Alman Kai Telanne: Mies puolisona on lähtökohta

 Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne totesi eilen Ilta-Sanomille, että on luonnollista olettaa perheestään puhuvan naisen puolison olevan mies.

Toimitusjohtaja Kai Telanne, pörssitiedotteessanne mainitaan, että Johanna Korhonen oli valehdellut useaan otteeseen nimitysprosessinsa aikana. Voitteko täsmentää?

- En halua täsmentää enempää.

Onko häneltä suoraan kysytty useaan kertaan näistä asioista?

- On joo, se pitää paikkansa.

Onko siis suoraan kysytty hänen sukupuolista suuntautumistaan?

- Ei, sitä ei ole kysytty.

Onko kysytty hänen tai hänen puolisonsa poliittista toimintaa?

- Poliittista kantaa ei ole kysytty, mutta olen pysynyt päätoimittajan tai hänen puolisonsa aktiivisuutta politiikassa, eli onko politiikassa aktiivinen. Sillä on merkitystä lukijan kannalta.

No miten tulkitsette Korhosen puolison poliittisen aktiivisuuden? Hän oli ehdokkaana Vantaalla ja vaikka hänet olisi valittukin siellä, hän olisi muuttanut Rovaniemelle. Eihän hän sitten olisi enää ollut poliittisesti aktiivinen?

- Ei sillä ole merkitystä, vaan sillä, että hän on valehdellut meille tässä asiassa eikä kertonut totuutta. Siitähän meidän luottamuspula alkoi.

Eikö se aktiivisuus koskekaan aikaa, jolloin hän työskentelee teillä päätoimittajana. Lasketaanko myös aiempi aktiivisuus?

- Minä lasken sen. Kun sitä on kysytty, oletan, että hän kertoo mikä on todellinen tilanne.

Onko puoluekannalla merkitystä?

- Ei mitään merkitystä. Eikä sitä ole myöskään kysytty.

Entä Pohjolan Sanomien päätoimittaja Heikki Lääkkölä, jonka vaimo on mukana kunnallispolitiikassa. Eilen sanoitte IS:lle, että hänen asiansa katsotaan myöhemmin. Onko jo katsottu?

- Ei, ei, eihän meillä ole mitään prosessia tämän suhteen eikä ole suunnitteillakaan.

Eikö olisi loogista jos kerran on sääntö, että puoliso ei saa olla aktiivinen?

- Se täytyy keskustella myöhemmin. Siitähän ei ole kyse vaan siitä, että meille oli annettu virheellistä tietoa.

Oletteko selvittäneet onko ylipäänsä oikeutta kysyä tällaisia puoluekantoihin liittyviä asioita?

- Kun en minä ole kysynyt puoluekantoja.

Mutta puoluetoimintaan liittyviä asioita? Eikö tällaista ole mahdotonta kysyä ilman, että samalla kysyy puoluekantaa?

- Kyllä päätoimittajan tehtävään liittyen se on hyvin oleellinen kysymys ja siitä pitää voida kysyä, koska kyse on riippumattomuudesta ja uskottavuudesta lukijoihin päin. On hyvin oleellinen kysymys tietää onko päätoimittaja aktiivisesti mukana politiikassa.

Tässähän on kyse puolisosta, ei päätoimittajasta.

- No silloin on tietenkin arvioitu, että päätoimittaja tai hänen lähiomaisensa.

Oletteko selvittäneet lainsäädännöstä, voiko tällaista edellyttää työpaikka täytettäessä?

- Niinkuin kysyä aktiivisuutta?

Niin.

- Voiko kysyä onko puoluepoliittisesti aktiivinen päätoimittajalta?

Ei vaan voiko työpaikkahaastattelussa kysyä, onko hakijan puoliso puoluepoliittisesti aktiivinen?

- Päätoimittajan työpaikkahaastattelussa?

Ei kai päätoimittajan työhaastattelusta ole eri lakia kuin muiden ihmisten työpaikkahaastatteluista?

- Ei. Mutta päätoimittajan osalta puolueaktiivisuus on erityisen kriittinen kysymys.

Julkisuudessa on ollut Korholan muistio, jonka mukaan asia tuli esiin kun kysyitte onko hän miehensä kanssa valmis muuttamaan Rovaniemelle. Asia kysyttiin siis tällä tavalla?

