Muurin rakentaminen slummien ympärille epäilyttää Riossa

 Brasilialaisen Rio de Janeiron slummien asukkaat ovat nousseet vastustamaan alueen osittaista ympäröimistä muurilla. Viranomaisten mukaan betonimuurin tarkoituksena on estää hökkelikylän hallitsematon laajentuminen kaupungin metsiin.

Moni Rocinhan slummien asukas on kuitenkin sitä mieltä, että metsän suojeleminen on vain veruke erottaa köyhät ja keskiluokkaiset toisistaan.

- Muuri merkitsee ihmisten välisten yhteyksien katkaisemista. Siksi ryhdyimme taisteluun muuria vastaan, kertoo Rocinhan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Antonio Ferreira de Mello.

Voimakas vastarinta pakotti viranomaiset supistamaan suunnitelmiaan, mutta aikeena on yhä rakentaa 14 kilometriä betonimuuria. Rakentaminen alkoi maaliskuussa, ja valmiina on jo muutama sata metriä.

Salattuja tavoitteita?

Hankkeen arvostelijat rinnastavat sen Berliinin muuriin, kuten myös Israelin ja palestiinalaisalueiden väliseen betoniaitaan. He sanovat, että muurin myötä slummien asukkaat leimataan rikollisiksi ja ympäristösyillä naamioidaan hallituksen turvallisuussuunnitelmia.

Raskaasti aseistetut huumejengit kontrolloivat kukkuloiden slummeja. Vaikka poliisi on tehnyt iskuja jengien majapaikkoihin, ei se pysty valvomaan niiden toimintaa. Jengit käyttävät metsiä piilo- ja harjoituspaikkoinaan.

Viranomaiset ehdottivat muurien rakentamista jo vuonna 2004. Silloinkin hanketta vastustettiin.

- Näiden yhteisöjen ongelmia ei ratkaista muureilla. Päinvastoin: ratkaisu piilee vain slummien liittämisessä muuhun kaupunkiin, sanoo Fluminensen yliopiston professori Jorge Luiz Barbosa.

Hän johtaa slummiasukkaiden tukiyhdistystä.

Arvostelijoiden mielestä muurihanke paljastaa kaupunkisuunnittelun puutteita.

Viranomaisilla ei ole suunnitelmaa, jolla slummien leviäminen yhä laajemmalle estettäisiin. Rion kuudesta miljoonasta asukkaasta viidennes asuu slummeissa.

Myös muurin osien sijoittelu on nostattanut kulmakarvoja: 13 muurinpätkästä 12 rakennetaan reunustamaan Rion eteläosien varakkaiden asuinalueita ja kaupungin ravintola- ja rantavyöhykettä. Vain yksi muuri nousee kaupungin länsilaidalle, vaikka siellä slummit kasvavat nopeimmin.

- Tämä kaikki on herättänyt epäilyjä siitä, että taustalla on turvallisuuteen liittyvä hanke, sanoo Rion yliopiston sosiologian professori Ignacio Cano.

Kaupunki valmistautuu vuoden 2014 jalkapallon MM-kisoihin.

Puistoillakin voisi rajata

Viranomaiset puolestaan tähdentävät, että muurit rakennetaan pelkästään metsien suojaksi. Kaupungin metsät ovat kutistuneet 18 prosenttiin alkuperäisestä alueestaan.Vertaamista Berliinin tai Israelin muuriin viranomaiset pitävät naurettavana.

- Koskaan ei ole ollut tarkoitus eristää ketään, tähdentää Rion julkisesta rakentamisesta vastaava Icaro Moreno Junior.

- Riossa ei ole ollut asuntopolitiikkaa vuosikymmeniin. Ongelmana on myös poliittinen järjestelmä, jossa näillä slummien asukkailla ei ole edustusta, suomii Cano.

Muurin arvostelijoiden mukaan slummien asukkaat olisivat voineet esittää vaihtoehtoja, kuten puistoja ja käytäviä, rajaamaan alueita.

Jotkut ovat kuitenkin tyytyväisiä muuriin ja siihen, että viranomaiset kerrankin osoittavat kiinnostusta aluetta kohtaan.

- Muuri voisi olla hyvä, jos se estäisi uusien ihmisten muuttamisen naapuriin, sanoi Neuza Maria Alves tönönsä edustalla.