussa, kun kapteeni Harri Paatsalo tuli kysymään vapaaehtoisia salaisiin tiedustelutehtäviin.

- Kun puhe oli ohi, 12 miestä astui esiin rivistä ja minä oli yksi heistä.

Sähköttäjän koulutuksen saaneen Säilyn mieleenpainuvin partiomatka kohdistui Muurmannin radalle talvella 1943. 18 miehinen hiihtopartio sai tehtäväkseen katkaista Muurmannin radan. Mukana oli 18 kiloa räjähteitä.

- Rata katkaistiin ja juna syöksyi raiteelta, mutta jouduimme ankaran takaa-ajon kohteeksi. Kotitukikohta ilmoitti perässä olevan kymmenen jäljityspartiota.

Partio joutui väijytykseen. Säily jäi viiden miehen kanssa antamaan tulitukea. Yksi miehistä kaatui, toinen haavoittui ja joutui sotavangiksi. Lopulta Säily ja kaksi muuta hiihtivät vihollista piilotellen omien puolelle.

Niilo Aaltio oli mukana muun muassa Kantalahden-Alakurtin radalle tehdyllä tiedusteluretkellä 1943. Vaikka retki oli lyhyt, niin rasittavuudeltaan se oli äärimmäinen.

- Hiihdimme kolme vuorokautta yhtämittaisesti. Edes tulia ei tehty ja ruoka syötiin reppu selässä.

Aaltio oli mukana myös uhkarohkeassa kesän 1944 iskussa Petroskoin ratapihalle. Hokki-nimen saanut operaatio oli suurin suomalainen maahanlasku vihollisen selustaan. Se päättyi onnettomasti, kun kaksi lentokonetta putosi ja partio joutui auttamaan koneen lentäjiä turvaan.

- Muistan vielä, miten kirveellä hakkasin tasoihin reikiä. Se oli kovaa peltiä, Aaltio naurahtaa.

Viime sotien aikaisista 550 kaukopartiomiehestä on elossa vajaat 30.

Ilta-Sanomat lahjoitti kaukopartiomiesten perinteitä ylläpitävälle Laskuvarjojääkärikillalle nipun Kansa taisteli -lehtiä, joka toimittaa ne edelleen kaukopartioveteraaneille.

- Meillä on suuri kunniavelka näille miehille, kaukopartiomiehille. Sodalla ei pidä elämöidä, mutta oman maan historia on hyvä tuntea. Siksi kaukopartiotoiminnan historiaa valottava lehti on arvokas, kilta-aktiivi, laskuvarjojääkärikoulun apulaisjohtaja evp. Seppo Solasaari sanoo.