- On luonnollista, että kun on kysytty ja aloitetaan keskustelu, että hänellä on perhe niin eihän silloin voi lähtökohtaisesti olettaa muuta kuin että puhutaan miehestä.

Kyllä vaikka leikkipuistoissa näkee aika paljon naispareja. Ei sen nyt niin ihmeellistä ole.

- Niin kuin pitääkin näkyä. Niin kuin meidän konsernissakin on. Meillä on tähän ihan vapaa suhde. Eihän siitä olekaan kysymys. Se on juuri näin. Niitä on ja pitää olla ja Alma Mediassa tulee vastaisuudessakin olemaan.

No miksi tästä asiasta valehteleminen on sitten niin iso asia? Jos itse asia ei ole ongelma?

- Asia ei ole oleellinen. Valehtelu on oleellinen. Johtajatason tehtävässä edellytämme rehellisyyttä. Jos sellaista ei ole on luottamuspula ja tällaista tehtävää ei voi hoitaa.

Asiaa ei siis suoraan kysytty, mutta katsotte, että hän valehteli siinä?

- On kysytty mm. puolueaktiivisuudesta.Mutta sukupuolisesta suuntautumisesta?

- Hän ei ole halunnut korjata, kun...

Te pidätte sitä valehtelemisena, jos ei korjaa väärinkäsitystä keskustelussa?

- On se ainakin epärehellistä toimintaa.

Jos hän olisi sanonut, että hänen puolisonsa on nainen se olisi ollut teidän kannalta okei? Eikä este hänen nimittämiselleen.

- Se olisi ollut ihan okei. Ei missään tapauksessa. Olisin ollut siitä oikein iloinen.

Onko Almassa ollut vastaavaa tapausta aiemmin?

- Tällaista valehtelutapausta? Kyllähän näitä, en muista itselläni, että olisin joutunut työsuhteen päättämään tällaisesta, mutta kyllähän työsuhteita joudutaan eri syistä päättämään, joista yksi on mm. tämmöisistä johtuva luottamuspula.

Nyt tämä Lääkkölänkin puoliso tuli esiin. Käyttekö nyt kaikki teidän päätoimittajat läpi, että siellä ei vaan löydy tämmöisiä "miinoja"?

- Ei, ei, sehän ei ole se ongelma tässä. Vaan kyse on epäluottamuksesta ja väärän tiedon saamisesta.

Tämähän on nyt nostettu tasa-arvokamppailun uudeksi symboliksi. Alman hallituksessahan on vain miehiä.

- Joo se on valitettavaa, että näin on tehty. Siitähän ei tässä ole ollenkaan kysymys. Johanna Korhonen haluaa viedä tätä.

Mutta miksi Alman hallituksessa on vain miehiä?

- Sitä en tiedä, sehän on osakkeenomistajien asia. Sitä pitää tietenkin tiedustella osakkeenomistajilta.

Onko muuten homoseksuaaleja, kun tämäkin on tullut tässä esille?

- Siis missä?

Alman hallituksessa.

- En sitä tiedä.

Mitä luulette, että tämä vaikuttaa Alman maineeseen. Tämähän on iso skandaali, joka on näkynyt myös Pohjoismaiden lehdissä.

- Olen todella pahoillani, että tässä on viety tämä asia tälle linjalle. Me emme ole sitä tehneet, emmekä ole tarkoittaneet missään tapauksessa ja tiedämme hyvin, että kyse ei ole mistään sukupuolisesta suuntautumisesta tai tasa-arvosta.

- Mutta Johanna Korhonen on syystä toisesta halunnut viedä tämän keskustelun tähän suuntaan. Se on äärimmäisen valitettavaa, yhtiö saa nyt ihan väärää mainetta ja kunniaa, koska täällä ei ole minkäännäköistä syrjintää eikä tule olemaankaan.

Esillä on ollut sata tuhatta euroa. Jos päätoimittaja on tehnyt johtajasopimuksen eikö siihen aina sisälly pykälä, mitä hän saa irtisanottaessa.

- Nimenomaan siitähän on kyse.

Eikö hän silloin saa tuon rahan automaattisesti?

- Sitähän hänelle on tarjottu.

Sisältyykö sopimukseen vaitiolopykälä?

- Nämähän ovat aina kahdenkeskisiä sopimuksia. Ainahan sopimuksiin sisältyy vaitiolopykälä. Meillä on kyse ihan normaalista johtajasopimuksesta.

Siis normaali johtajasopimus, johon normaalisti sisältyy vaitiolopykälä?

- Ihan normaali sopimus, ei hänen kanssaan ole mistään vaitiolosta puhuttu, eikä hänelle ole tarjottu mitään erityistä.

Sopimushan on tehty jo kuukausi sitten ja siihen on sisältynyt irtisanomispykälä?

- Kyllä.

Eikö silloin arkijärjellä syy siihen, että hän ei ota rahaa vastaan, ole vaitiolopykälä?

- Eihän siinä puhuta mistään vaitiolosta.

Siis hän voisi rahat vastaan ja edelleen puhua asiasta julkisesti?

- Nyt ei ole syntynyt sellaista sopimusta, kun hän ei ole halunnut sopia.

Mutta eikö sopimuksessa ole tällainen vaitiolopykälä joka tapauksessa?

- Sopimuksessa on sopimuksen päättämispykälä, mikä on ihan normaali menettely.¨

Miksi sitten täytyy tehdä erikseen toista sopimusta asiasta?

- Ainahan se täytyy tehdä, johtajasopimuksessa mainitaan miten tämä päätetään. Sitten jos se päätetään, täytyy tehdä sen työsopimuksessa kirjatun menettelytavan mukainen työsuhteen päättyminen.

Pitääkö paikkansa, että aluksi tarjottiin 50 tuhatta ja sitten sata?

- Kyse on siitä, että jos irtisanoutuu itse on 6 kuukauden irtisanomisaika. Jos työsuhde puretaan työntantajan toimesta ilman, että työntekijä on aiheuttanut sitä, siinä on 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Täysin normaali meidän johtajasopimus.

Hänelle siis tarjottiin sopimusta, jonka mukaan hän ei ole itse aiheuttanut irtisanomista?

- Kysymys on siitä, että, olemme lähteneet siitä, että hän on itse aiheuttanut tämän ja siksi me tarjosimme tai lähdimme siitä neuvottelemaan, mitään ei ole tarjottu, siitä että puhutaan kuudesta kuukaudesta.

Neuvottelitteko loppujen lopuksi 12 kuukaudesta?

- Ei sitten neuvoteltu siitäkään. Oltaisiin oltu valmiita siihenkin, mutta siellä ei ollut neuvotteluvalmiutta.

Oliko neuvottelussa kyse nimenomaan siitä, että hän ei asiasta puhu?

- Ei vaan siitä, että saadaan sopimus asianmukaisesti purettua niin kuin on työsopimuksessa sovittu.

Hänen muistiossaan väitetään, että olette keskustelun aikana sanonut hänelle, että olisi hänen ja hänen perheensä kannalta parempi, että asia ei tule julkiseksi?

- Ei pidä paikkaansa.

Ette ole sanonut mitään sellaista?

- En ole.

Oletteko tutustunut muistioon?

- Olen lueskellut sitä. Siinä on aika villejä juttuja jotka eivät pidä paikkaansa.

Onko mitään mikä pitää paikkansa?

- No hajakohtia, sellaisia mitä tunnistan, mutta mun suuhun pistetyt sanat on kyllä kaikki jotain ihan...

Keskustelussa oli paikalla Korhonen, te ja kaksi kollegaanne. Nauhoitettiinko se?

- Ei ole nauhoitettu.

Kuinka olennaisena itse pidätte tuon keskustelun sisältä, jos käräjille mennään? Vai puhutaanko siellä muista asioista?

- En osaa arvioida tätä nyt.

Oletteko valmistautuneet lähtemään käräjille?

- Jos Johanna Korhonen sen tarpeelliseksi näkee. Me ollaan toimittu ihan oikeassa järjestyksessä.

Teille on varmaan tullut paljon soittoja toimittajilta. Ovatko jupakasta närkästyneet ihmiset soitelleet?

- On tullut sekä pyyhkeitä, että kiitosta suoraselkäisestä toiminnasta, molempia.

Näköjään pystytte vielä pitämään kännykkänne auki?

- Olen pitänyt, koska olen pitänyt tärkeänä, että teidän asiallisiin kysymyksiin vastataan ja saatte asian toisenkin puolen.